Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kuvassa vasemmalta Sipoon kunnan rakennuttajainsinööri ja hankkeen projektipäällikkö Karolina Blomqvist-Wiik, Sipoon kunnan tekninen johtaja Lari Sirén, arkkitehti ja pääsuunnittelija Pekka Salmi, Asura – Uudenmaan Rakennus & Putkitus Oy:n vastaava työnjohtaja Sami Niiniskorpi, toimitusjohtaja Terho Pietarinen sekä työnjohtaja Vesa Tanhua.
Mika Laine
SIPOO, NIKKILÄ Yksi etappi Sipoon uuden pelastusaseman rakentamisessa saavutettiin perjantaina, kun rakennushankkeen harjannostajaisia vietettiin perinteisin menoin. Medialle tarjoutui samalla mahdollisuus tutustua tänä vuonna valmistuvaan pelastusasemaan.
Reilun 2 000 bruttoneliömetrin kokoisen pelastusaseman työmaalla runkotyöt ovat valmistuneet ja nyt urakoitsijat keskittyvät sisätilojen rakentamiseen.
– Keväällä viimeistellään rakennuksen ulkokuori ja piha-alueet. Lisäksi pelastusaseman käyttöön rakennettu tie valmistuu kesän aikana, Sipoon kunnan rakennuttajainsinööri ja projektipäällikkö Karolina Blomqvist-Wiik kertoo.
Sipoon uuden pelastusaseman rakentaminen on edennyt suunnitellusti ja asema otetaan käyttöön syksyllä.
Mika Laine
Puhdas paloasema
Uuden aseman rakentaminen on suuri askel sipoolaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistamisessa.
Suunnittelussa on myös panostettu aseman työntekijöiden hyvinvointiin Ruotsissa 2000-luvulla kehitetyllä puhdas paloasema -periaatteen mukaan. Sen tavoitteena on vähentää henkilöstön altistumista ilman ja pintojen epäpuhtauksille.
– Ruotsissa alettiin tutkia, miksi ikääntyneellä pelastushenkilöstöllä esimerkiksi syöpään sairastuminen on yleisempää kuin muulla väestöllä, arkkitehti Pekka Salmi P&R Arkkitehdeistä kertoo.
Tutkimuksen mukaan syy on pitkälti palotilanteissa, joissa vapautuu ihmiselle haitallisia pienhiukkasia.
– Suomeen malli tuli viime vuosikymmenellä ja kaikissa uusissa asemissa sovelletaan puhdas paloasema -ajattelua, pääsuunnittelijana toimiva Salmi toteaa.
Hänen mukaansa pelastushenkilöstö on antanut ison panoksensa ja ollut aktiivinen ideoimaan ja kehittämään puhdas paloasema -ajattelua uudella asemalla. Malli tarkoittaa monia asioita pelastushenkilöstön toimintaan.
– Täällä asemalla esimerkiksi pesuhalli ja sen lähellä on niin sanotut likaiset tilat. Likaantuneet varusteet eivät saa liikkua puhtaisiin tiloihin. Tilat ovat ilmanvaihdonkin kautta eriytetty muusta asemasta, Salmi kertoo.
Hälytyksien jälkeen autot ajetaan pesuhalliin autojen, paineilmalaitteiden, kaluston ja muiden likaantuneiden varusteiden pesua varten. Hälytyksissä likaantunutta kalustoa tai varusteita ei kuljeteta paloaseman puhtaille alueille.
Puhtaita alueita ovat puolestaan esimerkiksi miehistö-, toimisto-, keittiö-, ja urheilutilat.
– Tällä minimoidaan haitat tietylle alueelle muun aseman jäädessä puhtaaksi.
Asuinrakentamisessa keskitytään valitsemaan kaakeleiden värejä, mutta pelastusaseman rakentamisessa huomio on toisaalla.
– Puhtauden ja hygienian tulee toimia saumattomasti yhteen. Kaikki tulee olla helposti siivottavissa ja pidettävissä puhtaana sekä toiminnallisesti mahdollisimman optimoitua, pääurakoitsijan vastaava työnjohtaja Sami Niiniskorpi sanoo.
Myös useat erilaiset pintamateriaalit tulee huomioida rakennusvaiheessa.
– Pelkästään lattiamateriaaleja asemalle tulee 12 erilaista.
Sipoon kunnan projektipäällikkö Karolina Blomqvist-Wiik ja tekninen johtaja Lari Sirén tutkivat työnjälkeä letkujen pesuhallissa.
Mika Laine
Suunnittelua yhteistyössä
Uusi asema on suunniteltu pelastuslaitoksen toimintaa tukevaksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi, joka vastaa tämän päivän tarpeita. Se tulee korvaamaan Nikkilässä sijaitsevan vanhan aseman, jonka vanhin osa on rakennettu vuonna 1934.
Asemaa on laajennettu ja remontoitu useaan otteeseen. Se on rakennustekniikaltaan vanhentunut, tilat ovat huonokuntoiset ja ahtaat.
– Jos mietitään Nikkilän vanhaa paloasemaa, siellä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta toteuttaa näitä modernin pelastustoiminnan periaatteita, Sipoon kunnan tekninen johtaja Lari Sirén toteaa.
Paloautot ja kalusto poistuu Nikkilän keskustassa sijaitsevalta nykyiseltä paloasemalta loppukesällä tai alkusyksyllä.
Mika Laine
Uudet tilat antavat pelastuslaitokselle mahdollisuuksia kehittää ja laajentaa toimintaansa.
– Koko Sipoon aseman henkilökunta odottaa innostuneena uusia tiloja, paloesimies ja Sipoon vt. asemamestari Jari Korhonen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo.
Sipoossa vuodesta 2006 työskennellyt Korhonen kertoo, että rakennushanke on edennyt pelastuslaitoksen henkilökunnan näkökulmasta erinomaisesti.
– Yhteistyö sekä kunnan että arkkitehdin kanssa on sujunut erittäin hyvin, ja työntekijöiden toiveita ja tarpeita on otettu huomioon aseman suunnittelussa.
Samoilla linjoilla on myös Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Kynsijärvi.
– Haluan tuoda vahvasti esiin sen, miten hyvin yhteistyö on toiminut kunnan kanssa. Kaikki meiltä tulleet tarpeet on huomioitu, eikä mitään ole tarvinnut karsia. Nyt saadaan ne tilat ja toiminnot mitä tarvitaan, Kynsijärvi kiittelee.
Kynsijärvi on ollut alusta asti mukana uuden aseman suunnittelussa.
– Mietimme yhdessä, miten asiat kannattaa parhaiten tehdä. Emme sanelleet toimistosta näitä vaan hyödynsimme myös oman henkilöstön osaamista apuna suunnittelussa.
Mika Laine
Nopeammin kohteeseen
Sipoon väestön kasvaessa myös tarve pelastuspalveluille lisääntyy. Uusi asema rakentuu Öljytien varteen noin 1,5 kilometrin päähän nykyisestä Nikkilän keskustassa sijaitsevasta paloasemasta.
– Paikkanakin tämä on parempi kuin nykyinen. Hälytysajossa keskustan läpi on aina riskinsä. Nyt pääsemme suoraan Öljytielle, mikä lyhentää vasteaikaa ja kohteet tavoitetaan nopeammin ja turvallisemmin, Kynsijärvi kertoo.
Uuden aseman kalustohalli on mitoitettu kolmelle pelastustoimen hälytysajoneuvolle ja kahdelle ensihoitoyksikön ambulanssille aputiloineen. Asemalle rakentuu myös toimistotilat, kokous- ja koulutustilat sekä valmiustilat henkilöstön käyttöön.
Pelastusaseman kylkeen rakentuu torni, jossa ei tosin kuivateta letkuja. Tornia käytetään harjoitteluun.
Mika Laine
Uudelle asemalle keskitetään alueen sammutusletkujen pesu- ja huoltopiste. Asemalle valmistuu myös palomiesten harjoitteluun soveltuva torni.
Tilojen on arvioitu riittävän vuoteen 2040 saakka. Myös mahdollinen laajennustarve on otettu suunnittelussa huomioon.
Pelastusryhmän vuorovahvuus Sipoon asemalla on tällä hetkellä 1+3, mikä koostuu esimiehestä, kuljettajasta ja kahdesta pelastajasta.
Kynsijärven mukaan uuden aseman vahvuutta on suunniteltu kasvatettavan yhdellä.
– Pienillä resursseilla on tehty. 1+4 -vahvuudella saataisiin myös säiliöauto tarvittaessa hyvin liikkeelle sekä vuoro- ja lomasuunnittelua helpommaksi.
Lari Sirén ja Karolina Blomqvist-Wiik ovat tyytyväisiä siihen, miten hankkeen yhteistyö on sujunut eri osapuolten välillä.
Mika Laine
Aikataulussa ja budjetissa
Hanke sai alkusysäyksen vuoden 2021 keväällä, kun Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi aseman hankesuunnitelman. Asemaa lähdettiin suunnittelemaan yhdessä kunnan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.
Pelastusaseman rakentaminen aloitettiin keväällä 2022, ja se valmistuu aikataulun mukaan syksyllä 2023. Hankkeen pääurakoitsija on Uudenmaan Rakennus & Putkitus Oy.
– Projekti on edennyt hyvin aikataulussa. Viimeistään alkusyksystä saa pelastuslaitos siirtää letkuja ja muita varusteita tänne, vastaava työnjohtaja Sami Niiniskorpi kertoo.
Asemahankkeen veroton kustannusarvio on yhteensä noin 6,8 miljoonaa euroa. Se sisältää sekä rakennukset että ympäröivän infrastruktuurin.
Inflaation ja Ukrainan sodan vaikutukset eivät saa budjettia paukkumaan. Projektipäällikkö Karolina Blomqvist-Wiikin mukaan hanke on pysynyt kustannusarviossa.
– Tästä täytyy antaa kiitos kaikille osapuolille. Meillä on toiminut vuoropuhelu erittäin hyvin urakoitsijan, tilaajan eli Sipoon kunnan, pelastuslaitoksen ja suunnittelijan välillä, mikäli esimerkiksi jotain laitetta ei ole saatu aikataulussa tai jotkut komponentit ovat kallistuneet. Olemme saaneet asiat yhdessä ratkotua poikkeuksellisen hyvin, tekninen johtaja Lari Sirén iloitsee.
Sipoon kunnan hankkeen rahoitusmallina on kiinteistöleasing. Pelastuslaitos vuokraa aseman Sipoon kunnalta 20–25 vuodeksi.
Rakennuksen energiantuotannossa hyödynnetään maalämpöä ja aurinkosähköä.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot