Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Yhteiskuvassa viisi seitsemästä Pensselitehtaan toimijasta. Vasemmalta Jaakko Kujala, Sami Ahonen, Olli Kykkänen, Pekka Laukkarinen ja Robert Palomäki.
Marko Wahlström
PORVOO, TARMOLA Porvoolaiset ääni- ja musiikkialan toimijat toivovat pian pääsevänsä hommiin ja toteuttamaan ideaansa musiikin ja kulttuurin ruohonjuuritason paikasta Tarmolaan.
– Sellainen on kaupungista puuttunut pitkään ja toiminnalle on kysyntää, Pensselitehtaaksi nimetyn hankkeen yksi puuhamiehistä, ääniteknikko ja tekninen tuottaja Robert Palomäki sanoo.
– Paikka, jossa esiintyminen ei olisi taloudellinen riski kenellekään ja eri kehitysvaiheissa olevat ja kaikenikäiset taiteilijat, muusikot ja harrastajat saisivat tukea toisistaan, hän jatkaa.
Idea syntyi viime marraskuussa.
– Pääosin sosiaalisessa mediassa tehdyn konseptin esittelyn jälkeen meihin on ottanut yhteyttä niin paljon tahoja, että meillä on tapahtumajärjestäjien lisäksi jo tiedossa vuokralaisia suurimpaan osaan tiloista, vaikkei mitään varsinaista kartoitusta ole vielä tehty, Palomäki sanoo.
– Ajatuksenamme on kannatella jengiä eteenpäin omassa tekemisessä, Robert Palomäki sanoo.
Marko Wahlström
Suomen Kulttuurirahastolta 20 000 euroa avustus toimintaan
Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto on myöntänyt Pensselitehtaalle 20 000 euron apurahan tapahtumien järjestämiseen.
– Rahallisen tuen merkitys etenkin nyt projektin käynnistysvaiheessa on todella suuri, mutta se kertoo yhtälailla ymmärryksestä ja arvostuksesta konseptiamme kohtaan, Palomäki toteaa.
Myös Suomen suurimmat keikkamyyntiorganisaatiot Warner Music Live ja Live Nation ovat ilmaisseet kiinnostuksen tehdä yhteistyötä Porvoon Pensselitehtaan kanssa.
– Tämä tarjoaisi heille uuden keikkapaikan, mutta avaisi samalla porvoolaisille musiikintekijöille suorat kontaktit maamme suurimpiin promoottoreihin, äänisuunnittelija, tekninen tuottaja ja kiertuemanageri Sami Ahonen sanoo.
Porvoon-konsepti on herättänyt kiinnostusta muun muassa maamme länsirannikolla sijaitsevissa kaupungeissa.
– Olemme saaneet hyvin kannustavia viestejä, joiden mukaan pilottimme käynnistymisen jälkeen hankkeita voitaisiin kopioida muuallekin, Ahonen kertoo.
Elokuva- ja peliäänisuunnittelija Mika Niinimaan työtilassa tapahtuu elokuvien jälkityöt. – Yksi pitkä leffa (suomalais-brittiläinen What Remains) ja muutamia televisiosarjoja (muun muassa Harjunpää) täällä on jo tehty, hän kertoo.
Marko Wahlström
Toiveena, että asia etenisi ”niin nopeasti kuin mahdollista
Seitsemästä alan ammattilaisesta koostuva joukko muodostaa tiiviin työyhteisön, joka on viimeisen 2,5 vuoden aikana rakentanut työtilansa Tarmolan Teollisuustie 15:ssä sijaitsevan teollisuushallin vanhoihin toimistotiloihin.
Suurin osa RTV-Yhtymän omistamasta porvoolaisen harjatehdas C.E. Lindgrenin entisestä, noin 1 000 neliömetrin kokoisesta hallista on yhä vajaalla käytöllä ja vuokrattavissa.
Pensselitehdas-hanketta käsiteltiin Porvoon kaupungin sivistyslautakunnassa viime maaliskuussa.
– Hankkeen kannalta olisi tärkeää, että asia etenisi ”niin nopeasti kuin mahdollista", Palomäki muotoilee odottelun tuskaa.
Seitsikko on perustamassa Pensselitehtaan ympärille yhdistystä muun muassa toiminnan organisoinnin ja avustushakemusten helpottamiseksi.
– Tämä ei ole missään nimessä liiketoimintaa, Palomäki korostaa.
– Kaiken ei tarvitse olla hienosti kiiltävää. Tärkeintä on yhteistyö ja vuorovaikutus, Olli Kykkänen toteaa.
Marko Wahlström
Monitoimitila, esiintymislava ja harjoitustiloja
Pensselitehtaan perusajatuksena on yhdistää Porvoon kaupungin nuorisotoimen bändien korvaavat harjoitustilat ja nuorisotoimen ulkopuoliset musiikkitoimijat sekä monitoimitila, jossa voi järjestää esimerkiksi keikkoja, striimitilaisuuksia, workshoppeja tai yritystapahtumia.
– Tilaan rakennetaan tarvekartoituksen pohjalta erikokoisia treenikämppiä samalla periaatteella kuin omissa toimitiloissamme olevat äänieristetyt studiot, äänittäjä, ääniteknikko ja musiikkiteknologian opettaja Olli Kykkänen kertoo.
Monitoimitilan päätyyn on suunniteltu 4x8-metrinen esiintymislava, joka tarjoaisi matalalla kynnyksellä paikan päästä näyttämään treenikämpissä hiottuja taitoja yleisön eteen.
– Samalla Porvooseen syntyisi noin 150 henkilöä vetävä keikkapaikka kaikkien käyttöön, Robert Palomäki jatkaa C.E. Lindgrenin vanhoissa tuotantotiloissa. Tehdasrakennuksen sisäpihaa voitaisiin hyödyntää paikallisten bändifestareiden järjestämiseen.
Puuhamiesten ajatuksissa on luoda vanhasta tehdasmiljööstä samankaltainen kulttuurin keskittymä, jollaisia olivat Helsingin Lepakko ja Nosturi tai Jyväskylän Lutakko.
Klubi-/monitoimitilan ja esiintymislavan lisäksi alustavaan suunnitelmaan on luonnosteltu neljä isompaa ja neljä pienempää treenikämppää sekä oheistiloja. Tilojen lopullinen muoto vahvistuu kuitenkin vasta tarvekartoituksen pohjalta.
– Rakentamisessa voisi hyödyntää Careerian rakennusalan opiskelijoita, Robert Palomäki ehdottaa.
Porvoon kaupunginvaltuusto myönsi viime marraskuussa tämän vuoden talousarviota hyväksyessään nuorisotoimen bändikämppien korvaamiseen 100 000 euroa rakennuskustannuksiin ja 50 000 euroa tämän vuoden vuokriin.
– Rakennusmateriaalien rajusta hinnannoususta huolimatta Pensselitehdas-konsepti saataisiin pystyyn kyseisellä rahasummalla, Palomäki laskeskelee.
– Täältä löytyy osaamista laulamisesta, soittamisesta, biisin tekemisestä, levy-yhtiötoiminnasta ja levyjen jakelemisesta sekä äänitekniikasta kiertue- ja keikkajärjestelyineen, laulaja, muusikko ja juontaja Pekka Laukkarinen kuvailee Pensselitehtaan ydinjoukkoa.
Marko Wahlström
"Tyhjien tilojen lisäksi tarjoamme sisältöä"
Nuorisotoimen bänditreenikämppien lisäksi toiminnan jatkuvuuden kannalta on erittäin oleellista, että Pensselitehtaalla on myös ulkopuolisia vuokralaisia.
– Yhteisöllisyyden ja monipuolisen tietotaidon jakamisen lisäksi se helpottaa tietenkin projektin kustannuksia vuositasolla, Palomäki muistuttaa.
Musiikin tekemisen lisäksi tärkeää on synergian synnyttäminen ammattilaisten ja harrastajien välille.
– Ydinajatuksena on se, että toimivien tilojen ja monipuolisen yhteisön lisäksi meillä on tarjota sisältöä esimerkiksi erilaisten työpajojen muodossa, Sami Ahonen jatkaa.
Pensselitehtaan ideologiana on tarjota tarvittaessa myös työ- ja urapolkuja musiikki- ja tapahtumateollisuudesta haaveileville nuorille.
– Musiikin lisäksi tilassa voisi järjestää monikulttuurisesti mitä tahansa, kuten vaikkapa musiikkiteatteria, valokuvanäyttelyitä tai tanssia, äänisuunnittelija ja musiikkituottaja Jaakko Kujala toteaa.
FAKTA
Pensselitehtaassa mukana:
»» Sami Ahonen: äänisuunnittelija, tekninen tuottaja ja kiertuemanageri (muun muassa Antti Tuisku ja J. Karjalainen). Televisiotuotantoja muun muassa YLE UMK, Talent, X Factor, Idols ja Masked Singer.
»» Jaakko Kujala: äänisuunnittelija, musiikkituottaja (nykytanssi, muun muassa Naantalin musiikkijuhlat ja Zodiak – uuden tanssin keskus) ja muusikko (muun muassa Samuli Putron yhtye ja Ilkka Alangon soololevy)
»» Olli Kykkänen: äänittäjä, ääniteknikko ja musiikkiteknologian opettaja (muun muassa Sibelius Akatemia ja Stadia). Taidetehtaan ääni-, valo- ja kuvatekniikan pääyhteistyökumppani.
»» Pekka Laukkarinen: yksi Suomen eniten keikkailevista artisteista, joka on erikoistunut lastenmusiikkiin. Lukee äänikirjoja.
»» Mika Niinimaa: elokuva- ja peliäänisuunnittelija, Turun AMK:n taideakatemia, elokuva- , animaatio-, peli- ja televisioäänityötä (muun muassa Rovio, Supercell, Remedy, Disney ja Sony)
»» Robert Palomäki: äänittäjä, ääniteknikko, tekninen tuottaja ja kiertuemanageri (Kingston Wall, Amorphis, J. Karjalainen, Olavi Uusivirta ja Mikael Gabriel).
.»» Tero Vesterinen: muusikko, säveltäjä ja sanoittaja (muun muassa Vesterinen yhtyeineen), valokuvaaja ja graafinen suunnittelija.
Robert Palomäen (vas.) studiotila valmistui ensimmäisenä Teollisuustie 15:een. Vierellä Olli Kykkänen, Sami Ahonen, Pekka Laukkarinen ja Jaakko Kujala.
Marko Wahlström
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot