Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Runeberg Junior -lastenkirjallisuuspalkinnon mudostivat tänä vuonna Porvoon vanhempainyhdistysten puheenjohtaja Marika Salomaa (vas.), sarjakuvataiteilija ja graafinen suunnittelija Kaisa Leka sekä Loviisan kirjastonjohtaja Tapani Häkkinen.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Runeberg Junior -lastenkirjallisuuspalkinnon ensi vuoden kirjaehdokkaat on julkistettu.
Ehdolla palkinnonsaajaksi on kahdeksan kirjaa, joista neljä suomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä. Palkinnon tarkoitus on edistää lasten lukuintoa.
–?Tänä vuonna kilpailuun oli tarjolla yhteensä 99 vuoden aikana julkaistua lastenkirjaa, palkintokoordinaattori Christina Latvala kertoi ehdokkaiden julkistamistilaisuudessa torstaina.
Ehdokkaat valitsi esivaaliraati, johon kuuluivat Loviisan kaupungin kirjastonjohtaja Tapani Häkkinen, porvoolainen sarjakuvataiteilija ja graafinen suunnittelija Kaisa Leka sekä Porvoon vanhempainyhdistysten puheenjohtaja, viestintäasiantuntija ja kolumnisti Marika Salomaa.
Ehdokkaiden julkistamistilaisuus striimattiin suorana Porvoon kaupunginkirjaston Facebook Live -tapahtumana.
Nämä kahdeksan lastenkirjaa tavoittelevat Runeberg Junior -kirjallisuuspalkinnon voittoa.
Marko Wahlström
Marika Salomaa: "Tarinoiden pariin on päässyt matkustamaan"
Kilpailuun osallistuneet kirjat olivat tänä vuonna varsin moninaisia.
–?Kirjojen mukaansa tempaavat, taitavasti kirjoitetut seikkailut koukuttivat meidät aikuisetkin, Salomaa kertoi.
Hänen mukaan kirjoja lukiessa niiden tarinoiden pariin on päässyt matkustamaan omien lasten kanssa sekä voinut nauttia yhteisistä hetkistä ja lukuelämyksistä.
–?Kirjoissa on lämminhenkisiä tarinoita toisten huomioonottamisesta ja ystävyydestä – myös ihmisen ja eläimen välisestä. Toisaalta kirjoissa käsiteltiin myös vakavia aiheita, kuten kuolemaa, ympäristöongelmia ja sotaa, suureksi kirjojen ystäväksi tunnustautuva Salomaa jatkoi.
– Olemme iloisia, että olemme voineet esiraatina tehdä laajaa tutkimustyötä kirjojen parissa ja annamme nyt ilolla koululaisille luettavaksi kirjat, Marika Salomaa sanoi.
Marko Wahlström
Rikas kieli laajentaa sanavarastoa ja kutkuttaa mielikuvitusta
Monet tämän vuoden esiraadille tulleet kirjat liikkuivat fantasiamaailmoissa, joissa on kiinnostavalla tavalla elementtejä suomalaisesta kansanperinteestä.
–?Lisäksi niissä on ilahduttavan paljon diversiteettiä, joissa erilaiset vähemmistöt kuvattiin lämminhenkisesti, Salomaa jatkoi.
Persoonalliset ja taidokkaat kuvitukset ovat erottamaton osa useiden teosten lukuelämystä.
–?Finalisteja valitessa painotimme tarinoita, jotka houkuttelevat lukemaan lisää. Toisena painopisteenä huomioimme rikkaan, kauniin kielen, joka laajentaa lukijan sanavarastoa ja kutkuttaa mielikuvitusta.
Esivalintaraati pyrki valitsemaan kirjoja sekä ahmijalukijoille että niille, jotka vasta harjoittelevat lukemista.
–?Osa finalisteiksi valituista kirjoista kuuluu kirjasarjaan, mutta toisaalta ne toimivat hyvin myös itsenäisinä teoksina. Olemme iloisia, että olemme voineet esiraatina tehdä laajaa tutkimustyötä kirjojen parissa ja annamme nyt ilolla koululaisille luettavaksi kirjat.
– Lastenkirjallisuus voi tällä hetkellä hyvin, Loviisan kirjastonjohtaja Tapani Häkkinen (kesk.) sanoi. Vierellä sarjakuvatateilija ja graafinen suunnittelija Kaisa Leka (vas.) ja viestintäasiantuntija Marika Salomaa.
Marko Wahlström
Tapani Häkkinen: "Lastenkirjallisuus voi hyvin"
Loviisan kaupungin kirjastonjohtaja Tapani Häkkisen mielestä suomalainen lastenkirjallisuus voi tällä hetkellä hyvin.
–?Suurin haaste on saada herätettyä lukuinto ja saada lapset lukemaan kirjoja, hän pohti julkistamisen jälkeen.
–?Myös lastenkirjat elävät ajan hengessä mukana. Siihen, millaisia kirjoja luettavanamme on esimerkiksi 10 vuoden kuluttua vaikuttaa se, millaisessa yhteiskunnassamme silloin elämme
Porvoon vanhempainyhdistysten puheenjohtaja Marika Salomaa muistutti päiväkodin, koulun, kirjaston ja kodin merkityksestä lukuinnon kasvattajana.
–?Kirjallisuuspalkinnon tehtävä on myös muistuttaa siitä, että lapsillakin on oikeus kirjoihin ja lukemiseen, hän sanoi lasten oikeuksien päivän (20.11.) alla.
Sarjakuvataiteilija ja graafinen suunnittelija Kaisa Lekaa viehättää se, että finalistikirjojen joukossa on myös teoksia, joissa yksityiskohtaisia kuvituksia.
–?Olen inspiroitunut lukemaan lastenkirjoja. Aiemmin olen lukenut nuortenkirjoja, hän kommentoi.
Runeberg Junior -lastenkirjallisuuspalkinnon mudostivat tänä vuonna sarjakuvataiteilija ja graafinen suunnittelija Kaisa Leka (vas.), Loviisan kirjastonjohtaja Tapani Häkkinen ja Porvoon vanhempainyhdistysten puheenjohtaja Marika Salomaa. Kuvassa myös palkintokoordinaatori Christina Latvala Porvoon kaupunginkirjastosta.
Marko Wahlström
Palkintoraadissa on yhteensä 136 lasta
Seuraavaksi porvoolaiset esikoululaiset sekä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat lukevat ja valitsevat lopullisen voittajan. Palkintoraadissa on yhteensä
–?Lapsiraatiryhmät ovat Keskuskoulun 1B (16 lasta) ja 2C (17 lasta), Huhtisen koulun 1B (18 lasta) ja Kuutamopolun esikoulu Tähdenlennot (17 lasta) sekä Kvarnbackens skolan 2C (18 lasta), Vårberga skolan vuosikurssi 1 (23 lasta), Bjurbölen päiväkodin esikoulu (14 lasta) ja Grännäs skolan vuosikurssi 1 (13 lasta), Christina Latvala kertoi.
Latvalan mukaan kouluissa ja päiväkodeissa tehtävä on otettu vuosittain tosissaan.
–?Lapset lukevat kirjoja yhdessä aikuisten kanssa ja tekevät kirjoista myös dramatisointeja. Toivottavasti näin herännyt lukuinnostus jatkuu myös myöhemmin, hän jatkoi.
Runeberg Junior -palkinto on Porvoon kaupungin ja Sanomalehti Östnyland/KSF Median yhteinen 10?000 euron suuruinen lastenkirjallisuuspalkinto, joka jaettiin ensimmäistä kertaa J.L. Runebergin päivän yhteydessä Porvoossa helmikuussa 2017.
Palkinto myönnetään suomalaiselle lastenkirjalle, jonka kohderyhmänä ovat 6–9-vuotiaat lapset. Voittaja julkistetaan 2.2.2023.
FAKTA
Vuoden 2023 Runeberg Junior -ehdokkaat:
» Chanfreau, Amanda ja Chanfreau, Sofia (kuv.): Giraffens hjärta är ovanligt stort (Schildts & Söderströms)
»Kalajoki, Mikko ja Ikonen, Jani (kuv.): Almus: Tännetuloa terve (WSOY)
» Lipasti, Roope: Palavan kaupungin lapset WSOY)
» Meripaasi, Helena: Pystykorvatalvi (Otava)
» Sandelin, Annika ja Lucander, Jenny (kuv.): När farmor flög (Förlaget)
» Unkari, Arttu ja Vaalio, Kai (kuv.): Isämies ja hyytävä hypnoosi (Otava)
» Vuori, Sanna Sofia ja Knuutinen, Cara (kuv.): Lejon kommer (Förlaget)
» Åkesson, Mimi ja Bondestam, Linda (kuv.): Här är alla andra (Förlaget)
FAKTA
Esivaaliraadin perustelut:
Helena Meripaasi: Kaisla ja Isla – Pystykorvatalvi
Lämpimän sympaattisesti kirjoitettu Helena Meripaasin uusi Kaisla ja Isla-sarja puhuttelee useita alakouluikäisiä lukijoitaan, sillä se kertoo sekä eläinharrastuksesta että lasten keskinäisestä ystävyydestä. Kaisla ja Isla on tarina muutoksesta ja uuden aloittamisesta sekä erottamattomasta ystävyydestä, joka tuo turvaa silloinkin, kun oma perhe ei sitä pysty tarjoamaan.
Arttu Unkari & Kai Vaalio: Isämies ja hyytävä hypnoosi
Arttu Unkarin ja Kai Vaalion Isämies ja hyytävä hypnoosi on hulvaton tarina sijaisopettajasta, jolla on maailmanvalloitussuunnitelmia ja etsivästä, joka seuraa kaasu pohjassa vääriä johtolankoja. Onneksi neuvokkaat ystävykset Oona ja Eeli pelastuvat nokkahuiluhypnoosilta ja alkavat itse selvittää, mitä on tekeillä. Kai Vaalion sarjakuvahenkiset kuvitukset ovat täynnä hykerryttäviä yksityiskohtia ja värikäs kirja on kerta kaikkiaan pakko lukea saman tien kannesta kanteen tarinan lomaan sijoitetuista varoituksista huolimatta.
Mikko Kalajoki & Jani Ikonen: Almus: Tännetuloa terve
Almus: Tännetuloa terve on Mikko Kalajoen kirjoittama ja Jani Ikosen kuvittama ilahduttava ja kielellä leikittelevä tarina pienestä peikosta, joka sattuman ansiosta päätyy asumaan kaikin tavoin keskiverron herra Mattssonin luokse. Kirja kertoo vilpittömän ja herttaisen tarinan ennakkoluulottomasta uuteen ympäristöön tutustumisesta ja ihmissuhteiden luomisesta. Kirjassa esiintyy vaikuttava ja rikas kokoelma synonyymejä ja ilmaisuja, jotka yhdessä luovat pirteän kokonaisuuden, joka on parhaimmillaan kuin kielellinen ilotulitus. Jani Ikosen ilmeikkäät viivapiirrokset sopivat täydellisesti kirjan vinkeään tunnelmaan.
Roope Lipasti: Palavan kaupungin lapset
Palavan kaupungin lapset on Roope Lipastin kirjoittama historiallinen seikkailu, jossa kolmen lapsen elämä mullistuu heidän joutuessaan keskelle Turun paloa. Kirja kertoo monipuolisesti ystävysten tulevaisuudensuunnitelmista, 1800-luvun yhteiskuntarakenteesta ja äärimmäisestä katastrofista lasten näkökulmasta. Vaaran vaaniessa jokaisen nurkan takana, tarinan tunnelma on käsin kosketeltava ja mukaansa tempaava.
Mimi Åkesson & Linda Bondestam: Här är alla andra
Här är alla andra är skriven av Mimi Åkesson och illustrerad av Linda Bondestam. Boken är en bilderbok i dess främsta mening, där texten och bilderna utgör en sammanfogad helhet som inte kan separeras. Varje uppslag ger en inblick i flera personers liv och för läsarnas intresse till vidare diskussion. Boken väcker frågor om olika livssituationer, tillhörighet och utanförskap, såväl önskat som oönskat.
Amanda Chanfreau & Sofia Chanfreau: Giraffens hjärta är ovanligt stort
Sofia och Amanda Chanfreau leder oss in i en otroligt vacker värld av fantastiska varelser i sin bok Giraffens hjärta är ovanligt stort. Läsaren kan bara önska att hen också kunde se asfaltsbävrar och frydtemblor så som bokens huvudperson Vega som lever med sin pappa på Giraffön. Morfar Viktor bor också i närheten i sitt spännande hus med stor trädgård, men var finns Vegas mamma? Och är det sant att giraffen har inga stämband? Amanda Chanfreaus detaljrika och känsliga teckningar bjuder läsaren att återvända till boken om och om igen.
Annika Sandelin & Jenny Lucander: När farmor flög
Annika Sandelin och Jenny Lucander har skapat en härligt udda bok om vänskap, vingar och att gå sin egen väg. Huvudpersonen Joel hamnar hos sin konstiga farmor medan hans föräldrar är på affärsresa, men plötsligt börjar det hända oväntade saker. Jenny Lucanders lekfulla illustrationer skildrar Joels och farmors äventyr i både luften och på fasta marken. Det är spännande att flyga, men den viktigaste superkraften är ändå vänlighet.
Sanna Sofia Vuori & Cara Knuutinen: Lejon kommer
Lejon kommer berättar om hur det känns när man inte längre är det enda mjukisdjuret – och hur förändringen väcker både glädje av att ha en ny vän och avundsjuka över att dela med sig. Sanna Sofia Vuori och Cara Knuutinens mycket traditionellt illustrerade bok tar sin vuxna läsare tillbaka till barndomen, till en varm julstämning och omtanke om andra. För ett barn är Lejon kommer en varm berättelse som känns trygg att läsa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot