Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Maisema-arkkitehti Mika Varpiota viehättää Hopean korttelin kulmauksessa sijaitseva Hellbergin asuin- ja liikekerrostalo alkuperäisessä asussaan.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Näsin kartano ja Porvoontalo keräsivät suurimmat sympatiat, kun taas Ströhö, Hopean kortteli ja Brunbergin entinen makeistehdas saivat eniten kritiikkiä osakseen.
Porvoo on täynnä hylättyjä kiinteistöjä, joiden kohtalo nousee puheenaiheeksi vuodesta toiseen.
–?Säälittävää!, porvoolainen maisema-arkkitehti Mika Varpio tuumaa seistessään Hellbergin talon sisäpihalla ja katsellessaan jo pahoin rapistumaan päässyttä kerrostaloa.
Keskeisellä paikalla pääkadun varrella sijaitseva asuin- ja liikekerrostalo on osa niinsanottua Hopean korttelia, joka sijoittuu Mannerheimin-, Piispan-, Rihkama- ja Rauhankadun rajaamalle alueelle.
Talon pihalla seistessä ja seinään maalattuja töherryksiä katsellessa ajatukset helposti laukkaavat aikaan, jolloin talossa oli elämää ja pihalla juoksi leikkiviä lapsia. Nyt pysähtyneisyyden aika on käsin kosketeltava.
–?Kyllähän tämä piha menetetään siinä vaiheessa, mikäli joku alkaa rakentamaan tähän uutta, Varpio pohtii.
Hellbergin talossa on lukuisia yksityiskohtia. Esimerkiksi liiketilassa on tammiset ikkunankehykset ja ikkunoiden yläpuolella mielenkiintoinen lippa.
Marko Wahlström
"Korjaaminen maksaa, jos suojeltu talo on päästetty rapistumaan"
Vihreän funkkistalon omistaa tänä päivänä rakennuskonserni Bonava, jolle se siirtyi NCC Rakennus Oy:ltä. Saman rakennusyhtiön hallinnassa on myös Rihkamakadulla sijaitseva matala liikerakennus. Kiinteistöt ovat myynnissä.
Vielä toistaiseksi kerrostalolla on asemakaavassa suojelumerkintä, jonka poistamisprosessi on vireillä.
–?On harmillista, että jos jokin rakennus on saanut rakennushistoriallisen merkityksensä takia suojelumerkinnän, se on päästetty aikanaan niin huonoon kuntoon, että korjaaminen maksaa, kaupunginvaltuutettuna ja kaupunkikehityslautakunnan jäsenenä toimiva Mika Varpio (vihr., sit.) pohtii.
Hellbergin talon rakennutti pyöräilylegenda, liikemies Raul Hellberg (1900–1985) vuonna 1940. Hän möi talon Porvoon Säästöpankille vuonna 1971. Pankki korotutti Mannerheiminkadun matalaa siipeä kahdella kerroksella, joihin sijoitettiin Porvoon kaupunginkirjaston aikuisten osasto.
Töhertäjät ovat jättäneet oman merkkinsä ränsistyneeseen kerrostaloon.
Marko Wahlström
"Kaupunkilaisten kanssa on kiva kierrellä"
Varpio järjesti lokakuun lopulla Porvoon keskustassa laatuaan ensimmäisen kävelykierroksen teemalla "Porvoon autiotalot". Kierros suuntautui kaupunkilaisia puhuttaneisiin taloihin.
Kierrokseen kuuluivat Porvoon kaupungin omistamat toimistorakennus Rauhankadulla (rakennusvuosi 1908), Strömborgska högstadieskolan (1954), Näsin kartano (1760), Taiteilijatalo Koulukujalla (1800) ja Porvoontalo (1909) sekä yksityisomistuksessa olevat Hellbergin talo (1940), Etolan kortteli (1897) ja Brunbergin vanha makeistehdas (1910).
–?Kierrokselle osallistui lähes 130 kaupunkilaista, joiden kanssa käytiin vilkasta keskustelua rakennusten menneisyydestä ja tulevaisuudesta.
Asiantuntijoina kierroksella oli mukana kaupunginarkkitehti Markku Partanen ja Porvoon museon rakennustutkija Kirsi Toivonen, jotka avasivat rakennuksiin liittyvää problematiikkaa eri näkökulmista.
Varpio on aiemmin järjestänyt kävelykierrokset empire-kaupunginosassa ja Hamarissa kävelykierros sekä pyöräilykierroksen.
–?Kierroksille on kysyntää. Kaupunkilaisten kanssa on kiva kierrellä, sillä siinä itsekin oppii uusia asioita, kuulee ihmisten mielipiteitä ja rakennusten historia tulee tutuksi. Historiallisesti vanhana kaupunkina leimautuneessa Porvoossa vanhat rakennukset tekevät hengen kaupunkiin.
Hopean kortteliin kuuluva vihreä Hellbergin talo ja punertava liikerakennus ovat päässeet pahoin rapistumaan.
Marko Wahlström
Kysely tuotti 650 mielipidettä
Porvoolaisarkkitehti toteutti verkossa samanaikaisesti kyselyn siitä, mitä autiotaloille pitäisi tehdä. Kyselyssä annettiin yli 650 vastausta.
–?Näsin kartano ja Porvoontalo keräsivät suurimmat sympatiat, kun taas Ströhö, Hellbergin talo (Hopean kortteli) ja Brunbergin entinen makeistehdas saivat eniten kritiikkiä osakseen, Varpio kertoo.
Vastauksista ilmenee, että osa kohteista herättää hyvin ristiriitaisia tuntemuksia.
–?Tietyt rakennukset olisi joidenkin mielestä purettava, mutta toisten mielestä samat rakennukset olisi ehdottomasti säästettävä ja korjattava, Varpio sanoo.
Monessa vastauksessa esitetään myös kehitysehdotuksia ja käyttöä rakennuksille.
–?Toivon, että annetut vastaukset herättävät ajatuksia ja virittävät keskustelua rakennusten tulevaisuudesta.
Kaupungin kädet ovat sidotut
Mitä huonossa kunnossa oleville kiinteistöille, jotka eivät ole kaupungin hallinnassa pitäisi oikein tehdä?
–?Se on hyvä kysymys! Kierroksella tuli hyviä kommentteja, että ei muuta kuin dynamiittia alle, Varpio naurahtaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että kaupungilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa.
–?Joku ehdotti, että rakentamattoman tontin kiinteistöveroa pitäisi nostaa oikein reippaasti. Tontit eivät kuitenkaan ole rakentamattomia, sillä niillä on rakennuksia, jotka vain ovat huonossa kunnossa, Varpio jatkaa.
Hänen mukaan kaupungin kädet ovat sidotut, koska käytössä ei ole sanktiota tai vipua, jonka avulla kiinteistönomistajan voisi pakottaa viemään asiaa eteenpäin.
–?Tällöin voitaisiin vaatia purkamaan rumentamasta maisemaa tai korjaamaan hyödylliseen tilaan, Varpio sanoo.
Maisema-arkkitehti Mika Varpio ei voi ymmärtää, miksi suojelumerkinnän aikoinaan saanut rakennus on päästetty rapistumaan.
Marko Wahlström
"Kaikkein hölmöintä suojella käyttöä vailla olevia rakennuksia"
Maisema-arkkitehti pohtii rakennusten suojelun merkitystä.
–?Kaikkein hölmöintähän on suojella rakennuksia, joilla ei ole mitään käyttöä ja jätetään oman onnensa nojaan.
Suurimpana ongelmana Varpio pitää sitä, että arkkitehtonisesti tai muiden arvojensa takia suojeltavaksi nähty rakennus suojellaan kaavassa, mutta se jää suojelupäätöksen jälkeen tyhjilleen.
–?On selvää, että tällöin rakennukset rapistuvat käsiin ja jossain vaiheessa niiden suojeluarvo on menetetty, hän sanoo ja viittaa niin Hellbergin taloon kuin Etolan korttelin puurakennukseen.
Arvokkaat ja hienotkin rakennukset ennen pitkää kurjistuvat itsestään.
–?Sitten, kun ollaan liian pitkällä kenelläkään ei ole enää varaa investoida niiden korjaamiseen ja kaava ei mahdollista purkamista. Tällöin edessä on pattitilanne, Varpio sanoo.
»» Porvoon autiotalot -kyselyn vastaukset löytyvät verkkosivulta
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot