Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Porvoon Tuomiokirkon kesäoppaana työskentelevä Amelia Laakko haaveilee kirjailijan urasta.
Iina-Kaisa Viheriävaara
PORVOO Porvoon Tuomiokirkon kesäoppaana työskentelevä Amelia Laakko haaveilee urasta luovilla aloilla, mutta inspiroituu myös luonnontieteistä. Kesäoppaan työstä hän on saanut oppeja myös taidealan opintoihinsa.
Miten päädyit kesäoppaaksi tuomiokirkkoon?
– Olen kotoisin Porvoosta, mutta opiskelen Jyväskylässä. Opiskelukaverini ehdotti, että hakisin kirkolle oppaaksi, ja että voisin pitää siitä. Olen työskennellyt esimerkiksi tarjoilijana, ja tämä on samanlaista ihmisläheistä työtä, mutta kuitenkin vähän erilaista. Lisäksi olen ollut isosena pari vuotta, ja olen muutenkin ollut aika aktiivinen seurakunnassa, eli päädyin sitten tänne.
Mitä työsi on sisältänyt?
– Kirkosta ja Porvoon historiasta kertomista. Lisäksi ihmiset ovat tulleet kertomaan kokemuksistaan, jotka eivät välttämättä liity kirkkoon mitenkään. Esimerkiksi monia ulkomaalaisia kiinnostaa kauheasti, että meillä on kaksi virallista kieltä täällä, ja olemme puhuneet siitä.
Onko oppaan työssä ollut jotain yllättävää?
– Yllättävää ehkä se, että kun minua aina jännittää kaikki uusi, niin tämä olikin minulle sitten luontevampaa kuin mitä alussa ajattelin.
Kesäoppaan työstä Amelia Laakko on saanut syvempää ymmärrystä historian kytköksistä ja valtauskonnon vaikutuksista kulttuuriin.
Iina-Kaisa Viheriävaara
Opiskelet yliopistossa kirjallisuutta taidehistorialla ja arkkitehtuurilla höystettynä. Mitkä ovat opintojesi parhaat annit työskentelyysi?
– Ensinnäkin olemme länsimaisen kirjallisuushistorian kurssilla opiskelleet muun muassa Raamatusta ja sen symboliikasta. Olen lisäksi käynyt pari draamakasvatuksen kurssia, ja sieltäkin olen saanut tietynlaisia oppeja tänne.
Entä mitä kesäoppaan työ on antanut sinulle opintoihisi?
– Olen saanut syvempää ymmärrystä taidehistorian ja muun historian liitoksista ja kytköksistä sekä valtauskonnon vaikutuksesta ja vallasta muokata esimerkiksi taidetta ja arkkitehtuuria.
Tähtäätkö jollekin tietylle uralle opinnoistasi?
– Lähdin opiskelemaan, koska haluaisin kirjailijaksi. Se olisi se unelma, mutta pitää vähän miettiä; jos ei heti sitä Finlandia-palkintokirjaa kirjoita, niin pitää vähän jotain muutakin tehdä siinä sivussa.
Taide ja luovat alat selkeästi siis kiinnostavat. Onko sinulla yllättäviä mielenkiinnonkohteita?
– Halusin pienenä paleontologiksi, ja rakastan edelleen fossiileja ja dinosauruksia. Lisäksi minua kiinnostaa tähtitiede ja fysiikassa sähkö. Ja biologia, esimerkiksi aivojen toiminta on todella mielenkiintoista.
Mitä kysyisit itseltäsi?
– Mitä oikeasti haluan elämältä? Iloa, onnea ja seikkailuja.
FAKTA
» Amelia Laakko, 21
» Kotoisin Porvoosta, asuu nykyään Jyväskylässä.
» Opiskelee kirjallisuutta Jyväskylän yliopistossa.
» Haaveilee kirjailijan urasta. Työstää kahta fantasiateemaista nuortenromaania ja yhtä novellikokoelmaa.
» Harrastaa kirjoittamista, laulua, taido-kamppailulajia ja muuta urheilua.
» Perheeseen kuuluu äiti, isä, pikkusisko, pikkuveli, mummi ja koira
Amelia Laakko.
Iina-Kaisa Viheriävaara
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot