Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Opiskelijoiden edustajina koulun peruskorjauksen tila- ja kalustesuunnitteluryhmässä olleet abiturientti Sofia Ahola (oik.) ja kakkosvuosikurssilainen Hilla-Maria Ahonen katselivat muiden oppilaiden saapumista kouluun.
Mika Laine
PORVOO Linnankosken lukiolaiset aloittivat koulunkäyntinsä omassa koulussa viime viikolla. Suurin osa oppilaista pääsi nyt ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen oikeaan koulurakennukseensa.
Rumpalit Tomi Koppanen ja Toivo Heinonen pärisyttävät virveleitään. Ulkotulet luovat loimuaan. Ilmassa on suuren juhlan tuntua.
–?Tämä on yhtä juhlaa meille. Sanoin kuvaamattoman upea tunne, rehtori Kaisa Ryöppy tuumaa uudenkarhean Linnankosken lukion ala-aulassa.
Kiinteistönhoitaja Jari Flink on taltioinut puhelimeensa legendaarisen vahtimestarin kopin vaiheet remontin ajalta. – Välillä tuntui, että koppi leijui ilmassa, kun kaikki muu oli purettu sen ympäriltä pois, hän sanoo. Vahtimestarin koppi säilytettiin ennallaan.
Marko Wahlström
Taustalla kiinteistönhoitaja Jari Flink varmistelee, että kaikki on kunnossa.
–?Tuntuu hyvältä päästä takaisin peruskorjattuihin tiloihin. Ei tätä meinaa oikein todeksi uskoa, sillä viimeiset viikot ovat olleet melkoisen työteliäitä, hän toteaa, kun ensimmäiset lukiolaiset astuvat ovesta sisään.
Opiskelijat pääsivät aloittamaan kolmannen opetusjakson lukion oikeissa tiloissa Toton "African" sävelten kaikuessa keskusradiosta abien aamunavauksessa.
»» Katso Itäväylän video Linnankosken lukion ensimmäisestä koulupäivästä"Näyttää valoisalta ja avaralta"
Oppilaat tuntuvat kuin hieman eksyksissä olevalta laumalta. Eikä ihme, sillä ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat ovat koulussaan nyt ensimmäistä kertaa. Opiskelijat saapuivat väistötiloista ryhminä opettajiensa johdolla.
Sofia Ahola (vas.) ja Hilla-Maria Myllynen testasivat sisääntuloaulan oleskelutilan tuoleja. – Koulu näyttää avaralta ja valoisalta, he kommentoivat.
Mika Laine
–?Vähän sääliksi käy niitä, jotka ehtivät olla täällä enää yhden jakson, abiturientti Sofia Ahola sanoo.
Nykyiset abiturientit ovat ainoita, jotka ehtivät aloittaa opiskelunsa lukion omassa rakennuksessa Piispan- ja Raatihuoneenkadun kulmauksessa ennen mittavan peruskorjauksen alkua.
Koulua käytiin viimeiset kaksi vuotta väistötiloissa.
–?Käytössämme oli parakeissa 17 ja WSOY-talossa kahdeksan luokkaa. Ruokailu oli Lyceiparkens högstadietissa ja liikuntatunnit pidettiin omassa liikuntasalissa, Ryöppy kertoo.
Linnankosken lukiossa opiskelee tällä hetkellä 576 päiväopiskelijaa ja aikuislinjan opiskelijat.
–?Parasta on, että meidän ei tarvitse enää juosta edestakaisin paikasta toiseen, toisen vuosikurssin opiskelija Hilla-Maria Myllynen toteaa.
Ahola ja Myllynen kuuluivat opiskelijoiden edustajina koulun peruskorjauksen tila- ja kalustesuunnitteluryhmässä.
–?Täällä näyttää valoisalta ja avaralta, he sanovat.
Linnankosken lukio on rakennettu vuonna 1953. Mittavassa peruskorjauksessa on säilytetty alkuperäisen talon henki.
Mika Laine
Talon alkuperäinen henki on säilytetty
Porvoon kaupungin suunnittelupäällikkö Annica Matilainen korostaa, että lukiorakennuksessa on haluttu säilyttää talon alkuperäinen 1950-luvun henki.
–?Materiaali- ja kalustevalinnoilla on koulu on tuotu tähän päivään, hän sanoo.
Matilaisen mukaan suunnittelussa on myös huomioitu ergonomia.
–?Opetustiloissa on säädettävät pöydät, jotka sallivat myös seisomisen pöydän ääressä. Tutkimusten mukaan seisominen edistää oppimista. Lisäksi kaikissa tuolissa on pyörät, mikä helpottaa tilojen muunneltavuutta.
Linnankosken lukio on rakennettu vuonna 1953.
–?Koulussa on yhteensä 25–26 opetustilaa. Olemme saaneet uutta tekniikkaa ja muun muassa isot tablettinäytöt, Kaisa Ryöppy kertoo.
Teknologia ei kuitenkaan ole syrjäyttänyt vanhaa perinnettä.
–?Pieni liitutaulu löytyy vielä nurkasta, apulaisrehtori Juha Kujanpää sanoo ja asettelee taulusienen paikoilleen kouruunsa.
Projektipäällikkö Tony Lökfors kertoo, että kalustuksessa on hyödynnetty myös vanhoja kalusteita, joita koulu on hankkinut itse viime vuosina.
–?Suurin osa irtokalusteista on uusia.
"Ainutlaatuinen suunnittelukohde"
Noin 10 miljoonaa euroa maksaneen peruskorjauksen aikana rakennus purettiin betonirunkoon asti sekä vaurioituneet eristeet poistettiin väli- ja yläpohjista.
Sisätilojen pinnat uusittiin, julkisivut korjattiin ja rakennus sai uuden katon. Rakennuksen julkisivu sai myös uuden värin.
Toisen kerroksen entinen kirjasto on nyt monitoimitila, joka toimii opiskelijoiden yhteisenä hengailupaikkana. Tilassa on käytetty nuorten suunnittelijoiden luomia Arktis-kalusteita, jotka sopivat 1950-luvun rakennuksen henkeen. Taiteilija Juhani Linnovaaran teos pääsee takaisin paikoilleen, kun on tullut puhdistuksesta.
–?Vanhaa koulua ei tule suunniteltua kovin useita uudelleen, joten siinä mielessä tämä on ollut ainutlaatuinen kohde. Hauskinta on ollut päästä tekemään oppilaiden kanssa yhteistyötä, Annica Matilainen sanoo.
Opetustilojen käytävien valoisuutta on lisätty hyödyntämällä vanhoja oviaukkoja, jotka ovat nyt saaneet lasituksen.
Toisessa kerroksen sijaitsee koulun ylpeydenaihe, täysin uusittu auditorio. Rehtori Kaisa Ryöppy (vas.), suunnittelupäällikkö Annica Matilainen (takana) ja projektipäällikkö Tony Lökfors esittelivät tiloja medialle.
Mika Laine
Auditorio sai akustiikkakaton ja esiintymislavan
Koulun ylpeydenaihe on toisen kerroksen auditorio. jossa on tapahtunut suurin muutos.
–?Vanhaa riviauditoriota on väljennetty niin, että nyt opettaja pääsee kiertämään oppilasryhmien väleissä. Tilaan mahtuu opetuskäytössä kerralla noin 100 opiskelijaa, Kaisa Ryöppy kertoo.
Auditorio on muutettavissa perinteiseen rivimuotoon.
Auditorio tarjoaa opetustilaa noin sadalle opiskelijalle. Tila muuntuu tarvittaessa perinteiseksi rivimuotoiseksi auditorioksi.
Mika Laine
–?Näyttämön eteen on rakennettu nyt kiinteä lava, joka helpottaa esitysten pitämistä., Ryöppy jatkaa.
Auditorioon on asennettu akustiikkaverhot ja -seinä sekä aaltoileva akustiikkakatto. Tilasta löytyy nyt myös moderni valo- ja äänitekniikka.
–?Musiikki on erityisen isossa roolissa lukiossamme, josta syystä olemme panostaneet esitystilaan merkittävästi, Ryöppy perustelee.
Toisessa kerroksessa sijaitsevat myös opettajien yhteinen taukotila ja työtilat, hallintotilat sekä oppilashuollon tilat.
–?Oppilashuollolle on oma sisäänkäynti. Saman katon alta löytyvät terveydenhoitajan, psykologin sekä erityisopettajan ja kuraattorin huoneet. Opiskelijoille on varattu myös lepohuone, Ryöppy kertoo.
Koulun ruokala sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa, ja kerralla mahtuu ruokailemaan noin 150 oppilasta.
Mika Laine
Ruokailu porrastettu neljään vuoroon
Kolmannessa kerroksessa sijaitsevat luonnontieteiden ja kielten opetustilat sekä kirjasto-monitoimitila, joka muuntuu tarvittaessa opetustilaksi.
Kirjat odottavat vielä pääsyä kolmannen kerroksen kirjasto–monitoimitilan hyllyille.
Mika Laine
–?Uudet oppimisympäristöt palvelevat nykyaikaista lukio-opiskelua, rehtori Kaisa Ryöppy iloitsee.
Kolmanneksesta kerroksesta vintille johtavien portaiden yläpäässä sijaitsee äänieristetty "mökki".
–?Siinä voi rauhassa opiskella. Uskon, että "mökistä" tulee suosittu, Ryöppy tuumaa.
Ala-aulassa ulko-ovien vieressä sijaitsee ruokala ja sen yläkerrassa kabinetti.
–?Ruokalaan mahtuu syömään kerralla noin 150 henkilöä. Ruokailu on porrastettu neljään eri vuoroon, Ryöppy kertoo.
Koulun kellarissa sijaitsevat kuvataiteiden ja musiikin opetustilat äänitysstudioineen, opiskelijoiden lepohuone ja aikuislinjan opetustila.
FAKTALAATIKKO
Nämä tehtiin lukion remontissa
* Orgaanisten eristeiden poistaminen väli- ja yläpohjista.
* Väliseinien uudelleenrakennus ja kaikkien sisäpintojen uusiminen.
* Julkisivujen korjaus ja maalaus.
* Vesikaton ja aluskatteen uusiminen.
* Talotekniikkajärjestelmiä päivitettiin osittain: vanha, nyt ympärivuotisesti käynnissä oleva ilmanvaihtolaitteisto on käytössä vintillä ja entinen lämmönjakohuone on toiminnassa, mutta lämpöpatterit uusittiin. Koulun katolle on asennettu 145 neliömetriä aurinkopaneeleita.
* Korjattavaa tilaa oli yhteensä 5?700 bruttoneliömetriä.
* Ikkunat ja ovet uusittiin vuonna 2000. Kellarikerros korjattiin vuosina 2015–2016. Liikuntasalirakennus vuodelta 2000 ei kuulunut peruskorjaukseen.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot