Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
–¿Katsokaamme ympärillemme ja nautitaan luonnosta, porvoolainen maakuntaneuvos Kimmo Kajaste toteaa.
PORVOO Ympäristöä, luontoa ja lintumaailmaa nuoruusvuosistaan alkaen tarkkaillut porvoolainen Kimmo Kajaste kannustaa Itäväylän lukijoita luontoyhteyksiin.
Tuulen kuiskina lehvästössä, tervapääskyn kirkuääni kattojen yllä, sateisen metsän tuoksu, suolla rahasammalen pehmeys, jokilaaksossa rauhallinen maisema, neitoperhosen nousu mesikukasta, ampiaisen pörinä kukkien keskellä,...
Luonto on läsnä aina ja kaikkialla, koskemattomassa erämaassa ja ihmisen muokkaamassa kulttuuriympäristössä, kaupungeissa, maaseudulla, katuvarsilla ja viljelymailla.
Luonnosta ihminen ammentaa rauhaa, innoitusta, kauneutta, kokemuksia. Luonto on tärkeä osa hyvinvointiamme. Luonto antaa aina paljon, kunhan huomaamme sen yksityiskohtien ja kokonaisuuksien edessä pysähtyä, tarkkailla kaikki aistit avoimina.
Moniin luontokohteisiin itäisellä Uudellamaalla johtaa hyvät polut, joskus pitkospuut.
Kimmo Kajaste
Yksilöilläkin on vastuunsa
Suomen metsät, meri, joet – koko ainutkertainen luontomme, yhteinen ympäristömme antaa meille mainiot mahdollisuudet liikkua ja virkistäytyä. Patikoiden, vaeltaen, pyöräillen, veneillen, ratsastaen, ... Miten tahansa liikummekin vahinkoa ei saa tuottaa.
Maassamme on varsin laaja jokamiehenoikeus. Hyvä niin. Mutta kuten aina, myös tässä oikeuksiin liittyy velvollisuuksia, vapauteen vastuita. Jokamiehenoikeutta ei luonnollisestikaan saa käyttää niin, että tuotetaan häiriötä tai haittaa.
Kaikessa toiminnassamme kunnioitettakoon luontoa ja kanssaihmisiä. Luonnossa liikkuessa, ja yleisestikin, kannattaa pitää mielessä jo lapsena omaksuttu opettavainen loru:
Älä tallaa nurmikoita
älä puita vahingoita
älä parjaa, älä pauhaa
älä riko luonnon rauhaa
älä tärvää mikk’ on somaa
vaali, suojaa toisen omaa.
Tänään puhutaan aiheellisesti muovijätteistä ja merien saastumisesta. On arvioitu, että valtameriin päätyy lähes 20 tonnia joka minuutti. Ja tuosta jätteestä suurin osa on muovia.
Jätteet, roskat ovat ongelma, jossa vastuuta on kannettava kansainvälisesti, kansallisesti ja kuntakohtaisesti. Mutta myös meillä yksilöillä on vastuumme, joka alkaa arjen toimista ja teoista.
Banaaninkuoren häviäminen luonnossa kestää yhdestä kolmeen vuotta. Metsään, tienposkeen viskattu pahvimuki tai hampurilaiskääre vaativat häipyäkseen yhdestä viiteen vuotta. Tupakantumppi kestää maastossa yli kymmenen vuotta ja purukumi yli 20 vuotta. Sipsipussien ja vastaavien muovikalvoinen pakkaus säilyy luonnossa yli 75 vuotta ja alumiiniset juomatölkit vähintään kaksisataa vuotta, muovipullo yli 500 vuotta. Lasipullo ei periaatteessa häviä koskaan.
Roskaaminen on lainsäädännössämme rikos. Vähäisestäkin roskaamisesta voidaan määrätä rikesakko. Roskaaminen kertoo oudosta välinpitämättömyydestä yhteisestä ympäristöstä ja asenneongelmasta. Esimerkiksi jäteastioiden ja roskatynnyreiden vieressä näkee toistuvasti paljon roskia, jotka on vain jätetty siihen lojumaan.
Kun retkelle, lenkille tai vaikkapa saareen mennään, niin suuren suuri vaiva ei ole kuljettaa takaisin sinne vietyjen ruokatarvikkeiden pakkauksia. Piittaamattomuus kohdistuu luontoon, mutta myös kanssaihmisiin, jotka haluavat nauttia siististä, puhtaasta ympäristöstä.
Roskat ovat aina haitaksi ihmisten viihtyvyydelle ja usein vaaraksi monille linnuille ja muille eläimille. Otetaan huomioon toiset ihmiset, muistetaan pitää koirat kiinni ja annetaan linnuille pesimärauha. Vastuuton toiminta luonnossa johtaa helposti suuriin ongelmiin.
Jo varhaisessa kasvuvaiheessa ja kasvatuksessa päiväkodeista lähtien kannattaa tähdentää sitä, että luontoon ja kaduille ei roskia heitetä. Aikuisten esimerkillä on tässä myös suuri merkitys.
Jo Carl von Linné ylisti Suomessa yleisen metsäkurjenpolven (Geranium sylvaticum) kauneutta.
Kimmo Kajaste
Olemme osa luontoa
Maapallomme on rajallinen. Se ei ole resursseiltaan ehtymätön. Kansainvälisistä raporteista on luettavissa, että jopa miljoonaa kasvi ja eläinlajia uhkaa sukupuutto Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että ihmisen nykyiset elämän- ja kukutustavat ovat maapallon kantokyvylle liikaa.
Totuus on, että jokainen voi omilla teoillaan edistää maapallon ja luonnon kestokykyä toimimalla viisaasti kuluttajana.
Myös Suomessa monet eri eliölajit, tutut linnutkin, ja niiden tarvitsemat elinympäristöt ovat uhanalaisia.
Luonnon monimuotoisuuden, biodiversiteetin vaalinta on ihmisen oma etu. Olemme osa luontoa. Ympäristöongelmat ovat meidän ongelmiamme
Pysähdy, löydä ja koe
Luonto antaa meille voimaa ja kestävyyttä koettelemuksissamme. Näin on aina ollut ja nyt koronaviruksen aikoina luonto kutsui monia ja tarjosi helpotusta.
Tutkittu on, että jo pelkästään luonnon eri äänien, lintujen, tuulen, laineiden kuuntelu ja rauhallisen maiseman katselu rentouttaa ja suojaa stressiltä. Luonnon voi mainiosti kokea lähipiirissään, ikkunankin takaa.
Pihapiiri, parveke, keskikaupunki tai kylän raitti, peltoaukeama tai läheinen koivikko vesistöjen rannoista ja metsätaipaleista puhumattakaan ovat kaikki täynnä elämää, jota seuraamalla ja ympärilleen katsoen ihminen rikastuttaa omaa elämäänsä ja hyvinvointiaan. Pysähdy, löydä ja koe.
Luonnon kauneus ja läsnäolo eivät sitoudu
Luonnon kauneus ja läsnäolo eivät sitoudu aikaan eivätkä paikkaan. Kaiken aikaa ja kaikkialta ympäriltämme luonto viestii meille olemassaolostaan. Hiljaisuus, jonka rikkoo vain kaukainen satakielen laulu, on osa luontoa sekin.
Luontomme, sen metsät ja järvet, maisemat ja maastomuodot, kesäiset rannat ja talviset ladut, on fyysinen ja henkinen kotimme.
Huolehditaan luonnosta – pidetään huolta itsestämme. Luonnon suojeleminen on samalla ihmisen suojelua.
Kestävän kehityksen perustan muodostaa yhteinen ympäristömme, ainutkertainen luonto. Viisaasti toimien varmistamme luontoelämysten ja terveen ympäristön lapsillemme, lapsenlapsille ja tuleville sukupolville.
Suhteemme luontoon ratkaisee tulevaisuutemme.
KIMMO KAJASTE
toimitus@itavayla.fi
FAKTALAATIKKO
Jokamiehenoikeudet lyhyesti
Saat
* liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat kulkemisesta vahingoittua
* oleskella tilapäisesti – esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksesta – siellä, missä liikkuminenkin on sallittua
* poimia rauhoittamattomia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
* onkia ja pilkkiä
* kulkea, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä
Et saa
* aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
* häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia
* häiritä poroja ja riistaeläimiä
* kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tai muuta sellaista toisen maalta
* tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta
* häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla
* roskata ympäristöä
* ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa
* kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot