Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
– Olihan tämä sellainen kerran elämässä -hanke. Työmaa, jota tuli kunnioittaa, mutta tarjosi myös haastetta, pääurakoitsijana toimineen VT Energian toimitusjohtaja Veijo Hettula (kesk.) sanoo. Kuvassa myös seurakuntayhtymän toimitilainsinööri Timo Kraufvelin ja projektin asiantuntijana toiminut toimitusjohtaja Vesa Lassila Insinööritoimisto Vesi & Watti Oy:stä.
Marko Wahlström
VANHA-PORVOO Porvoon tuomiokirkon savupiipusta ei tupruta enää. Vanha piippu sai uuden tehtävän lämpökeskuksen ilmastointihormina, kun kansallinen pyhättö siirtyi käyttämään maalämpöä. Uusi lämmitysjärjestelmä näkyy jo selvänä säästönä vajaan kolmen kuukauden käytön jälkeen.
–?Vanhan-Porvoon ilmanlaatu on ainakin meidän osaltamme nyt puhtaampaa, toimitilainsinööri Timo Kraufvelin Porvoon seurakuntayhtymästä sanoo.
Tuomiokirkko lämpeni aikaisemmin polttoöljyllä, jota kului keskimäärin yli 30?000 litraa vuodessa. Kovimpien talvien johdosta öljyä kului jopa noin 48?000 litraa vuodessa.
–?Lisäksi nyt saamme kesän hääsesonkia ajatellen kirkon käyttäjäkokemusta paremmaksi viilennyksen myötä, Kraufvelin jatkaa.
Maalämmön suosio perustuu helppouteen
Maalämpöjärjestelmän urakoitsijana toimineen lohjalaisen VT Energia Oy:n toimitusjohtaja Veijo Hettula kertoo, että maalämmön suosio perustuu ympäristöystävällisyyteen ja käytön helppouteen. Hänen mukaan maalämpöä voi verrata sähkölämmitykseen.
–?Kallioperässämme lämpöä kyllä riittää, Hettula sanoo.
Hänen mukaan hyötysuhde maalämmössä on kohdallaan.
–?Kun yksi kilowatti tehdään työtä, lämpöä saadaan viisi kilowattia. Jos lämmityslasku on ollut esimerkiksi 10?000 euroa, se pienenee maalämmössä 2?000 euroon, Hettula sanoo.
Maalämpöjärjestelmien asennukset työllistävät lohjalaisyritystä eri puolilla Suomea aina Oulua myöten.
–?Porvoo tuomiokirkko oli mukava, vaikkakin poikkeuksellinen kohde. Seurakunnallisista kohteista asensimme maalämmön Valkealan Kristilliselle Opistolle 3–4 vuotta sitten, Veijo Hettula kertoo.
–?Kirkonmäellä vierailleiden turistien määrä yllätti meidät. Näymme tuhansissa valokuvissa – eikä yksikään matkailija kysynyt meiltä lupaa Hettula naurahtaa.
– Pohjavesialueen läheisyys ja alueen ahtaus toivat ovat haasteensa maalämpöjärjestelmän asennukseen, LVI-insinööri Vesa Lassila (vas.) ja toimitilainsinööri Timo Kraufvelin sanovat.
Marko Wahlström
Maalämpö nousee kahdeksasta kaivosta
Porvoon tuomiokirkon lämmöntuottosaneerauksiin liittyvät valmistelutyöt alkoivat jo vuonna 2013 lupa-asioihin liittyvällä paperityöllä.
–?Käytännön suunnittelutyö eteni vuosien 2016–17 aikana ja varsinaiset poraukset kirkon muurien ulkopuolella yli 300 metrin syvyyksiin alkoivat viime syyskuussa, projektin asiantuntijana toiminut LVI-insinööri, toimitusjohtaja Vesa Lassila mäntsäläläisestä Insinööritoimisto Vesi & Watti Oy:stä kertoo.
Projektin teki haastavaksi tuomiokirkon sijainti porauskohteena.
–?Pohjavesialueen läheisyyden lisäksi alueen ahtaus ja sijainti keskellä vanhaa kaupunkia sekä projektin ajoittuminen osittain turistisesonkiin edellyttivät huolellista ennakkosuunnittelua, Lassila sanoo.
– Tuomiokirkko sijaitsee arvokkaassa kulttuuriympäristössä, mikä piti huomioida maalämpöjärjestelmän suunnittelussa huolella, projektin asiantuntijana toiminut toimitusjohtaja Vesa Lassila Insinööritoimisto Vesi & Watti Oy:stä kertoo.
Marko Wahlström
Maalämpökaivoja porattiin kirkon länsirinteeseen Sillanmäen tuvan takapihalle yhteensä kahdeksan. Poraukset suoritti sipoolainen Talman Energiaporaus.
–?Ne ovat sellaisia Saarioisten pizzan kokoisia kaivoja, Timo Kraufvelin kuvailee.
Tuomiokirkon edellinen lämmitysjärjestelmäremontti tehtiin 1970-luvun lopulla.
–?Silloin kirkkosaliin tehtiin lattialämmitys, jota pystytään jatkossa hyödyntämään osaksi kesäajan viilennykseen ja kosteudenhallintaan, Pikkukirkossa ripille edellisen lämpöremontin aikana päässyt Vesa Lassila kertoo.
Tuomiokirkon lämpökeskus täyttyi lämpövaraajista ja -pumpuista sekä putkistoista. – Melkoisen ahdastahan täällä on, mikä aiheutti haastetta asennustöissä, yksikönpäällikkö Marko Hettula VT Energiasta kertoo. Vanha öljykattilahuone muuttui samalla varastoksi.
Marko Wahlström
Kirkossa riittää lämpöä talvella ja viileää kesällä
Maalämpönesteeksi tuomiokirkon järjestelmään valittiin Altia Industrialin Naturet. Rajamäen tehtailla valmistettu tuote on Suomen markkinajohtaja etanolipitoisissa maalämpönesteissä.
–?Putkistoissa kiertävän nesteen pääraaka-aine tulee Altian Koskenkorvan tehtaalta, jossa kotimaisesta ohrasta tehdään juomalaatuisen viljaviinan ohella myös teknistä etanolilaatua teollisuuden tarpeisiin, Altia toteaa tiedotteessaan.
Maalämpöjärjestelmän varaajiin voidaan varastoida myös viilennystä. Lämpöpumppuja on neljä ja varaajia kaksi.
–?Erikoisvalmisteisilla laitteilla pystytään tuottamaan 75-asteista nestettä, kun normaalisti päästään 60-asteiseen menoveteen, yksikönpäällikkö Marko Hettula VT Energia Oy:stä kertoo.
Hänen mukaan vanha kirkkorakennus vaatii korkean menoveden lämpötilan.
–?Kirkossa pitäisi lämpöä riittää talvella ja kesällä viileää automaattisen viilennyksen myötä.
Takaisinmaksuaika näyttää jo lyhenevän
Maalämpöprojektin kokonaiskustannukset ovat hallintojohtaja Sari Mankisen mukaan noin 350?000 euroa. Seurakuntayhtymä arvioi, että uden lämpöjärjestelmän avulla vastaava euromääräinen säästö saavutettaneen noin 10 vuoden aikana.
–?Lämmön hyötysuhde on jopa parempi kuin odotimme. Tällä hetkellä näyttää siltä, että saavutamme säästön jo nopeammin kuin kymmenessä vuodessa, Timo Kraufvelin sanoo.
Hän korostaa, että taloudellisten lukujen lisäksi ympäristöarvot ovat seurakuntayhtymälle tärkeitä.
–?Ympäristöarvot ovat kirkolle tärkeitä, ja vaihtaminen öljystä ympäristöystävälliseen maalämpöön on iso yksittäinen ympäristöteko, Kraufvelin sanoo.
Maalämpöjärjestelmän käyttöikä on Vesa Lassilan mukaan vähintäänkin 50 vuotta.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot