Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
– Meidän pitää saada vähävaraisten perheiden lapset liikkumaan. Se vaatii yhteistyötä kaupungin ja seurojen välillä, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen sanoo. Vierellä liikuntaselvityksen tehnyt suunnittelija Anton Ahonen Urhes Oy:stä.
Marko Wahlström
PORVOO Porvoon kaupunki on toteuttanut tämän vuoden aikana liikuntaselvityksen, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa asukkaiden liikuntakäyttäytymisestä, selvittää paikallista liikuntakulttuuria liikuntaolosuhteiden ja liikuntapaikkojen kehittämiseksi sekä luoda toimenpide-ehdotukset selvitysten pohjalta.
–?Uskon, että olemme tuottaneet erittäin tärkeää materiaalia, joka on merkitystä niin Porvoolle kuin koko Suomelle. Jatkotyö vaatii monialaista työtä niin liikuntapalveluiden, sivistys- ja sosiaalitoimen kuin kaupunkilaisten välillä, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Merja Kukkonen sanoo.
Tutkimuksen kyselyihin ja haastatteluihin vastasi yli 3?000 porvoolaista. Lisäksi 86 porvoolaiselle urheiluseuralle suunnatun erilliskyselyn kautta liikuntaselvityksessä on edustettuna 15?000 kaupunkilaista.
Liikuntaselvityksen toteuttanut suunnittelija Anton Ahonen Urhes Oy:stä ei tiedä toista vastaavan laajuista tutkimusta tehdyn viimeiseen kymmeneen vuoteen missään Suomen kunnassa.
–?Porvoolaisten fyysinen aktiivisuus ja tyytyväisyys liikuntapalveluihin ovat hyvällä tasolla. Kaupungin ei sen vuoksi kannata tavoitella kansallisia keskiarvoja, vaan edelläkävijyyttä, hän kannustaa.
Laiskuus rajoitti eniten liikkumista
Tutkimuksen mukaan porvoolaiset ovat hyvin tyytyväisiä kaupungin liikuntapalveluihin ja -mahdollisuuksiin. Erityisen tyytyväisiä porvoolaiset ovat liikuntapalveluiden tarjontaan ja ohjattujen ryhmien laatuun.
–?Kiitosta saavat myös kattava liikuntapaikkaverkosto ja liikuntapaikat. Nuoret ja lapset mainitsivat käytetyimpien liikuntaympäristöjen joukkoon luonnon ja metsät, kevyen liikenteen väylät, ulkokentät ja sisäsalit. Näissä matalan kynnyksen liikuntapaikoilla viihtyvät eniten myös aikuiset, Ahonen kertoo.
Täysi-ikäisten porvoolaisten liikunnan harrastamista vaikeuttivat selvityksen mukaan eniten laiskuus, väsymys ja ajanpuute.
–?Esimerkiksi laiskuus rajoitti vähintään jonkin verran 67 prosentilla vastaajista. Taloudelliset syyt rajoittivat liikkumista vähintään kolmasosalla vastaajista, Ahonen kertoo.
Ulkoisista tekijöistä liikkumista rajoittivat eniten tiedonpuute liikuntamahdollisuuksista ja sopivan harrastuksen puute.
Peruskouluikäisistä liikkuu vain 30 prosenttia
Selvitys paljasti, että kaikenikäisten porvoolaisten tulisi liikkua terveytensä vuoksi enemmän.
–?Tutkimuksen mukaan peruskouluikäisistä nuorista vain 30 prosenttia liikkuu terveytensä kannalta riittävästi ja 10 prosenttia koululaisista liikkuu lähinnä ainoastaan koulujen liikuntatunneilla, Ahonen sanoo.
Hänen mukaan monilla vanhemmilla ei ole selvää käsitystä siitä, mikä on terveyden kannalta kannattavaa liikkumista.
–?Terveysliikunnan viimeisimpien suositusten mukaan alle kouluikäisen lapsen tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä. Porvoolaisista 3–7-vuotiaista lapsista suosituksen mukaisesti liikkuu noin 20 prosenttia, Ahonen sanoo.
Porvoo ei kuitenkaan häpeä tuloksellaan, sillä valtakunnallisesti suositusten mukaisesti liikkuu 15–20 prosenttia alle kouluikäisistä.
–?Suurimmat haasteet koskevat yläkoululaisia. Seuraharrastaminen laskee yläkoulussa ja välitunnillakin älypuhelinta välitunnilla käyttää vähintään 97 prosenttia oppilaista, Ahonen sanoo.
Liikuntasihteeri Helena Forsbäck-Turunen pitää tärleänä, että kaupungin liikuntapalveluista tiedottamiseen panostetaan. – Liikuntaselvitykseen tuloksiin täytyy olla tyytyväinen, liikuntapalveluiden päällikkö Per Högström sanoo.
Marko Wahlström
Tiedottamiseen panostettava nyt
Laaja liikuntaselvitys toteutettiin, jotta kaupunki osaa jatkossakin tulevaisuudessa tuottaa kohtuuhintaisia ja laadukkaita palveluita kaupunkilaisille. Se on ollut liikuntatoimen missio jo viimeiset 20 vuotta.
–?Rehellisesti sanottuna emme voi olla kuin tyytyväisiä liikuntaselvityksen tuottamiin tuloksiin, liikuntapalveluiden päällikkö Per Högström kommentoi.
Liikuntasihteeri Helena Forsbäck-Turunen pitää tärkeä, että selvitys nosti esille tiedottamisen merkityksen.
–?Nyt viimeistään tiedämme, että kaupunkilaisten tiedonsaantiin on kiinnitettävä entistä paremmin huomiota.
Kiinteistöjen kunnostus tulevaisuuden asia
Selvityksen pohjalta tehdyt toimenpide-ehdotukset antavat lähtökohdan Porvoon liikuntapalveluiden kehittämiselle 2020-luvulle.
Ehdotukset perustuvat osittain nykyisten haasteiden korjaamiseen ja toisaalta yhteiskunnallisten muutosten ja trendien ennakointiin. Toteutuessaan esimerkiksi maakunta- ja sote-uudistus muuttaisivat liikuntatoimen toimintaympäristöä.
–?Kiinteistöt ovat tulevaisuuden asia. Jäähallin ja Kokonhallin peruskorjaus ovat agendallamme. Mahdollinen uusi monitoimihalli ei ole pitkän aikavälin suunnitelmassa, joka ulottuu vuoteen 2025 asti, sivistysjohtaja Hilding Mattsson sanoo.
Konkreettisia kehityskohteita ovat muun muassa liikuntapaikkojen modernisointi, kevyen liikenteen väylien lisääminen, liikuntatoimen palvelutuotantomallin uudistaminen sekä viestinnän ja asukkaiden osallisuuden parantaminen.
Sivistystoimi ja muut toimialat saavat selvityksen toimenpiteet käsiteltäväksi ja kehitettäväksi. Sivistyslautakunta käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessa.
Liikuntaselvitykseen, tutkimustulosten tiivistelmiin ja toimenpide-ehdotuksiin voi tutustua kaupungin verkkosivuilla. Liikuntafoorumi urheiluseuroille toteutetaan WSOY-talon auditoriossa (Mannerheiminkatu 20, kellarikerros) tiistaina 13.11. kello 18 alkaen.
FAKTALAATIKKO
Näin selvitettiin
* Selvitystyön aikana toteutettiin neljä kyselyä viime kevään ja kesän aikana.
* Kohderyhmiä olivat varhaiskasvatusikäiset (vastaajia 351, päiväkoti- ja esikouluikäisten vanhemmat), kouluikäiset (1?893), urheiluseurat (86) ja täysi-ikäiset asukkaat (kaksi eri kyselyä, vastaajia 489 ja 327).
* Kyselyiden lisäksi haastateltiin erikseen liikuntaseuroja, virkamiehiä ja kaupunginvaltuutettuja sekä sidosryhmiä.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot