Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kirkon länsipuolinen alue maisema-arkkitehti Mika Varpion diplomityön mukaan (Varpio/Maantiestä esplanadiksi. sivu 67).
Mika Varpio
LOVIISA Loviisan entinen kaupunginarkkitehti ja ympäristöministeriön yliarkkitehti Aulis Tynkkynen herättää Näkökulma-kirjoituksessaan keskustelua Loviisan kaupunkikeskustan kehittämisestä.
Puistokatu Esplanadi on Loviisan keskustalle ja koko kaupungille poikkeuksellisen tärkeä runko ja selkäranka, ehkä tärkeämpi kuin missään muussa kaupungissamme.
Se on koonnut yhteen kaupungin keskeisimmät elementit kuten kirkon, torin raatihuoneineen, tärkeimmät liike-elämän talot, koulut sekä rautatie- ja linja-autoaseman. Se on ollut myös läpikulkuliikenteen pääväylä ja vielä 1980-luvulle valtatien osa.
Olen kirjoittanut Esplanadista aika paljon (viimeksi Loviisan Joulu -lehden artikkeleissa 2021, 2022 ja 2023), mutta jatkan, koska Esplanadi ei ole juuri muuttunut, vaikka aika on.
Menneisyyteen liittyvä autoliikenteen malli on edelleen voimassa, Esplanadia ei ole siirretty nykyaikaan. Tästä seuraa monia ongelmia keskustan viihtyisyydelle ja turvallisuudelle sekä kaikenlaiselle liikenteelle.
Samalla Esplanadin potentiaali jopa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä pikkukaupungin imagotekijänä jää käyttämättä. Väitöskirjani "Tori ja pikkukaupunki" (TKK 2007) ydinajatus oli se, että kulttuuriperinnöstä ja viihtyisyydestä saadaan irti enemmän vasta tietoisella mainetyöllä.
Esplanadilla kuitenkin tapahtuu. Loviisan uutta suurpäiväkotia suunnitellaan Esplanadin länsipään tuntumaan. Pelastusasema siirtyy pois Esplanadin tuntumasta ja vapauttaa sekä tontin että rakennukset muuhun käyttöön.
Autoja pyrkimässä Loviisan Mannerheiminkadulle arkipäivänä kello 15.
Aulis Tynkkynen
Rautatien sillasta keskusteltiin vimeksi 10 vuotta sitten
Viime vuonna Lovalille avattiin uusi liittymä esplanadiakselin länsiosassa. Viime vuonna pidetyt Asuntomessut-tapahtuma käynnisti muutoksia kuten puiston rakentamisen Loviisanlahden itäpuolella, ja siellä on paikkavaraus myös monitoimihallille. Skeittipaikkaa on ideoitu Esplanadin itäpäähän nykyisen liikuntahallin seutuville.
Linja-autoaseman seudulla on hiljattain uudistettu asemakaava tavoitteena lisätä asuntoja alueella. Esplanadin puistopolkuja on myös hieman kohennettu.
Tärkein ajankohtainen kysymys lienee kuitenkin rautatien ylittävän sillan kohtalo, josta käytiin keskustelua vajaat 10 vuotta sitten. Esplanadin aikanaan rikkonut silta on tulossa teknisen ikänsä päähän, mikä sisältää mahdollisuuksia Esplanadin eheyttämiselle, kuten maisema-arkkitehti Mika Varpio on oivallisessa diplomityössään "Maantiestä esplanadiksi" (Aalto-yliopisto 2016) osoittanut.
Varpion työ antaa varsin hyvän osviitan Esplanadin hengen jatkamiselle kirkon länsipuolella, ja kirkon itäpuolella se tukeutuu muun muassa vuonna 2001 tehdyn liikennesuunnitelman mukaisesti katujen yksisuuntaistamiseen.
Vanhemmasta pohdiskelusta voi samaan yhteyteen nostaa jo vuodelta 1957 silloisen kaupunginjohtaja Helge Björklundin ajatuksen pitkästä esplanadista, joka olisi ulottunut Valkontien risteyksestä Määrlahteen.
Loviisan entisen kaupunginjohtaja Helge Björklundin valtava Esplanadiehdotus vuodelta 1957. (Loviisan Sanomat 30.3.1957).
Loviisan Sanomat
Yksisuuntaistaminen parantaa liikkumisen olosuhteita
Yleisratkaisuna Loviisaan on jo yli 20 vuotta sitten tehdyssä liikennesuunnitelmassa esitetty Mannerheimin- ja Brandensteininkadun yksisuuntaistamista ja samalla väistämisvelvollisuuden poistamista Mannerheiminkadun risteyksistä.
Se on looginen perusratkaisu Karlskronabulevardin tapaan. Poikkikadut voivat toimia kaksisuuntaisina, myös koko Mariankadulla. Hiljattain uudistettua Kuningattarenkadun osaa torilta bulevardille ei toki kannata mennä muuttamaan.
Yksisuuntaistaminen parantaa kaikenlaisen liikkumisen olosuhteita. Autoilu sujuu olennaisesti paremmin, ja pikkukaupungin liikennemäärillä kummallinen ruuhkautuminen risteyksissä loppuu. Pyörätie parantaa myös nyt vaarallisen suppeita näkemiä risteyksissä. Kadunvarsipysäköinti voidaan ottaa käyttöön myös Mannerheiminkadun varrella.
Esplanadin voi toteuttaa ”tanskalaisella mallilla”. Pyöräilylle voidaan erottaa oma kaista jalkakäytävän ja pysäköintikaistan välistä, kuten on tehty jopa New Yorkissa (Jan Gehl/Ihmisten kaupunki. Myös Yle Teemalla 6.11.2023 julkaistussa ja 4.11.2024 asti nähtävässä ohjelmassa "New Yorkin muutos tanskalaiseen tapaan").
Jalankulkijoiden asema paranee pyöräkaistan ansiosta, vaikka itse jalkakäytävää ei levitettäisikään. Ratkaisu on siis länsipäätä lukuun ottamatta toteutettavissa lähes kokonaan pelkillä liikennemerkeillä.
Esplanadi kokoaa Loviisan tärkeitä (punaiset tähdet) liiketoimintoja, julkisia palveluja (violetit tähdet), uudehkoja asuintaloja (keltaiset tähdet), teollisuutta (harmaa tähti), suunniteltuja hankkeita (avoimet tähdet). toteutettuja parannuksia puistokäytävillä (vihreät palkit) ja liikenneväylillä (punaiset palkit).
Aulis Tynkkynen
Linja-autoaseman asfalttikenttä tarpeeton
Erityisenä kohteena nostan linja-autoaseman alueen, siis Kurkipuiston osuuden Esplanadista. Koko asemarakennuksen ympärillä oleva asfalttikenttä on tarpeeton ja voitaisiin ottaa muuhun käyttöön, osittain vaikka istutettavaksi. Bussien kulku ja pysäkit on luontevaa järjestää yksisuuntaisten katujen varsille.
Hyvällä suunnittelulla aikaan saatava korkea esteettinen laatu on keskeinen asia myös ydinkeskustan ulkopuolella ainakin Valkon risteyksestä Määrlahteen saakka koko Helge Björklundin suunnitelmassa kuvatulla alueella.
Yhdistettynä ajanmukaiseen toimivuuteen se voi lisätä puistokadun vaikuttavuutta ja muuallekin näkyvää mainetta kaupungin bränditekijänä ja nousta jopa ykkösbrändiksi.
AULIS TYNKKYNEN
»» Kirjoittaja on loviisalainen tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA, joka työskenteli Loviisan kaupunginarkkitehtina vuosina 1991–2001 ja teknisen keskuksen päällikkönä 1991–2000 sekä ympäristöministeriön yliarkkitehtina 2002–2010 ja rakennusneuvoksena 2010–2017. Hän toimii edelleen Elävät kaupunkikeskustat ry:n (EKK) hallituksessa toimien sen palkintoraadin puheenjohtajana.
Turvallista pyöräilyä Kööpenhaminan tapaan (Jan Gehl/Ihmisten kaupunki, sivu 94).
Jan Gehl
Kaaviomainen esitys katujärjestelystä. Keltainen on jalkakäytävä, vihreä pyörätie ja punainen pysäköintikaista, josta tarpeellinen osa bussipysäkeillä. Ajoratojen leveys, noin 12 metriä, riittää hyvin tällaiseen järjestelyyn.
Aulis Tynkkynen
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot