Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Remo-pajassa valmistettu 1930-luvun urheiluauto on näytillä myös Porvoon kevätmarkkinoilla 11.-12.5. Matias Paananen (vas.) on hitsannut rungon osia ja Romi Björkström toteutti teippaukset.
Kalle Hyttinen
PORVOO Ammattikoulut ovat olleet muutosten tuulissa, kun valtion rahoitusta leikattiin ja oppivelvollisuusikää pidennettiin. Careeriassa muutoksiin on vastattu ”Remo”, eli remotivation-projektilla, jossa opinnoissaan junnaaville opiskelijoille annetaan enemmän vapautta ja tuetaan yksilöllisiä vahvuuksia – se näyttäisi myös toimivan.
Ammattikoulut olivat leikkausten kohteena Juha Sipilän hallituskaudella, kun perusrahoitusta vähennettiin 190 miljoonaa euroa. Nyt ammatillinen koulutus on taas leikkausuhan alla. Esimerkiksi valtionvarainministeriö (VM) esitti vaalikaudelle 2023–27 yleissivistävien ja jatko-opintokelpoisuuden mahdollistavien Yhteisten tutkinnon osien (YTO) muuttamista vapaaehtoisiksi, mikä lyhentäisi suuren osan opiskeluaikaa kolmesta vuodesta kahteen. Myös Careeriassa on parhaillaan käynnissä sopeutusneuvottelut.
Samaan aikaan Suomen tavoite on nostaa korkeakoulutettujen osuutta vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttiin. Tämä vaikuttaisi VM:n ehdotuksen kanssa ristiriitaiselta. Tähän mennessä korkeakoulutettujen määrä Suomessa on nimittäin laskenut selvästi muihin OECD-maihin verrattuna.
Toisaalta korkeakoulutuksen vahvistaminen rahan siirrolla ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluille ei olisi Careerian rehtori Pasi Kankareen mukaan myöskään hyvä ratkaisu.
–?Pahin skenaario on, että ammatilliselta koulutukselta siirrettäisiin 350 miljoonaa korkeakouluille, mikä tarkoittaisi neljän miljoonan leikkausta myös Careerian budjettiin.
Hänen mukaansa hallitusneuvottelut näyttävät, mitä tapahtuu. Lähtökohtaisesti Careerian sopeutustoimet toteutetaan toimipisteitä vähentämällä. Opetuksestakin saatetaan pahimmassa tapauksessa joutua leikkaamaan, vaikka nykyiselläkään valtion osuudella ei aina kyetä takaamaan tarvittavaan osaamiseen vaadittavaa opetusta.
Nähdäänkö ammattikoululaiset siis työntekoon tuupattavana massana, vai korkeakouluun valmistavaa opetusta ansaitsevina ajattelevina yksilöinä henkilökohtaisine vahvuuksineen?
Remossa keskitytään opiskelijoiden vahvuuksiin. Romi Björkströmin vahvuuksiin kuuluvat muunmuassa itsevarmuus, sosiaalisuus ja huumorintaju.
Kalle Hyttinen
Haasteiden taustalla opetuksen määrän vähentäminen
Careerian ja Remon YTO-opettaja Laura Eskolan mukaan ammatillinen koulutus on kärsinyt vuoden 2018 leikkausten jälkeen. Yritysmaailmassa ammattikoululaisten perustaitoihin on oltu yhä tyytymättömämpiä, eikä jatko-opintoihinkaan ole asiaa ilman laadukasta toisen asteen opetusta. Osaamistason ja perustaitojen lasku linkittyy Eskolan mukaan ammattikoululaisille annetun lähiopetuksen määrän vähenemiseen.
Sipilän hallituksen toteuttama reformi vähensi opetustunteja, vaikka moni opiskelija tarvitsisi herkässä iässä nimenomaan aikaa. Etenkään oppilaat, joilla on oppimisen haasteita, eivät meinaa pysyä mukana yhä tehostuneemman urapolun vauhdissa.
Eskolan mukaan ajatus oppituntien vähentämisessä oli siinä, että oppiminen voisi tapahtua enenevissä määrin työelämässä. Ammatillinen opetus tapahtuu toki aina myös työelämässä, mutta opetus ei voi olla kokonaan yritysten vastuulla. Nuorten perusteellinen kouluttaminen on yritysten tehtävä vain oppisopimuskoulutuksessa. Muuten ne keskittyvät lähtökohtaisesti bisnekseen.
–?Suomen pitäisi pitää kiinni siitä, että mistä tahansa koulusta valmistuisi huipputason tekijöitä. Ammattikoulutusta tulee arvostaa niin, että koulutus on laadukasta.
Opiskelijoiltakin tulee rehtorin mukaan palautetta opetuksen laadusta. Yhtenä ratkaisuna yksilöllisempään oppimiseen ovat verkkomateriaalit ja jokaiselle laadittavat henkilökohtaiset opintosuunnitelmat. Nekään eivät kuitenkaan aina riitä.
Keskeyttämiset ammattikouluissa ovat yleinen vaiva, johon vaikuttavat erityisesti motivaatiopula ja henkilökohtaiset haasteet. Kankareen mukaan keskeyttäjien tavoiteluku on tänä vuonna noin 12,5 prosenttia. Se on hiukan parantunut oppivelvollisuusiän nostamista edeltäneestä 15 prosentista. Toisaalta keskeyttäneiden osuutta nostaa myös oppilaitoksen suuri aikuisopiskelijoiden määrä (75 prosenttia), joista moni työllistyy kesken tutkinnon.
Matias Paananen esittelee itse valmiaan ilmanpuhdistinten suppiloita.
Kalle Hyttinen
Ratkaisuna Remo
Opetuksen yksilöllisyyden ja keskeyttämisten haasteisiin on Careeriassa kuitenkin kehitetty ratkaisu. Syksyllä startannut Remo on opinnoissaan junnaaville opiskelijoille ponnahduslauta takaisin vauhtiin pääsemiseen. Siellä suoritetaan tutkinnon osa, jonka on tarkoitus valmentaa Suomalaisessa työelämässä toimimiseen ja yhdessä tekemiseen, mutta ennen kaikkea motivoida opiskelijaa uudelleen.
–?Täällä lähdetään opiskelijan oma osaaminen ja kiinnostus edellä, jonka ympärille aletaan sitten rakentamaan muuta osaamista, kertoo projektista vastaava opettaja Tomi Laavi.
Remossa opiskelevien, Romi Björkströmin ja Matias Paanasen mielestä perusopetuksessa mennään liian kovaa kyytiä opettajajohtoisesti. He kaipaavat yksilöllisempää opetusta ja tilaa omalle oppimiselleen.
Remossa he ovat päässeet näyttämään, että kun heille vain annetaan vapautta, vastuuta ja tuetaan vahvuuksia, he voivat saada aikaan vaikka mitä. Tästä esimerkkinä on pajasta valmistunut, opiskelijoiden itse rakentama 1930-luvun urheiluauto.
–?Kaikki eivät ole hyviä lukemisessa tai matikassa, mutta jokaisella on omat vahvuutensa, joita pitää lähteä tukemaan, kertoo Laavi.
Media-alaa opiskeleva Björkström sai vapaat kädet toteuttaa auton teippaukset.
Kalle Hyttinen
Remo pelasti Romi Björkströmin koulunkäynnin
Björkströmille tämä opetusmalli on sopinut loistavasti.
–?Remo on pelastanut mun koulunkäynnin. Mulle opiskelu täällä on vapaampaa, ja mä opiskelen paremmin, kun mä saan opiskella itsenäisesti, kertoo media-alaa opiskeleva Björkström. Hänelle annettiin esimerkiksi tehtäväksi toteuttaa urheiluautoon tarrat, mutta tavan hän sai päättää itse.
Tavallisessa opetuksessa häntä ärsyttää, kun opetetaan ”käsi kädessä”, miten pitää tasan tarkkaan tehdä. Remoon hän päätyi, kun ensimmäisenä vuonna poissaoloja kertyi liikaa.
–?Erityisesti YTO:ista jää ammattikoululaisille tosi paljon rästejä, eivätkä ne kiinnosta, toteaa Björkström. Tämä oli tilanne hänelläkin. Remossa Björkström kuitenkin ymmärsi myös yhteisten opintojen tärkeyden.
Myös Paanasen YTO:t jäivät puolitiehen ensimmäisenä vuonna.
–?Perämiehentiellä (perusopetuksessa) osa tekee ja osa sitten ei tee.
Hänelle Remossa erityisesti pienessä ryhmässä tekeminen on toiminut paljon paremmin.
Kyseisiä nuoria YTO:issa opettanut Eskola iloitsee kehityksestä. Hän kertoo käyttäneensä erityisen paljon aikaa opiskelijoihin tutustumiseen ja keskusteluun, minkä jälkeen opinnot alkoivat luistaa kuin itsestään.
Remon motto onkin, että ihmisen täytyy tulla ensin kuulluksi ja kohdatuksi, vasta sitten ohjatuksi ja opetetuksi. Yksilöllinen, ja jokaisen omiin vahvuuksista lähtevä opetustapa vaikuttaisi myös tuottavan tulosta. 75 prosenttia Remoon tulleista todennäköisistä keskeyttäjistä on siellä saatu joko jatkamaan opintojaan tai valmistumaan tutkintoon.
Toiveissa tietysti olisi, ettei Remoa edes tarvittaisi, vaan jokaista ammattikoululaista onnistuttaisiin tukemaan yksilöllisesti jo perusopetuksessa. Nykyisillä resursseilla tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, eikä tulevaisuus näytä tällä hetkellä erityisen lupaavalta.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot