Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Runeberg-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat julkistettiin perinteiseen tapaan Runebergin kodissa Porvoossa. Kuvassa ehdokkaina olevat Eeva Turunen (vas.), Henriikka Tavi, Antti Nylén, Olli Jalonen, Tua Forsström ja Veera Antsalo (Forsströmin takana). Kuvasta puuttuvat Heikki Kännö ja Fredrik Lång, jotka olivat estyneet osallistumasta julkistustilaisuuteen.
Marko Wahlström
PORVOO Kotimaisen kaunokirjallisuuden Runeberg-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana on kolme romaania, kaksi runoteosta, kirjeromaani, esseeteos ja lyhytproosateos. Ehdokkaat julkistettiin Runebergin kodissa Porvoossa perjantaina. Voittaja ja 10?000 euron arvoisen rahapalkinnon saaja julkistetaan Runebergin päivänä.
–?Yhtä tärkeä osa kirjailijan työtä on lukeminen kuin kirjoittaminen, vaikkakin näin mittavan kirjamäärän läpikäynti vähensi omien liuskojen syntymistä, valintaraadin puheenjohtajana toiminut kirjailija Marjo Heiskanen sanoi.
– Saimme luettavaksemme useita teoksia, joissa painokasta on sekä sanomisen tapa että sanottava. Kun nämä sattuvat yksiin kansiin, on tällaista luettavaa vaikeaa ohittaa, valintaraadin puheenjohtaja Marjo Heiskanen sanoi. Taustalla raadin muut jäsenet, kulttuuritoimittaja–kriitikko Siskotuulikki Toijonen ja kirjallisuustutkija Veli-Matti Pynttäri.
Marko Wahlström
Esiraati sai luettavakseen yhteensä 245 tänä vuonna julkaistua teosta: joukossa oli noin 150 romaania, noin 50 runoteosta, runsaat 20 esseeteosta, kuusi novelli- ja kuusi juttukokoelmaa.
–?Kerronnan tai puhunnan riemu ja suvereenista taidosta kumpuava keveys ovat eri tavoin läsnä kaikissa ehdokaskirjoissa. Moni ehdokasteos myös muistuttaa yhteiskunnallisesta empatiasta ja näyttää, mitä sen puutteesta seuraa.
Raadin mukaan teokset eivät jätä rauhaan.
–?Ne rymistelevät mieleen yötä myöten, mietityttävät, hihityttävätkin ja kutsuvat palaamaan pariinsa. Jälkikaiun vahvuus viimeistään paljasti, että nyt lukijan sielun kieliä soittivat virtuoosit, Heiskanen totesi.
Heiskasen lisäksi valintaraatiin kuuluivat kriitikko, kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijonen ja filosofian tohtori, kirjallisuustutkija Veli-Matti Pynttäri.
Kirjallisuuden lajirajat väljenevät
Lajirajojen väljenemisestä on puhuttu pitkään.
–?Ilmiön pistimme merkille mekin tämän vuoden satoa tutkaillessamme. Alati kirjavammaksi kasvavan kirjallisuuskäsityksen vallatessa alaa on tärkeää, että maassamme on kirjallisuuspalkintoja, joissa eri lajeja pääsee lukemaan rinnakkain, Heiskanen sanoi.
Hän korosti, että lajipaljous ei vaikeuta luetun arvottamista, kun liikutaan korkealla tasolla.
–?Sen sijaan kattauksen laveudesta ja laadukkuudesta seuraa toisenlainen hankaluus, se tuskallinen tilanahtaus: lukemistamme teoksista ehdokkuuden olisi ansainnut paljon useampi, Heiskanen jatkoi.
Helsingissä asuva näytelmäkirjailija, arkkitehti Eeva Turunen debytoi tänä vuonna esikoisteoksellaan "Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa", jossa nuori nainen etsii paikkaansa niin ihmissuhteittensa kudelmissa kuin elämänsä rakennuksissa. – Ihmissuhteet ovat ihmiselämässä tärkeässä roolissa, Turunen kommentoi aihevalintaansa.
Marko Wahlström
"Loppupeleissä lukija tulkitsee kirjaa"
Helsingissä asuva, Tampereelta kotoisin oleva esikoiskirjailija Eeva Turunen, 35, on samoilla linjoilla kuin valintaraadin puheenjohtaja.
–?Olen allerginen sille, että pitäisi päättää etukäteen teoksen genre. Kyse on kuitenkin loppujen lopuksi aina lukijan tulkinnasta, hän muistutti Itäväylä-lehden haastattelussa.
Hänen omaa teostaan "Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa" (Siltala) kertoi jotkut ovat pitäneet myös episodiromaanina.
–?Teos vain syntyi kirjoittaessa. Yleensä en sen tarkemmin suunnittele, millainen tekstistä tulee tai mitä siinä pitäisi kertoa. En halua rajoittaa etukäteen ilmaisuani, vaan fragmenteista syntyy pikkuhiljaa kokonaisuus, Turunen kertoi.
Teos koostuu seitsemän eri osuudesta, jotka on nimetty erikseen.
–?On tulkitsijan silmästä (aivoista) kiinni, liittyvätkö ne toisiinsa, visualistiksi itsensä mieltävä ja arkkitehdiksi kouluttautunut Turunen sanoi.
– Kun alan kirjoittaa, anna teoksen syntyä kuin itsestään työn edetessä. En suunnittele juurikaan etukäteen, Eeva Turunen korosti.
Marko Wahlström
Hänen mukaan myös kirjoittamisessa pystyy toteuttamaan visuaalista puolta tekemällä visuaalisia havaintoja.
–?Kirjoittaminen ei ole tuntunut vaillinaiselta ilmaisukeinolta. Toivon, että jatkoa seuraa, mutta en halua itsekään tietää, mitä seuraa, kun aloitan kirjoittamisen. Se on enemmänkin seikkailua ja hurjastelua, hän kertoi.
Turunen nauttii kielellä leikkimisestä, mikä näkyy ehdokkaana olevassa teoksessakin sanoissa "parvekekäyntimotiivi" tai "toimeliaisuusponinhäntä".
–?Ilmeisesti sen sivutuotteena syntyy huumoriakin, joka on osa omaa selviytymisstrategiaani ja elämänasennetta. Kieli on todella tärkeässä roolissa sisällönmuodostajana itselleni, hän sanoi.
Esikoisteoksensa lisäksi Turusella on työn alla näytelmäteos. Hänen esikoisnäytelmä, monologi "Muutama sana Ullasta" oli vuoden 2015 Lea-palkintofinalistina ja voitti saman vuoden valtakunnallisen monologikilpailun.
Perinteisessä ehdokaspotretissa kirjailijat asettuvat teostensa taakse. Kuvassa Eeva Turunen, Henriikka Tavi, Antti Nylén, Olli Jalonen, Tua Forsström ja Veera Antsalo. Kuvasta puuttuvat Heikki Kännö ja Fredrik Lång, jotka olivat estyneet osallistumasta julkistustilaisuuteen.
Marko Wahlström
Palkintoehdokkaat esillä kirjastossa
Porvoon kaupunginkirjasto, Suomalainen Kirjakauppa ja sanomalehti Uusimaa järjestävät yhdessä jo perinteeksi muodostuneen, leikkimielisen Varjo-Runeberg-äänestyksen, jossa etsitään yleisön suosikkia kirjallisuuspalkintoa tavoittelevista ehdokkaista.
Äänestäjillä on mahdollisuus osallistua arvontaan, jossa palkintona on kaikki ehdolla olevat kirjat. Äänestys on käynnissä Uusimaa-lehden verkkosivuilla 31.1. asti. Varjo-Runeberg-voittaja selviää samana päivänä kuin virallisen Runeberg-palkinnon voittaja.
Runeberg-kirjallisuuspalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1986. Palkinto kiinnostaa mediaa laajalti. Kuvassa ehdokkaista Antti Nylén (vas.), Olli Jalonen, Tua Forsström ja Veera Antsalo sekä valintaraadin jäsen, kirjallisuustutkija Veli-Matti Pynttäri, joka on porvoolaisen Linnankosken lukion kasvatti.
Marko Wahlström
Kirjallisuuspalkinnon ehdolla oleviin teoksiin pääsee tutustumaan syvällisemmin tammikuussa, kun ehdokkaat ovat kaupunginkirjaston Kirjakujalla keskiviikkona 23.1. kello 17.30 alkaen. Kirjallisuustutkija Veli-Matti Pynttäri esittelee ehdokaskirjat tilaisuudessa.
Voittajan valitsee kolmihenkinen palkintoraati, johon kuuluvat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kriitikko–vapaa toimittaja Maija Jelkäs ja filosofian tohtori, kirjallisuustutkija Mikko Carlson.
Runeberg-palkinnon maksavat Porvoon kaupunki ja sanomalehti Uusimaa puoliksi. Runeberg-palkinto on perustettu vuonna 1986. Mukana ovat myös Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Arvostelijainliitto ja Finlands Svenska Författareförbund.
FAKTALAATIKKO
Runeberg-palkintoehdokkaat
* Veera Antsalo: Imago, Teos (runoelma, runoteos)
* Tua Forsström: Anteckningar (Merkintöjä, suom. Jyrki Kiiskinen) Förlaget/Siltala (runoteos)
* Olli Jalonen: Taivaanpallo, Otava (romaani)
* Heikki Kännö: Sömnö, Sammakko (romaani)
* Fredrik Lång: Basim, min kära, Förlaget (kirjeromaani)
* Antti Nylén: Häviö, Kosmos (esseeteos)
* Henriikka Tavi: Tellervo, Teos (romaani)
* Eeva Turunen: Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa, Siltala (lyhytproosa)
Runeberg-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat ovat tässä. Palkintoraati valitsee ehdokkaiden joukosta voittajan, joka julkistetaan Runebergin päivänä 5.2.
Marko Wahlström
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot