POR­VOO, TAR­MO­LA Lähi-idän sota li­sää nou­su­pai­nei­ta maa­ta­lou­den kus­tan­nuk­siin ja koko ruo­ka­ket­jun inf­laa­ti­oon, ar­vi­oi Pel­ler­von ta­lous­tut­ki­mus PTT:n maa- ja elin­tar­vi­ke­ta­lou­den en­nus­te.

Tuo­tan­to­pa­nos­ten hin­nat ovat jo sel­väs­sä nou­sus­sa, mikä las­kee maa­ta­lou­den yrit­tä­jä­tu­loa. Ruo­an hin­ta nou­see tänä vuon­na 2,5 pro­sent­tia eli yleis­tä inf­laa­ti­o­ta no­pe­am­min.

Tiis­tai­na jul­kis­te­tus­sa en­nus­tees­sa ole­te­taan, et­tä so­dan vai­ku­tuk­set ta­lou­teen ja mark­ki­noi­hin jää­vät hal­lit­ta­vik­si, ei­kä konf­lik­ti es­ka­loi­du mer­kit­tä­väs­ti. Täs­tä huo­li­mat­ta öl­jyn ja maa­kaa­sun hin­nat jää­vät ai­kai­sem­paa kor­ke­am­mal­le ta­sol­le. Ris­ki­nä on so­dan pit­kit­ty­mi­nen, mikä li­säi­si mer­kit­tä­viä inf­laa­ti­o­pai­nei­ta koko ruo­ka­ket­juun.

Ruokalautasen hintaan ei ole odotettavissa Lähi-Idän sodan johdosta samanlaista hintashokkia kuin Ukrainan sodan alkaessa neljä vuotta sitten.

Arkisto/Depositphotos

Vä­hit­täis­kau­pan hin­ta­kil­pai­lun ki­ris­ty­mi­nen hil­lit­see nou­sua

PTT en­nus­taa, et­tä al­ku­vuon­na nou­su on mal­til­li­sem­paa, mut­ta lop­pu­vuon­na sekä en­si vuon­na so­dan vai­ku­tuk­set nä­ky­vät voi­mak­kaam­min. En­si vuon­na ruo­an hin­ta nou­see niin ikään 2,5 pro­sent­tia, mut­ta tä­hän ar­vi­oon si­säl­tyy suur­ta epä­var­muut­ta.

En­nus­teen mu­kaan hin­ta­pai­neet syn­ty­vät eten­kin ener­gi­as­sa, lo­gis­tii­kas­sa ja ja­los­tuk­ses­sa, joi­den kus­tan­nuk­set siir­ty­vät vii­veel­lä ku­lut­ta­ja­hin­toi­hin.

– Vai­ku­tuk­set ruo­an hin­taan jää­vät kui­ten­kin pie­nem­mik­si kuin vuon­na 2022, kos­ka Lähi-idän sota ei ai­heu­ta suo­raa tar­jon­tas­hok­kia vil­ja­mark­ki­noil­le. Nou­sua vauh­dit­taa myös palk­ka­kus­tan­nus­ten kas­vu. Hin­to­jen nou­sua hil­lit­se­vät ko­ti­mark­ki­na­ky­syn­nän heik­ko ke­hi­tys ja vä­hit­täis­kau­pan hin­ta­kil­pai­lun ki­ris­ty­mi­nen, tut­ki­mus­joh­ta­ja Sari Fors­man-Hug Pel­ler­von ta­lous­tut­ki­muk­ses­ta to­te­aa.

"Os­tam­me sitä, mitä ha­lu­am­me"

Por­voo­lai­ses­sa ruo­ka­kau­pas­sa ruo­an hin­nan nou­su ei tun­tu­nut huo­let­ta­van – ai­na­kin mi­kä­li kat­se­li pää­si­äis­vii­kon ruo­ka­os­tok­sil­le kir­man­nei­den asi­ak­kai­den os­tos­kär­ry­jen si­säl­tö­jä.

Por­voo­lai­set Ant­ti ja Rai­li Rii­ko­nen pak­kai­li­vat pää­si­äi­sen ajan os­tok­sia os­tos­kär­ryis­tä kaup­pa­kas­sei­hin. Maa­il­man­ti­lan­teen ai­heut­ta­man ruo­an hin­nan nou­sul­la ei ole heil­le sa­not­ta­vam­min mer­ki­tys­tä.

– Syö­dä pi­tää joka ta­pauk­ses­sa. Kyl­lä me os­tam­me ai­na sitä, mitä ha­lu­am­me, kak­si–kol­me ker­taa vii­kos­sa päi­vät­täi­sos­tok­set te­ke­vä Ant­ti Rii­ko­nen ker­too.

Rii­ko­set käy­vät ker­ran kuu­kau­des­sa käym­me te­ke­mäs­sä isom­mat os­tok­set. Os­tos­lis­tan he te­ke­vät yleen­sä yh­des­sä.

– Kyl­lä kaup­po­jen tar­jouk­sia tu­lee kat­sel­tua. Nyt häm­mäs­tyt­ti suo­la­sien­ten hin­ta: pie­ni purk­ki mak­soi 16 eu­roa, mikä tun­tuu pal­jol­ta. Muu­ten hin­nat vai­kut­ta­vat ihan koh­tuul­li­sel­ta, Rai­li Rii­ko­nen sa­noo.

– Kyl­lä­hän var­mas­ti Lidl oli­si hal­vem­pi, mut­ta siel­lä on kaik­ki niin huo­noa. Mie­luum­min käym­me kau­pas­sa, jos­sa myy­dään laa­duk­kai­ta tuot­tei­ta, hän jat­kaa.

Lam­mas­fi­le­sui­ka­lei­ta ja ka­nan­mu­nia

Täl­lä ker­taa os­tos­kär­ry täyt­tyi pää­si­äis­py­hien ruo­ka­tar­vik­keis­ta.

– Pää­si­äi­sen menu koos­tuu muun mu­as­sa lam­mas­fi­le­sui­ka­leis­ta. Ka­nan­mu­nia on jo kaa­pis­sa, Rai­li Rii­ko­nen ker­too.

Mäm­miä Rii­ko­sil­la on eh­dit­ty syö­dä jo pa­rin vii­kon ajan.

– Mi­tään ih­meem­pää pe­rin­net­tä pää­si­äi­sen ruo­ka­pöy­däs­sä meil­lä ei ole, Ant­ti Rii­ko­nen sa­noo.

Mämmi on kautta historian kuulunut suomalaiseen pääsiäispöytään. Tänä päivänä mämmi tulee kauppojen hyllyille ja pakastealtaisiin jo useita viikkoja ennen kevään juhlapyhiä.

Arkisto/Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja

Iki­ai­kai­nen hul­lut­te­lu­mie­li aloit­taa ke­vään

Pää­si­äi­sen al­la pe­rin­tee­nä on ta­pa­na pui­ja­ta ih­mi­siä leik­ki­mie­li­ses­ti.

– Iän mu­ka­na ap­ril­li­pi­lat ovat jää­neet pois. Ai­ka­naan teek­ka­reil­la oli hy­viä pi­lo­ja, mut­ta mie­lee­ni ei tule yh­tään, Ant­ti Rii­ko­nen sa­noo. Mies ei it­se ole teek­ka­ri.

Tek­nil­lis­ten yli­o­pis­to­jen opis­ke­li­jat te­ke­vät yleen­sä jäy­nä­ju­lis­tuk­sia ap­ril­li­päi­vän al­la. Myös use­at sa­no­ma­leh­det pii­lot­ta­vat joka vuo­si ap­ril­li­päi­vä­nä uu­tis­ten­sa se­kaan yh­den val­heel­li­sen uu­ti­sen. Suo­mes­sa ap­ril­liu­u­ti­set yleis­tyi­vät 1960-lu­vul­la.

– Luen leh­det tark­kaan, mut­ta leh­dis­sä jul­kais­tuis­ta ap­ril­liu­u­ti­sis­ta mi­kään ei ole jää­nyt eri­tyi­ses­ti mie­leen, Ant­ti Rii­ko­nen tuu­maa.

Ap­ril­li­pe­rin­teen ker­ro­taan al­ka­neen ajan­las­kun muu­tok­ses­ta 1500-lu­vun Rans­kas­ta, jos­sa ku­nin­gas Kaar­le IX yh­te­näis­ti val­ta­kun­tan­sa käy­tän­töä aloit­taa vuo­si 1. tam­mi­kuu­ta. Ku­nin­kaan hal­lit­se­man maan jois­sa­kin hiip­pa­kun­nis­sa vuo­den vaih­tu­mi­sen merk­ki oli myös pää­si­äi­nen.

Hui­jaus­pe­rin­ne on saat­ta­nut saa­da al­kun­sa ap­ril­li­päi­vän ai­koi­hin pi­lai­lu­mie­les­sä lä­he­te­tyis­tä uu­den­vuo­den­lah­jois­ta tai kut­suis­ta ole­mat­to­miin uu­den­vuo­den­juh­liin. Ke­väi­nen has­sut­te­lu to­sin tun­net­tiin jo roo­ma­lais­ten viet­tä­es­sä Hi­la­ria-juh­laa 25. maa­lis­kuu­ta. Myös hin­du­jen maa­lis­kuun alus­sa viet­tä­mä vä­rien juh­la Holi on vä­hin­tään yh­tä van­ha.

– Hyvä, et­tä ih­mi­sil­lä on jo­tain haus­kaa, Rai­li Rii­ko­nen tuu­maa.