Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Yleisiä haasteita maahanmuuttajien työllistymiselle ovat edelleenkin työelämän asenteet, kielitaitoon liittyvät vaatimukset, digiosaaminen sekä vähäinen tieto TE-palvelujen tarjoamista työllistymisen tukimuodoista. Careerian ja Hämeen ELY-keskuksen rahoittama Porvoon malli -hanke etsi ratkaisuja.
Arkisto/Mika Laine
PORVOO Euroopan sosiaalirahaston (ESR) sekä Hämeen elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskuksen (ELY) rahoittama Careerian Porvoon malli, maahanmuuttaja vahvuuksien kautta työhön -hanke onnistui tavoitteessaan keskittymällä työnhakijoiden vahvuuksiin, osaamiseen ja mielenkiinnon kohteisiin.
Kohdealoina olivat puhdistus- ja ravitsemuspalvelut, kiinteistönhuolto, hoiva sekä kaupan alat. Hankkeessa kokeiltiin työnantajien kanssa erilaisia ohjausmuotoja, valmennettiin työyhteisön henkilöstöä sekä tuettiin työnteon ohella tapahtuvaa suomen ja ruotsin kielen opiskelua.
Hanke toteutettiin ajalla 1.4.2020–31.12.2021.
Vahvuudet edellä työelämään
Porvoon malli -hankkeessa oli tavoitteena kehittää sellaisia toimintamalleja, jotka edistävät maahanmuuttajien työllistymistä ja uralla etenemistä erityisesti puhdistus- ja ravitsemusalalla, kiinteistönhuollossa sekä hoiva- ja kaupan alalla.
Työkaluina käytettiin muun muassa työllistymiseen tähtäävää ja vahvuuksiin perustuvaa ohjausmetodia sekä työpaikalla tapahtuvia osaamiskartoituksia ja kielitietoista perehdyttämistä. Lisäksi yritysten kanssa toteutettiin kokeiluja, joiden avulla luotiin perehdytyksen, valmennuksen ja työuran ohjauksen mallit ja pilotoitiin työnteon ohella tapahtuvaa kielen opiskelua, jossa oli apuna digitaalinen alusta.
Hankkeessa tuettiin esisijaisesti porvoolaisia, mutta myös muutamia Loviisasta, Sipoosta ja Askolasta olevia vieraskielisiä työttömiä työnhaun ja työllistymisen eri vaiheissa. Lähes kaikki henkilöt työllistyivät määräaikaisiin tai vakituisiin työsuhteisiin koronatilanteesta huolimatta tai aloittivat työllistymistä edistävän koulutuksen.
Hankkeessa havaittiin, että pieni luku- ja kirjoitustaito ei ole este työllistymiselle, jos motivaatio, kyky oppia ja suomen kielen suullinen taito ovat riittävät ja työpaikan tahtotila kehittämiseen löytyy. Lisäksi huomattiin, että tukea tarvitsevat myös ne, joilla on ammatillinen koulutus tai korkeakoulututkinto Suomesta tai entisestä kotimaasta.
Monta haastetta vielä voitettavana
Yksi merkittävä työllistymisen este monien vieraskielisten kohdalla on digiosaaminen ja käytettävissä olevien laitteiden yhteensopivuus järjestelmien kanssa. Työnhaku tapahtuu pitkälti erilaisten, toisistaan poikkeavien ja monimutkaistenkin portaalien kautta.
Lisäksi digiosaamisen haasteet jatkuvat vielä työpaikan löydyttyäkin, sillä myös perehdytysohjelmat ovat usein digitaalisissa alustoissa. Perehdytysohjelmien kieli on monille maahanmuuttajalle vaikeaselkoista. Työelämässä onnistuakseen tulee lisäksi hallita monta erilaista sähköistä viestintäalustaa.
Vaikka alalla vaadittavaa osaamista ja ammatillista koulutusta olisikin, on yksi työllistymistä merkittävästi vaikeuttava tekijä kielitaito. Tämä näkyy työnantajien varovaisuudessa palkata maahanmuuttajia, koska usein odotetaan sujuvaa suomea tai ruotsia niin suullisen kuin kirjallisen osaamisen näkökulmasta. Kielitaitohaasteet vaikeuttavat usein myös ammatillisiin opintoihin pääsyä. Ammatillinen koulutus tai osatutkinnot kuitenkin helpottaisivat työllistymistä.
Myöskään tieto tarjolla olevista TE-palvelujen työllistämisen tukimuodoista ei aina tavoita työnantajia. Käytettävissä olisi muun muassa työkokeilu, palkkatuki, ja erityisjärjestelytuki. Nämä tukimuodot helpottaisivat työnantajia taloudellisesti työn räätälöinnissä ja perehdyttämisessä sekä edistäisivät monikulttuurisen työyhteisön kehittymistä.
Kiinteä yhteistyö ja vuorovaikutus työnantajien, oppilaitosten ja TE-palvelujen/kuntakokeilun kanssa edistävät alueen ja ihmisten hyvinvointia sekä vieraskielisten integroitumista yhteiskuntaan. Meillä ei kannata hukata työntekoon motivoituneita ja osaavia maahanmuuttaneita.
Voimien yhdistämisellä ja yhteistyöllä parempiin tuloksiin
Porvoon malli -hanketta koordinoiva projektipäällikkö Hannele Pesola haastaa niin kuntakokeilun kuin TE-toimistojen työntekijät ja omavalmentajat sekä työnantajat tiiviiseen ja tehostettuun yhteistyöhön, jotta yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeisiin tavoitteisiin päästään.
– On tärkeää löytää työnhakijoiden vahvuudet ja osaaminen ja rakentaa sitä kautta yhteys työnantajiin. Ohjataan oikeaa osaamista oikeaan tarpeeseen. Tämä vaatii sekä aikaa että resursseja, mutta maksaa itsensä takaisin yhteiskuntaan kiinnittyneinä veronmaksajina, Pesola summaa.
– Maahanmuuttajien ja työnantajien yhteen saattamiseen löytyy kyllä keinoja. Olemme valmiita jakamaan hyviä käytänteitä ja kokemuksia, joita on tarjolla Porvoon malli -hankkeessa mukana olleilta työnantajilta, tutkinnon suorittaneilta, hankkeen kautta työelämään edenneiltä maahanmuuttajilta ja Careerialta hankkeen toteuttajana, hän kiteyttää.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot