Viikon kysymys
A-
A+
Markun kasvot tulivat porvoolaisille tutuiksi ensin rallin kautta, sitten linja-autojen ohjaamosta. – Kun matkustajat katsovat eteenpäin, he näkevät peilistä kuskin, mutta kun kuski katsoo peiliin, hän näkee 50 muutakin matkustajaa. Eivät ne kaikki voi mitenkään jäädä mieleen, Markku kertoo.
Merja Forsman
PORVOO Muistatko tämän porvoolaismiehen? Hänet saattoi nähdä vuosina 1968–2002 Norrgårdin vaaleanvihreiden bussien ohjaamossa, mutta tunnetuksi hän tuli jo 1970-luvun taitteessa rallikuskina.
– Meillä oli ralliharrastus suvussa, sedätkin ajoivat ralleissa. Halusin ajaa kovaa, ja ainoa tapa päästä ajamaan kovaa oli suljetuilla teillä kilpailuissa, Markku Norrgård kertoo kotonaan Länsirannalla.
Markku kisasi ja niitti mainetta vuodesta 1968 lähtien erilaisissa Suomen-mestaruuskisoissa, Tunturiralleissa ja Veckjärvellä pidetyissä Porvoon jääratakisoissakin.
– Jääradoilla ajaminen oli kivaa hommaa! Silloin sai vielä ajaa Veckjärven jäällä, mutta se loppui, kun alettiin pelätä, että autoista vuotaa öljyä järveen – ja eiväthän jäät ole olleet niin vahvatkaan enää pitkiin aikoihin, Markku sanoo.
Markku Norrgård pyöritti vaarinsa perustamaa Norrgårdin Pojat -linja-autoyhtiötä aina vuoteen 2002 saakka.
Merja Forsman
Bussikuskit ne vasta maailmaa näkevätkin!
1970-luvulla nuori rallikuski aloitti myös työuransa linja-autokuljettajana vaarinsa perustamassa ja isänsä Ragnar Norrgårdin luotsaamassa Norrgårdin Pojat -linja-autoyhtiössä. Samalla ralli sai jäädä.
– Kisat veivät paljon aikaa. Määrättyjä kisoja oli jopa viikon välein. Harrastus alkoi häiritä työntekoa, ja olihan siinä taloudellisetkin seikat. Ralli on kallis harrastus, Markku kertoo.
Kun Ragnar Norrgård menehtyi, Markku siirtyi ratin takaa kirjoituspöydän taakse.
– Se ei maistunut, halusin ajaa. En tietenkään jättänyt toimistotöitä kokonaan, mutta halusin jatkaa myös ajamista, etenkin tilausajoja, Markku kertoo.
Hän vei vuosikymmenten ajan asiakkaita Lappiin, Keski-Eurooppaan ja Pohjoismaihin.
– Koskaan ei ollut sellaista, etten minä viitsisi lähteä. Oli patikkamatkoja, Sveitsin-risteilyreissuja ja pidempiä matkoja... Nautin työstäni suunnattomasti, Markku kertoo.
Samalla mies näki maailmaa ja tutustui valtavaan määrään lomatunnelmissa olevia matkustajia.
– Puhutaan, että lentoemännät pääsevät näkemään maailmaa, mutta bussikuskit ne vasta pääsevätkin. Ajaessa näkee koko ajan maisemia ja tilausajossa kuulee opastuksiakin. En ymmärtänyt koskaan koululaisia, jotka halusivat katsoa matkalla videoita ja sitten kännyköitä. Hehän eivät tienneet, missä olivat, kun olivat perillä. Matkalla kuuluu katsoa maisemia, Markku kertoo.
Markku Norrgård ajoi 70-luvulla rallia ja voitti useita mitaleja.
Merja Forsman
Vaimo löytyi linja-autosta
Vaimonsa Kristiinan Markku tapasi – missä muualla kuin – linja-autossa Porvoon torilla.
– Markku tuli kysymään, mitä minä yksin siellä bussissa istun, aikoinaan rahastajana toiminut Kristiina kertoo.
Molemmat olivat linja-autoyrittäjien perheestä, ja molemmat harrastivat rallia.
– Olin jo aikaisemmin iskenyt silmäni Markkuun. Hänen huumorinsa puri, Kristiina kertoo.
Pariskunnalla on kolme tytärtä sekä kolme lastenlasta. Tänä keväänä he juhlivat 57-vuotista avioliittoaan.
– Eikä juttu ole loppunut! Huumoria riittää vieläkin, ja puhumme paljon liikenteestä! Kristiina kertoo.
Vuonna 1994 Norrgårdin Pojat luopui paikallisliikenteestä, joka siirtyi Koiviston autolle. Vaihtokauppana linja-autoyritys sai kuudennen vuoronsa Porvoon, Sipoon ja Helsingin välille.
Vuonna 2002 Norrgårdin vihreät bussit maalattiin lopullisesti Koiviston Auton väreihin yrityskaupan myötä.
– Nythän myynnissä ei saisi enää kuin auton verran hintaa, silloin sai vielä yrityksen hinnat! Tuo oli otollinen myyntiaika, ja ikääkin alkoi olla sen verran, että oli parasta myydä yhtiö pois.
Ajamista Markku ei silti lopettanut. Ensin hän vuokrasi Porvoon liikenteen, sitten Forsblomin busseja ja kyyditsi yhä vanhoja asiakkaitaan lomamatkoille.
– Matkat olivat kivoja ja eläkeläiset mukavia. Nyt kuulun niihin, mukaviin ihmisiin, Markku nauraa.
Neljä vuotta sitten, 76-vuotiaana, Markku luopui linja-autokortistaan ja siirtyi eläkkeelle.
– Ajattelin, että eiköhän tämä ole tässä. Tein loivan laskun kohti eläkettä, mutta eihän eläkkeelle jääminen helppoa ollut, varsinkaan alussa. Kyllä minun vieläkin tekisi mieli ajaa tilausajoja, Markku kertoo.
Halu ajaa kovaa oli Markku Norrgårdilla verissä. Myös hänen puolisonsa Kristiina harrasti ralleja. Markku ja Kristiina alla olevassa kuvassa vasemmalla.
Merja Forsman
Ilmainen bussikokeilu saa Markulta kiitosta
Julkinen liikenne ja Porvoo ovat muuttuneet vuosien mittaan paljon, Markku kertoo.
Maisemat ovat muuttuneet ja Porvooseen rakentunut kokonaisia uusia kaupunginosia, kuten Gammelbacka ja Länsiranta, jolla Markkukin asuu. Liikenteen määrä on suorastaan räjähtänyt.
– Ihmiset eivät halua enää samalla tavalla liikkua busseilla, vaan he haluavat itse ajaa paikasta toiseen. Alkuvuosinani bussi saattoi olla ihan täynnä, mutta nykyään kyydissä saattaa istua yksi tai muutama asiakas, Markku sanoo.
Kyydistä putosivat vanhemmat matkustajat ja penkeillä jäivät lähinnä koululaiset, jotka nekin jäivät kyydistä, kun täyttivät 18 vuotta.
Toisaalta Porvoon linja-autoliikenteen suosio on ollut taas hienoisessa nousussa. Erityisesti joulukuun 2025 ilmaisbussikokeilu kasvatti matkustajamääriä.
– Ilmainen bussikokeilu oli hyvä idea. Minäkin tein ekoteon ja menin silloin verikokeisiin bussilla, Markku kertoo.
Kuvia vuosikymmenten takaa. Markku vasemmalla ja kartanlukija Kari Mankonen oikealla.
Merja Forsman
Honoluluun?
Tiistaina 19.5. Markku täyttää 80 vuotta. Tänä vuonna hän ei vietä niitä suurin juhlallisuuksiin, vaan rauhallisesti läheisten parissa.
– Ehkä lähden matkalle Honoluluun. Tai ehkä en, hän sanoo salaperäisesti.
MERJA FORSMAN
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot