Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kanadan länsirannikon intiaani Edward E. Bryant veistää suunnittelemaansa toteemipaalua Porvoon Anttilan kylässä. Taustalla mestarin yksi "oppipojista", helsinkiläinen näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja Panu Tuomikko.
Marko Wahlström
PORVOO, ANTTILA Alkuperäinen Kanadan intiaani veistää apujoukkoineen Porvoon Anttilan kylässä. Suomen intiaaniyhdistys toteuttaa parhaillaan yhteistyössä Kanadan alkuperäiskansoihin kuuluvan taiteilija Edward E. Bryantin, 58, kanssa toteemipaalun veistämisen Porvoon Anttilassa.
–?Tämä on ensimmäinen kerta, kun Amerikan alkuperäiskansaan kuuluvan taiteilija veistää kokonaista toteemipaalua maassamme. Myöskään museoidemme kokoelmissa ei ole yhtään aitoa toteemipaalua, projektia koordinoiva yhdistyksen puheenjohtaja, filosofian tohtori Riku Hämäläinen kertoo.
Paikallisen maanomistajan lahjoittamasta 74–78 vuoden ikäisestä kuusipuusta veistettävä yli 7-metrinen toteemipaalu pystytetään Hämäläisen omakotitalon tontille toivottamaan vieraat tervetulleiksi. Paalu kiinnitetään metallijalustaan, jolloin se on helppo irrottaa paikoiltaan ja tarvittaessa siirtää muualle.
–?Projektin rahoitus varmistui viime keväänä; muun muassa Porvoon kaupunki myönsi kulttuuriavustusta 1?500 euroa. Valmista pitäisi olla tulevana lauantaina, jolloin järjestämme pienimuotoiset juhlallisuudet. Syyskuun alussa porvoolainen koululaisryhmä saapuu tutustumaan intiaanikulttuuriin, Helsingin yliopiston dosenttina työskentevä porvoolainen sanoo.
– Suomen Intiaaniyhdistystä edelsi Suomen Intiaaniliitto, jonka perusti 1960-luvulla Pohjois-Amerikan intiaanikulttuureja tuntenut porvoolainen Klas Gustafsson (1906–1995), puheenjohtaja Riku Hämäläinen sanoo tshimsian-heimon lipun äärellä.
Marko Wahlström
"Luoteisrannikon intiaanien taide on näyttävää"
Hämäläinen on myös Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuuriperinteisiin erikoistunut tutkija, joka on ollut vierailevana tutkijana etnografisissa museoissa ympäri maailmaa.
–?Luoteisrannikon intiaanien taide on hyvin näyttävää ja erottuu selvästi muiden Pohjois-Amerikan intiaanikulttuureiden taiteesta. Heidän käsityökulttuuriinsa ja taiteeseensa kuuluu keskeisenä puunveisto. Tunnetuimpia puuveistoksia ovat toteemipaalut, joita on valmistettu useisiin eri tarkoituksiin, hän jatkaa.
Hän on järjestänyt useita intiaanikulttuureita esitelleitä museonäyttelyitä, luennoinut sekä julkaissut kirjoja ja artikkeleita Pohjois-Amerikan intiaanien kulttuuri- ja uskontoperinteistä. Hän toimii myös tieteellisen Pohjoisen Etnografian Seuran puheenjohtajana.
Jo vuonna 1977 perustettu Suomen intiaaniyhdistys on yleishyödyllinen yhdistys, jonka tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Amerikan alkuperäiskansoja sekä heidän historiaansa, kulttuureitaan ja nykypäiväänsä.
–?Amerikan intiaanien omat aktivistiliikkeet – erityisesti American Indian Movement – syntyivät Yhdysvalloissa 1970-luvulla puolustamaan alkuperäiskansojen oikeuksien ajamiseksi. Intiaanien asian esille tuominen nousi hyvin voimakkaasti myös ympäri Eurooppaa, hän jatkaa.
Kanadanintiaani Edward E. Bryant on asunut 21 vuotta Keski-Euroopassa. – Heimoni on edelleen ylpeä perinteistään, vaikkakin alkuperäisväestö käy normaalisti töissä, hän sanoo.
Marko Wahlström
"Tanssi, laulu ja asut ovat tänä päivänä showta"
Edward E. Bryant varttui pienessä intiaanikylässä Kanadan länsirannakolla, missä hänen isovanhempansa kasvattivat hänet tsimshian-heimon perinteiden mukaisesti.
Hän kertoo oppineensa isovanhemmiltaan kansansa perinteitä ja arvoja.
–?Tanssi, laulu ja asut merkitsevät kansalleni tänä päivänä myös showta, joka tuo rahaa turisteilta. Olemme ylpeitä perinteistä, mutta alkuperäisväestö käy töissä ja yökerhoissa, eikä rauhoitu reservaatteihin viikonlopuiksi, Bryant sanoo.
Mies on vaalinut yli 30 vuoden ajan heimonsa kulttuuria valmistamalla perinteisiä puu- ja luuveistoksia sekä muun muassa maalauksia ja tanssiasusteita.
–?Koko elämäni on ollut yhtä puuta niin aikoinaan Kanadassa kuin sittemmin Itävallassa, Bryant naurahtaa.
Suomessa Bryant kävi edellisen kerran vuonna 2002, jolloin hän osallistui Designmuseon puuaiheiseen näyttelyyn muun muassa antamalla työnäytöksiä perinteisestä puunveistosta ja esiintymällä heimonsa perinteisessä tanssiasussa.
– Toteemipaalun veistäminen on pelkistämistä ja muistuttaa graafista suunnittelua. Tämä on kuin suuresti rakastamaani piperrystä, porvoolainen Lauri Pitkänen tuumaa karhun muotoja veistäessään.
Marko Wahlström
"Puussa jokaikinen neliömilli on uniikki"
Toteemipaalun veistämisen yhteydessä pidetään työpaja, jossa muutamat osallistujat ovat päässeet veistämään Bryantin opastuksella.
–?Vanha kansanusko, historia ja alkuperäiskansojen kulttuurimytologia kiinnostavat yleismaailmallisesti, koska niissä on jotakin alkuperäistä. Uskon, että luonnossa henkisyyden omaaminen on ihmisen varhainen tapa käsitellä todellisuuttamme, toteemipaalun veistämiseen osallistunut porvoolaistaiteilija Lauri Pitkänen sanoo.
Kuvataidekasvatusta Lapin yliopistossa opiskeleva kerkkoolainen on vuodesta 2014 veistänyt puuta ja tehnyt peikkohahmoja sekä ylläpitää sosiaalisen median sivusto Hiidenliekkiä.
–?Puussa jokaikinen neliömillimetri on uniikki. Kaikkine virheineen ja korjauksineen puusta tulee yksilöllinen kappale, jota ei 3D-tulostuksella saa aikaiseksi, Pitkänen sanoo.
Toteemipaalun veistämisessä tarvittavat työkalut Edward E. Bryant on tehnyt itse.
Marko Wahlström
Karhu kannattelee toteemipaalun muita hahmoja
Toteemipaalun muoto, koristeaiheet ja hahmot ovat Edward E. Bryantin käsialaa. Intiaanikulttuurin perinteen mukaisesti suunnittelijalla on veistotyössä apulaisia.
–?Pohjalla on karhu, joka pääfiguurina kannattelee muita hahmoja. Sitä seuraavat korppi, susi, majava, lohi ja ylimpänä tikka (palokärki). Kaikki eläimet ovat tärkeitä niin omalle heimolleni kuin suomalaisille, Bryant kertoo.
Suomalaispaalussa tulee olemaan väreinä punaista ja mustaa.
–?Olen veistänyt yhteensä 1?642,5 metriä toteemipaaluja, joiden joukossa on niin 7–9 metrin paaluja kuin muutaman metrin pituisia toteemeita muun muassa Kanadassa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Sveitsissä ja Hollannissa, Bryant sanoo.
FAKTALAATIKKO
Edward E. Bryant
* Syntynyt Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa pienessä Lax Kw Alaamsin intiaanikylässä 58 vuotta sitten.
* Intiaaninimeltään Hagwil-Gáax (Hidas Korppi). Kuuluu Kanadan länsirannikon tsimshian-kansaan.
* Asunut Euroopassa 21 vuotta, josta viimeiset 8,5 vuotta Wolfganseessä Itävallassa.
* Perheeseen kuuluvat vaimo, kolme aikuista tytärtä, kahdeksan lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi.
* Tehnyt yhteistyötä useiden museoiden kanssa Euroopassa (muun muassa Linden-Museum Stuttgart, Hannover Landes Museum ja Berliinin etnografinen museo).
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot