Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Raha on vain sopimus, jota voidaan muuttaa. Nykyään lähes kaiken rahan luovat yksityiset pankit. Pankit luovat rahaa, kun ne myöntävät asiakkailleen luottoa. Raha siis syntyy siten, että asiakkaan tilille yksinkertaisesti kirjataan luottoa vastaava summa, jota kutsutaan pankkitalletuksiksi.
Vastaavasti sitä mukaa, kun luottoa lyhennetään eli "lainaa" maksetaan pankille "takaisin", rahaa häviää kierrosta eli rahaa tuhoutuu. Suurin osa rahasta on siis velkaa, joka on olemassa ainoastaan numeroina tietokonejärjestelmissä. Valtio luo ainoastaan kolikot ja setelit, jotka käsittävät nykyisin vain pienen osan maailman rahasta.
Suomen Pankki vahvistaa asian esimerkiksi Raha ja luotto rahapolitiikassa (2007) -julkaisussa: “Pankkitalletus syntyy […] talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen.”
Mitä tarkoitetaan talousdemokratialla?
Talousdemokraattisen ajattelun mukaan talous- ja rahavallan tulisi olla demokraattisessa hallinnassa. Talousdemokratian kannattajat suhtautuvat kriittisesti siihen, että politiikka ja talous on nykyisessä yhteiskunnassa erotettu toisistaan ja talous sanelee reunaehdot poliittiselle päätöksenteolle. Talousdemokratian vastakohta on talousoligarkia eli talousharvainvalta, jossa talous- ja rahavalta on pienellä eliitillä.
Talousdemokratian kannattajat vaativat useita rinnakkaisia uudistuksia. Yksi tärkeimmistä talousdemokraattisista uudistuksista on rahareformi eli rahanluontivallan siirtäminen pois yksityisiltä pankeilta julkisen vallan haltuun. Jos valtio saisi yksinoikeuden luoda rahaa, sen luoman rahan määrästä ja rahapolitiikasta voitaisiin päättää demokraattisessa ja riippumattomassa toimielimessä.
Talousdemokratiaa edistäviä uudistuksia ovat myös rinnakkaisvaluutat, sähköinen käteinen (ei ole sama asia kuin nykyinen pankkitalletus), elvyttävä kansalaisosinko, julkiset pankit ja valtion keskuspankkirahoitus. Konkreettinen demokraattinen uudistus olisi niinsanotun rahapoliittisen komitean (RPK) perustaminen. RPK voisi toimia joko keskuspankin sisällä tai itsenäisenä, velatonta rinnakkaisvaluuttaa luovana instituutiona.
Eduskuntavaalien yhteydessä tulisi valita suoralla kansanäänestyksellä Suomen Pankissa toimivan tai itsenäisenä, kansallistasolla toimivan RPK:n luottamushenkilöt. Eurovaalien yhteydessä tulisi valita Euroopan Keskuspankissa tai itsenäisenä, euroalueen tasolla toimivan RPK:n luottamushenkilöt.
Mitä hyötyä talousdemokraattisista uudistuksista olisi?
Talous olisi nykyistä vakaampi ja pankkijärjestelmä turvallisempi, kun pankit eivät pystyisi luomaan rahaa myöntämällä luottoja. Pankeilla ei olisi yhtä suurta kannustinta ottaa holtittomia riskejä, kun niitä ei enää pelastettaisi konkursseilta verovaroilla. Kiinteistökuplien ja niitä seuraavien finanssikriisien, taantumien ja lamojen todennäköisyys pienenisi huomattavasti.
Pankkien rahanluontioikeuden poistaminen muun muassa hillitsisi merkittävästi asuntojen hintojen nousua sekä edellyttäisi pankeilta täysvarantoa, mikä tarkoittaa, että pankit eivät voisi myöntää enempiä lainoja, kuin niillä on rahaa, jolloin pankit toimisivat, kuten usein oletetaan jo nykyäänkin pankkien toimivan.
Reaalitaloutta olisi mahdollista tukea nykyistä paremmin, kun valtio tai keskuspankki loisi kaiken rahan. Valtion luoman rahan käyttökohteista päätettäisiin demokraattisesti, eivätkä yksityiset pankit enää päättäisi, mihin tarkoitukseen rahaa luodaan. Esimerkiksi omistusasumista ja yritystoimintaa voitaisiin rahoittaa julkisten pankkien lainaaman korottoman tai lähes korottoman rahan avulla, tai joka tapauksessa korkoihin voitaisiin vaikuttaa demokraattisesti.
Sekä julkinen että yksityinen talous säästäisivät, kun niiden ei tarvitsisi maksaa korkoa rahasta. Eriarvoisuutta kasvattava korkotuloilla eläminen tai rahalla keinottelu ei olisi enää mahdollista. Ihmisten käyttöön jäisi enemmän rahaa ja eriarvoisuus vähenisi.
Talousdemokraattisessa yhteiskunnassa talouskasvun pakkoa ei enää olisi. Kun valtio voisi itse luoda rahaa ilman korkokuluja oman keskuspankkinsa kautta, ikuiselle talouskasvulle ei olisi enää rakenteellista syytä. Ilman talouskasvun pakkoa esimerkiksi työnteko, tuotanto ja kulutus voitaisiin mitoittaa ihmisten omien halujen sekä luonnonvarojen ja ilmaston kestävyyden mukaan.
Riippumatta siitä onko rahanluontioikeus pääasiassa valtion tai liikepankkien hallussa tai kummankin edellä mainitun hallussa, on eurojärjestelmän rinnalla mahdollista vielä toisenlaisten rahojen käytölle, esimerkkinä paikallisraha. Paikallisrahan voi luoda esimerkiksi kunnan tai jonkinlaisen kuntayhtymän omistama julkinen pankki. Myös yrittäjät ja niiden asiakkaat voivat perustaa julkisesta vallasta vähemmän riippuvaisia paikallisrahayhteisöjä, esimerkkeinä Sveitsissä WIR ja Englannissa Bristolin punta.
Ilman itse rahaa uudistamattakin olisi julkisen pankin perustaminen mahdollista nykylain puitteissa. Ilman paikallis- ja muuta rinnakkaisrahaakin eurojärjestelmän puitteissa toimivan julkisen pankin hyötynä olisi muun muassa julkisen pankin omistava kunta (tai omistavat kunnat) voisivat säästää korkomenoissa sekä julkisen pankin osuus liikepankkitoiminnasta, josta saatava rahallinen voitto voisi hyödyttää julkista taloutta suoraan.
Paikallisrahalla merkittävä huomioarvo
Yhdysvaltojen Kalifornian osavaltiossa ollaan tänä vuonna myönnetty lupa perustaa julkinen pankki. Tätä ennen ainoa osavaltio, jolla on oma pankki ollut jo 1930-luvulta lähtien, on Pohjois-Dakotan osavaltio, mitä pidetään yhtenä syynä sille, että Pohjois-Dakotan julkinen talous on ollut pitkään verrattain hyvässä kunnossa.
Todennäköisesti paikallisrahan osuus tulisi olemaan ainakin aluksi hyvin pientä koko kunnan sekä julkisesta että yksityisestä taloudesta. Samoin julkisen pankin liikevaihto – sekä euroissa että paikallisrahassa laskettuna – lienee ainakin aluksi hyvin vaatimatonta. Tässäkin tapauksessa edellä mainituilla uudistuksilla olisi lyhyen aikavälin taloushyötyjä paljon merkittävämpi hyöty sen herättämän huomion ja kiinnostuksen ansiosta, että mitä nykyinen raha on ja mitä se voisi olla.
Porvoon kokoiselle kunnalle julkisen pankin perustaminen yksin ei olisi kannattavaa, mutta yhdessä usean muun kunnan kanssa kyllä. Viime vuosina Suomessa ovat paikallisrahakokeiluja toteuttaneet ainakin Toholammin ja Sysmän kunnat.
Esitän, että Porvoon kaupunki selvittää, miten se voisi alkaa toteuttaa niinsanottuja talousdemokraattisia uudistuksia, esimerkiksi paikallisrahaan liittyvin, verrattain pienimuotoisinkin kokeiluin. Lisäksi esitän selvitystä julkisen pankin perustamiseksi, jonka toimintaan kuuluisi paikallisrahan käsittelyn lisäksi tai asemesta, eurojen käsittely.
JOONAS DACHINGER,
KAUPUNGINVALTUUTETTU (VAS.),
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot