Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Hunajalla voi maustaa myös retkikahvin.
Tarja Ollikka
ITÄ-UUSIMAA Hunajasato jää kasvustoja vaivanneen kuivuuden vuoksi tänä vuonna vähän keskimääräistä heikommaksi. Tyypillistä kuluneelle hunajakesälle olivat myös poikkeuksellisen suuret alueelliset satovaihtelut ja varsinaisen satokauden jälkeen pesiin tullut sato.
Hunajan pitkäaikainen keskisato on noin 40 kiloa mehiläispesää kohti. Tänä vuonna satoa tuli jonkin verran vähemmän.
–?Satovaihtelut eri puolella Suomea olivat kuitenkin suuria: siellä missä saatiin riittävästi kosteutta, satoakin tuli reilummin. Pahiten kuivuudesta kärsineillä alueilla sato jäi jopa heikoksi. Kokonaissadoksi ennustetaan noin 2,4 miljoonaa kiloa, toiminnanjohtaja Mirkka Aarrekorpi Suomen Mehiläishoitajain Liitosta kertoo tiedotteessa.
Tuottavia mehiläispesiä on Suomessa tänä kesänä arviolta noin 70?000. Viime talvena Manner-Suomessa menetettiin reilut 15 prosenttia mehiläisyhteiskunnista, mitä pidetään varsin kohtuullisena talvitappiona. Suomen talvitappiot olivat Pohjoismaiden pienimmät, ja lähtökohdat satokauteen olivatkin hyvät.
Tänä vuonna satoa tuli jonkin verran vähemmän kuin keskimäärin vuodsessa. Kuvassa mehiläistarhaaja pesällä.
Tarja Ollikka
Kuivuus nopeutti kasvien kukintaa
Kesä- ja heinäkuun helle ja kuivuus kuitenkin vaikuttivat myös hunajasatoon. ”Monien kasvien kukinta meni ohi nopeasti eikä medentuotto ollut kovin runsasta. Esimerkiksi pääsatokasvi vadelman kukinta hujahti monin paikoin ohi hetkessä”, Mirkka Aarrekorpi kuvailee.
Hunajasato korjataan Suomessa pääosin heinä-elokuun vaihteessa, jolloin pääsatokasvit vadelma, apilat, rypsi ja rapsi sekä horsma ovat kukkineet.
–?Tänä vuonna erikoista oli, että sadontulo alkoi uudelleen elokuun puolivälin jälkeen, kun kasvit saivat elokuun sateista kipeästi kaipaamaansa kosteutta. Esimerkiksi rypsi ja apilat alkoivat paikoin kukkia vielä elokuussa, ja hunajaa tuli myös kirvojen mesikasteesta, Aarrekorpi toteaa.
Elokuun hunaja jää pääosin mehiläisten käyttöön, ja se vähentää talviruuasta aiheutuvia kuluja tarhaajille.
Parvipalvelu löydettiin hyvin
Alkukesästä Suomen Mehiläishoitajain Liitto otti koekäyttöön Mehiläisparvet.fi-palvelun, jossa yleisö saattoi ilmoittaa havaitsemistaan mehiläisparvista.
Verkkopalvelu löydettiin liiton mukaan hyvin, ja parvet saatiin pääosin takaisin tarhoille. Netissä toimivaa ilmoitusalustaa käytetään jatkossakin.
–?Helppokäyttöisen ilmoitusalustan lisäksi parvipalvelujen haasteena on saada ihmiset erottamaan tarhamehiläinen Suomen luonnonvaraisista pistiäisistä – kimalaisia, ampiaisia ja erakkomehiläisiä tarhaajat eivät siirrä tai hävitä.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot