Viikon kysymys
A-
A+
Ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteiden kirjaaminen on työturvallisuuden kannalta tärkeää, sanoo Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Jorma Kuikka.
Mika Laine
ITÄ-UUSIMAA Viime vuodelta on julkaistu tilastoja ensihoitajien työssään kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden määristä. Suomessa uhka- ja väkivaltatilanteita kirjattiin ensihoitopalveluissa vuonna 2025 yhteensä 456 kpl, kun vastaavia kirjauksia vuonna 2024 oli 377 kpl. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella kirjattiin vuonna 2025 kolme uhka- ja väkivaltatapausta, mikä on vähän suhteutettuna tehtävämäärään. Itä-Uudellamaalla ensihoito hälytettiin vuoden 2025 aikana yhteensä 10 742 tehtävälle.
Tilastonsa toimittaneista organisaatioista Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella uhka- ja väkivaltatilanteita kirjattiin vähiten. Ensihoitajien kokema väkivalta on silti valitettavan yleistä, eikä kaikkia tapauksia välttämättä raportoida virallisia kanavia pitkin. Itä-Uudenmaan pelatuslaitoksen ensihoitopäällikkö Jorma Kuikka kertoo, että kirjatut tapaukset ovat todellisuudessa vain jäävuoren huippu.
– Järjestelmä ei ole yhdenmukainen ja se on työntekijän näkökulmasta byrokraattinen ja vaikea. Kirjaaminen vaatii monta eri lomaketta, jotka eivät keskustele työturvallisuusilmoitusten kanssa, hän selittää.
Kuikka on toiminut Itä-Uudenmaan ensihoitopäällikkönä vuodesta 2012 lähtien, ja uhka- ja väkivaltatilastoja hän on koordinoinut urallaan kymmenen vuoden ajan. Nyt kirjausten seuranta ja tilastointi on delegoitu valtakunnalliselle työturvallisuustyöryhmälle.
Kuikka painottaa, että ensihoitajien kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden kirjaaminen ja seuranta on ensisijaisen tärkeää työturvallisuuden näkökulmasta.
– Uhka- ja väkivaltatilanteisiin reagoidaan aina vakavasti. Se on muuttunut esimerkiksi 90-luvusta paljon, jolloin ajateltiin, että se vain kuuluu työnkuvaan. Uhka- ja väkivaltatilanteet voivat olla sekä henkisesti että fyysisesti työntekijän hyvinvoinnille todella raskaita, ja meillä onkin siihen nollatoleranssi, hän sanoo.
Tilanteet liittyvät usein potilaisiin, jotka ovat sairauden tai päihteiden vaikutuksesta hyvin arvaamattomia. Tyypillinen uhka- tai väkivaltatilanteen aiheuttaja vuonna 2025 oli aiempien vuosien tapaan ensihoidon potilas tai asiakas (92 %).
Ensihoidossa uhka- ja väkivaltatilanteiden kirjaamiseen vaikuttaa myös se, miten uhkaaviksi kukin kokee työssään kokemat tilanteet. 15 vuotta ensihoitajana työskennellyt Lauri Haapsaari kertoo, että esimerkiksi vastikään tehty kysely selvitti, että henkilökunnan kokemuksissa on valtavasti hajontaa.
– Se on aina subjektiivista. Uhka ei välttämättä ole aina edes näkyvää, eli sitä voi olla vaikeaa havaita, hän sanoo.
Usein myös, jos ensihoitotehtävälle lähdetään yhdessä poliisin kanssa, ei koetun uhan tai väkivallan kirjaamista ole nähty niin tarpeelliseksi.
Kirjaamisjärjestelmän kehittämiseksi on mietitty tapoja, joilla se olisi työntekijöille helpompaa.
– Olemme pohtineet, jos uhka- ja väkivaltatilanteen kirjaamisen voisi yhdistää ensihoitokertomukseen, eli sen täyttämisen yhteyteen tulisi asiaan liittyvä oma valikko. Voi olla, ettei se ole mahdollista, mutta olisi mahtavaa, jos tällainen saataisiin toimimaan, Kuikka sanoo.
Haapsaari ei koe, että nykyinen järjestelmä olisi erityisen vaikea. Tilanteiden kirjaamiseen vaikuttaa hänen mukaansa vahvemmin nimen omaan työntekijän henkilökohtainen kokemus. Hän on kuitenkin huomannut uhka- ja väkivaltatilanteista kouluttaessaan, että koulutukset aktivoivat työntekijöitä kirjaamaan.
– Aina, kun on koulutuksia, ne aktivoivat. Jos on ollut esimerkiksi vuoden tauko, se näkyy vähäisinä kirjauksina.'
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot