Viikon kysymys
A-
A+
Yhdessä laulaminen on tutkimustenkin mukaan voimaannuttavaa. Kuvassa Kansalliset Seniorit ry:n Porvoon paikallisyhdistyksen yhteislaulutuokion osallistujia.
Marko Wahlström
PORVOO Nyt lähdetään laulamaan, porvoolainen kuoronjohtaja Marjukka Riihimäki kehottaa Porvoon Kansallisten Senioreiden yhteislaulutuokioon kokoontunutta noin 30-henkistä ryhmää. "Anttilan keväthuumaus" heittää ilmoille pirteä tuulahduksen.
Yhteislaulutuokio etenee vauhdikkaasti, ja tunnin mittaisen lauluhetken aikana ehditään kahlata läpi 22 tuttua ja hieman tuntemattomampaa kappaletta. Viimeisenä kappaleena kajahtaa Kaj Chydeniuksen sävellys "Kalliolle, kukkulalle".
– Tämähän on jo melkein valmis seniorikuoro. Kiitos, olette ihania, Riihimäki kiittää.
Porvoolainen kuoronjohtaja Marjukka Riihimäki, 79, riemuitsee, kun saa laulattaa ja johtaa ihmisiä, jotka nauttivat laulamisesta.
Marko Wahlström
Harjoitustilat ovat tiedossa – puuttuu enää kuoro
Kokenut kuoronjohtaja on useamman vuoden ajan käynyt Omenamäessä palvelukeskuksessa kerran kuukaudessa laulattamassa Kansallisten Senioreiden jäseniä.
– Viime joululounaalla heitettiin ilmoille ajatus siitä, että Porvooseenkin perustettaisiin seniorikuoro. Olen helposti innostuva, joten aloin selvitellä voisiko se olla mahdollista, Riihimäki kertoo.
Porvoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Pontus Salmi on jo luvannut harjoitustilat.
– Nyt puuttuu ainoastaan kuoro. Kiinnostusta on jo nyt ollut kovasti, Riihimäki jatkaa.
Yhdessä laulaminen kiehtoo sekä miehiä että naisia.
Marko Wahlström
"Laulan usein kotona itsekseni vaikka keskellä yötä"
Kansallisen Senioreiden yhteislaulutilaisuuteen osallistunut porvoolainen Tarja Kolve kertoo, että laulu antaa voimaa ja avaa kanavat.
– Laulussa on paljon kiinni hengityksestä, koska ääni lähtee vatsanpohjasta. Jos menee useampi päivä, että en ole laulanut, olo tuntuu voimattomalta ja olen tukkeessa. Laulan usein kotona itsekseni vaikka keskellä yötä, jos en saa unta.
Kolve on laulanut 12 vuotta naiskuoro Elegiassa Helsingissä.
– Kouluaikana Porvoon yhteislyseossa lauloimme kuorossa. Kansakoulussa voitin henkisissä kilpailuissa laulukilpailuja. Muista kerran valitseneeni palkinnoksi kaksi marsua kirjapalkinnon sijaan, Kolve muistelee.
Porvoolainen Tarja Kolve on laulanut ilokseen kouluajoilta asti. Porvoolainen Marjukka Riihimäki aloitti kuoronjohtajan työtään ensimmäisessä opettajanvirassaan vuonna 1971.
Marko Wahlström
Johtanut palvelutalon sekakuoroa 15 vuotta
Riihimäki aloitti Miina Sillanpää -säätiön palvelutalo Wilhelmiinassa asukkaiden yhteislaulut noin 15 vuotta sitten. Helsinkiläisessä palvelu- ja hoivakodissa harjoittelee myös noin 10 vuotta sitten hänen perustamansa sekakuoro, joka sai nimekseen Laulusta voimaa!.
– Kuorossa treenaa kerran viikossa noin 50 laulajaa. Olen kuorosta erittäin ylpeä. Kuoron nimikin jo kertoo sen, miksi laulaminen on tärkeää ja varsinkin tässä iässä. Tutut laulut tuovat muistoja mieleen, sillä laulaminen virkistää muistia ja vahvistaa hengitystä, 79-vuotias kuoronjohtaja kertoo.
– Näyttelijä Susanna Haavisto on sanonut, että laulaminen hieroo ihmistä sisältäpäin, hän jatkaa.
Laulu vie muistisairaan hetkeen, jolloin oli vielä terve
Kuorolaululla on voimaannuttava vaikutus ikäryhmälle, joka joutui kouluaikana esiintymään luokan edessä opettajan määräyksestä.
– Moni muistaa, kuinka opettaja on sanonut kaikkien kuullen, ettei osaa laulaa. Se on vääryys, josta monelle on jäänyt trauma. Nyt on viimeinen mahdollisuus purkaa niitä, Riihimäki sanoo.
Hän kiittää asiasta on alettu nyt puhumaan.
– Aloittaessani laulattamaan muistiyksikössä kaikki pelot unohtuivat heti, kun laulu alkoi. Psykologi Pirkko Lahti kertoi, että kun muistisairas alkaa laulamaan tuttuja lauluja, hänen kehonsa muistaa hetken, jolloin hän oli terve.
Porvoon Kansalliset Seniorit kokoontuvat säännöllisesti laulamaan yhdessä tuttuja ja hieman tuntemattomia yhteislauluja.
Marko Wahlström
Kuorotyö vei musiikinopettajan mukanaan
Riihimäen lapsuudenkodissa oli musiikille myönteinen ja kannustava ilmapiiri sekä isä soitteli korvakuulolta eri soittimia.
– Isosiskoni Leena valmistui musiikinopettajaksi ja seurasin hänen jalanjälkiään vuonna 1971. Ensimmäinen virkani oli Töölön yhteiskoulussa, jossa sain jo aloitella kuorotyötä, joka pikkuhiljaa vei mukanaan.
Riihimäki on itse laulanut kuoroissa, taustalaulajana ja avustajana Helsingin Kaupunginteatterissa.
– Olen myös saanut johtaa monia loistavia kuoroja Philomelaa, Grex Musicusta ja Klemetti-opiston naiskuoroa, jota johdan vielä tämän vuoden.
Elämän biisi vie kuoronjohtajan tyttären häihin
Mutta mikä on kuoronjohtajan oma lempikappale?
– Minulla on niin paljon lempimusiikkia, joista on vaikea valita yhtä ainoaa. Jokaisesta genrestä löytyy mielimusiikkia, esimerkiksi klassiselta puolelta Beethovenin 5. pianokonserton hidas osa ja kevyeltä Stingin "Shape of my heart".
Eniten hänen sisintään sykähdyttää kappale, joka löytyy läheltä.
– Vanhin poikani Jarkko sävelsi tyttäreni Hannan ja Kalle Lindrothin häihin häämarssin, joka saa aina tunteet pintaan. Ehkä se on elämäni biisi!
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot