Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Tinanvalajantalon naapurissa sijaitsee 1970-luvulla rakennettu kaksikerroksinen kerrostalo. Tinanvalajamestari I.G. Nordströmin talo välttyi 1970-luvun purkuaallolta.
Marko Wahlström
LOVIISA, GARNISON Viime tiistai-iltana Garnisonin kaupunginosassa vuonna 1753 rakennetun tinanvalajantalon tuhoutuminen tulipalossa harmittaa suunnattomasti Loviisan kaupunginmuseon museointendentti Ulrika Rosendahlia.
–?Talo oli kuului Loviisan vanhimpiin rakennuksiin. Vanhoissa 1700-luvun kartoissa samalla paikalla on ainakin sijannut asuinrakennus, hän kertoo.
Itäisellä Tullikadulla sijaitseva nykyinen terveyskeskuksen sairaala on hieman vanhempi.
–?Dendrologisia analyysejä ei ole tehty kuin Degerby Gillestä. Niiden mukaan talo on rakennettu 1600-luvun lopulla eli se on vanhempi kuin Loviisan kaupunki, Rosendahl sanoo.
Dendrologisten tutkimusten avulla pystytään arvioimaan, milloin rakennuksessa käytetty puu on kaadettu. Tutkimukset perustuvat puun vuosilustoihin.
–?Ja kukaanhan ei pysty sanomaan, että puu on heti käytetty johonkin kyseiseen hirsiseinään, Rosendahl muistuttaa.
Loviisan vuoden 1855 palolta, Garnisonin alueen vuoden 1857 asemakaavauudistukselta ja 1970-luvun purkuaallolta säilynyt tinanvalajantalo tuhoutui tulipalossa viime tiistai-iltana.
Marko Wahlström
Garnison ansaitsisi enemmän huomiota
Rosendahl pitää koko Garnisonin (varuskunta) aluetta kiinnostavana sen historian vuoksi.
–?Alue ansaitsisi enemmän huomiota. Mitä enemmän tinanvalajantalon kaltaisia taloja alueella olisi säilynyt, sen arvokkaampi alue olisi. Nyt talo ehti lähteä ennen kuin se sai ansaitsemaansa huomiota, hän sanoo.
Hän harmittelee, että tinavalajantalon tonttia ja sille rakennetun talon historiaa ei ehditty tutkia tarkemmin ennen tuhoisaa tulipaloa.
–?Nyt on liian myöhäistä, sillä takaisin taloa ei enää saa. Esteettisen arvon lisäksi se heijastelee linnoitusmestari Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) suunnittelemaa asemakaavaa varuskuntakaupungista, Rosendahl sanoo.
Tinanvalajantalon päätyseinät nököttävät tuhoisan tulipalon jäljiltä pystyssä.
Marko Wahlström
Ehrensvärd tunnetaan historiassa niin Helsingin Suomenlinnan kuin Loviisan Svartholman linnoitussaaren suunnittelijana. Hän suunnitteli myös Loviisanlahden suulle varuskuntakaupungin, josta ehtivät toteutua Bastionin ja Rosenin linnoitukset.
–?Asemakaavan mukaisista rakennuksista säilyivät jälkipolville sairaala, palokunnantalo, kaupunginmuseo ja tinavalajantalo, joka oli ainoa puutalo. Muut vanhat, Venäjän armeijan vaiheisiin liittyvät puutalot ovat tuhoutuneet, Rosendahl kertoo.
Garnisonin alueella tehtiin asemakaavauudistus vuonna 1857, jonka mukaan alue noudattaa nykyisinkin ruutukaavaa.
Tinanvalajantalo sijaitsee Loviisan Garnisonissa Itäisellä Tullikadulla. Talo oli Loviisan Wanhat Talot -tapahtuman talokohteena vuonna 2011.
Marko Wahlström
–?Loviisan palo ei ikinä ulottunut Garnisonin alueelle, joten tinanvalajamestari I.G. Nordströmin talo säästyi Loviisan palolta vuonna 1855. Talo säästyi myös vuoden 1857 asemakaavauudistukselta ja myöhempien vuosien katastrofeilta, kuten 1970-luvun purkuaallolta, Rosendahl sanoo.
Hänen mukaan nyt olisi hyvä dokumentoida talon kivijalka ja se mitä talosta on vielä jäljellä.
–?Talon tarkka sijainti on hyvin tärkeä, ettei vain rakenneta uutta taloa vanhan päälle. Talon tontin muoto myös poikkea alueen muista tonteista, Rosendahl sanoo.
Loviisan kaupunginmuseon intendentti Ulrika Rosendahl esittelee maamme viimeisen tinanvalajamestari I.G. Nordströmin valmistamaa kynttilänjalkaa. – Tyypillistä hänelle oli helmikoristelut, mikä näkyy jalan alaosassa, Rosendahl sanoo.
Marko Wahlström
Maamme viimeinen tinanvalajamestari
Tuhoutuneessa talossa asui aikoinaan kaupungin viides ja viimeinen tinanvalajamestari Isak Gustaf Nordström (1823–1882). Hän oli myös maamme viimeinen tinanvalajamestari
–?Hänen mukanaan tavallaan kuoli koko kädentaito maastamme. Ja nyt hänen talonsa vielä paloi, mikä tuntuu järkyttävältä, Loviisan kaupunginmuseon intendentti Ulrika Rosendahl kommentoi.
Kaupunginmuseolla on tinanvalajanhuone, jonka perusta on I.G. Nordströmin työvälineistö sekä esineet ja niiden valinmuotit.
–?Se oli vuonna 1904 perustetun museon ensimmäinen iso lahjoitus, jonka museo sai Nordströmin perillisiltä, Rosendahl kertoo.
Kyse on ainutlaatuisesta kokoelmasta.
–?Monessa museossa on säilynyt valmiita tinaesineitä, mutta meillä on tallessa kaikki, mitä on jäljellä tinanvalannan perinteestä, Rosendahl kertoo.
Loviisan kaupunginmuseon ensimmäinen kokoelma museon perustamisvuodelta 1904 sisältää tinanvalajamestari I.G. Nordströmin työkalut sekä esineitä ja niiden valinmuotteja. Museointendentti Ulrika Rosendahl esittelee tinan kiillotuskonetta.
Marko Wahlström
Perinnekeskus elvyttää tinanvalun kädentaitoa
Tinanvalajamestari I.G. Nordström ryhtyi myös peltisepäksi vuonna 1840, koska tinatyöt vähenivät.
–?Bisnes oli siihen aikaan kannattamatonta. Tuolloin keksittiin kaikenlaisia halpoja metalleja, joista pystyi tekemään hopean näköisiä esineitä. Tina oli köyhän miehen hopea, ja sitä kiillotettiin sorvin näköisellä kiillotuskoneella, Rosendahl jatkaa.
Museointendentti iloitsee Kuggomin perinnekeskuksessa järjestetystä kansalaisopiston kurssista, jossa on yritetty opetella tinanvalamista.
–?Se on ollut kuulema yllättävän haastavaa. Ylipäätään on hienoa, että kädentaidon tätä osa-aluetta elvytetään. Tina on materiaalina kaunis, vaikkakin vaatimaton hopeaan verrattuna.
»» Lue Itäväylän uutinen tinanvalajantalon tulipalosta
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot