Viikon kysymys
A-
A+
– Alakerran koko lattia meni remontissa uusiksi. Nyt täällä on uusi ja tasainen betonilattia, joka on helppo pitää puhtaana, Porvoon VPK:n hallituksen puheenjohtaja Tobias Lindroos kertoo.
Marko Wahlström
VANHA-PORVOO Keskeisellä paikalla Vanhassa-Porvoossa sijaitseva Palokunnantalo eli Brankkis on läpikäynyt viime vuosikymmenen isot peruskorjaukset. Uuden vesikaton ja ulkoseinien maalauksen jälkeen tuorein on alakerran kalustohallin täydellinen remontti.
Suomen viidenneksi vanhin vapaaehtoinen palokunta, Porvoon VPK, pääsi palaamaan kolmen ja puolen kuukauden evakkoajan jälkeen takaisin kotiin elokuun toisena lauantaina. Tarmolan Pajatien sijaan autot pääsevät jälleen lähtemään keikoilleen keskeltä kaupunkia.
– Vanha noin yhdeksänsenttinen ja painunut asfalttilattia purettiin pois. Tilalle laitettiin uusi 20-senttinen betonilattia, jossa on lattialämmitys. Hallissa oli aiemmin seinäpatterit, jotka on poistettu, palokuntayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Tobias Lindroos esittelee.
Kalustohallin lisäksi myös hallin edustalla on lämmitetty betonilaatta, mikä helpottaa kunnossapitoa ja autojen lähtöä talvikaudella.
Puhdas paloasema -status toteutuu nyt
Peruskorjauksen myötä Porvoon VPK (Borgå FBK) on nyt puhdas paloasema.
– Saimme vanhasta konttoritilasta ja pienemmästä pesutuvasta tehtyä uuden, isomman pesuhuoneen, johon hankimme täysautomaattisen pesukoneen ja ruostumattomat teräskalusteet. Miehistön likaiset varusteet voidaan näin pestä erillisessä tilassa esimerkiksi rakennuspalon jäljiltä, Lindroos jatkaa.
Kalustohallin katto ja seinät sekä ikkunat ja ovet saivat peruskorjauksessa uudet maalipinnat.
– Remontin yhteydessä koko taloon uusi sähköjärjestelmä, joka koostuu pääkeskuksessa ja pienemmistä ryhmäkeskuksista, Lindroos kertoo.
"Talo on nyt käyty läpi ja isommat työt on tehty"
Kalustohallin remonttibudjetti oli 175 000 euroa, johon palokunta sai avustusta palosuojelurahastosta 50 prosenttia.
– Omarahoitusosuus on katettu pankkilainalla, Lindroos kertoo.
Sähköurakka toteutettiin omana projektina, johon Aktiasäätiö Porvoo antoi 15 000 euron avustuksen.
– Talo on nyt käyty läpi ja isommat työt on tehty. Ulkomaalaus on seuraavan kerran edessä noin kymmenen vuoden kuluttua. Olemme viime vuosien aikana pistäneet paljon rahaa kiinni taloon, jotta se pysyy kunnossa, yhdeksättä vuotta puheenjohtajana toimiva Lindroos sanoo.
Hän antaa kiitosta projektista, jota on vetänyt hyvä tiimi. Hankkeen urakoitsijana toimi porvoolainen BCM-Rakenne Oy Ab.
– Kaikki on mennyt hyvin, eikä vastaan ole tullut mitään yllätyksiä. Nyt meillä on hienot ja valoisat tilat, Lindroos kertoo.
Autohalli muuntunut paloautojen mukaan
Autohalli on muuttunut paloautojen kokojen kasvaessa. Rihkamakadun puolella on hallin matalin osa, johon on sijoitettu Porvoon VPK:n ensimmäinen auto Willys vuodelta 1930, joka valmistui paloautoksi vuonna 1932. Veteraaniajokki ehti palvella myös sodassa.
– Ensimmäiset hevosvetoiset palokärryt ja ensimmäinen auto lähtivät liikkeelle tuolloin Rihkamakadulle avautuneista ovista. Niiden paikalla on nykyisin ikkunat, Lindroos kertoo.
Hallin lattiaa madallettiin, kun Ford-paloautot tulivat käyttöön.
– Kun ne poistuivat ja isommat autot tulivat tilalle, lattiaa jouduttiin madaltamaan jälleen.
Operatiivisessa käytössä on yhteensä kolme autoa.
Hälytysosastoon kuuluu 25–30 henkilöä
Hälytysosastoon kuuluu tällä hetkellä 25–30 jäsentä.
– Olemme saaneet hyvin uusia jäseniä parin viime vuoden rekrytoinnin aikana, Lindroos kertoo.
Palokunnassa toimii myös nuoriso-, nais- ja veteraaniosasto.
– Nuoriso-osasto harjoittelee torstaisin. Hälytysosastolla on harjoituksia tiistaisin. Iso kiitos kuuluu myös jäsenistölle, jotka on ollut laittamassa paikkoja remontin jälkeen kuntoon. Nyt on hyvä hetki hengähtää projekteista. Sitten on aika alkaa suunnitella palokunnan 160-vuotissyntymäpäiväjuhlia, joita vietetään vuoden kuluttua elokuussa, Lindroos jatkaa.
VPK toimii Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana.
– Tänä vuonna meillä on ollut 80 hälytystehtävää, kun viime vuonna niitä oli 110. Keskimäärin hälytyksiä on ollut 130 vuodessa ja suurimmillaan tehtävämäärä on ollut 200, Lindroos kertoo.
Porvoon Palokunnantalo, Brankkis, on toiminut paitsi juhla- ja tanssipaikkana myös käräjäoikeuden kokoontumispaikkana. Käräjävuosien aikana vastapäätä sijaitseva Fredrika Runeberginpuisto tunnettiin nimellä Käräjäpuistikko.
Arkisto/Marko Wahlström
Taidetehtaan Tanssikoulu vuokralaiseksi taloon
Porvoon VPK on saanut talon uudeksi pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi Taidetehtaan Tanssikoulun, jonka yksi tanssisaleista sijaitsee nyt historiallisesti arvokkaassa miljöössä.
– Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus alkoi 8. elokuuta. Yksi ja sama vuokralainen helpottaa talkoilla ja pitkälti samalla porukalla tehtävää työtä, jossa pelastustoimi on päätyöllistäjämme, Lindroos kertoo.
Palokuntayhdistys hoitaa jo aiemmin tehdyt varaukset, mutta ei juurikaan ota uusia varauksia.
– Toki meillä on muutama juhlatilaisuus, jotka talossa järjestetään edelleen. Yksi sellainen on Svenska Klubbenin pitkään järjestämä Runeberginpäivän juhla.
Kansallisrunoilija J.L. Runeberg (1804–1877) oli Porvoon VPK:n ensimmäinen kannatusjäsen.
FAKTA
Porvoon Palokunnantalo
» Porvoon VPK (Borgå FBK) perustettiin elokuussa 1867. Palokunta on maamme viidenneksi vanhin Turun (1838), Porin (1863), Helsingin (1864) ja Uudenkaupungin (1866) jälkeen.
» Kirkkokatu 2:ssa sijaitsevan talon arkkitehdiksi valittiin arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikel, jonka arkkitehti August Nordberg laati kaksi suunnitelmaa. Talon hyväksytty ensimmäinen alkuperäinen piirustus valmistui vuonna 1879.
» Talon vihkiäiset järjestettiin 19.10.1890. Uudet avajaiset pidettiin juhlasalin kattomaalausten ja kaakeliuunien valmistumisen jälkeen 7.10.1894.
» Porvoon VPK-talo on maamme toiseksi vanhin palokunnantalo. Vanhin on Kotkan vuonna 1889 valmistunut palokunnantalo. Vuonna 1892 valmistunut Turun palokunnantalo on maamme kolmanneksi vanhin.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot