Viikon kysymys
A-
A+
– Toivon, että Loviisassa kipinöidään ja ideoidaan. Itse olen ainakin valmis kokeilemaan uudenlaisia asioita, elinkeinojohtaja Minna Kajaste sanoo.
Marko Wahlström
LOVIISA Loviisan kaupungin elinkeinojohtajana aloittanut porvoolainen Minna Kajaste kannustaa rohkeisiin kokeiluihin. Hän haluaa löytää hyvänä pitämänsä leirintäalueen kaltaisia konsepteja lisää.
Aloitit joulukuun alussa virassasi. Millainen alku on takana?
– Tosi vauhdikas. Ei ole tarvinnut peukaloita pyöritellä, mikä on hyvä merkki siitä, että asiat liikkuvat ja koko ajan tapahtuu jotakin. Ensimmäiset kaksi kuukautta ovat olleet enemmän ja vähemmän tutustumista sekä asioiden haltuunottamista.
Millaisia asioita työpöydälläsi on ollut?
– Organisaatiomuutoksen jälkeinen kaupungin strategiatyö on ollut kiva tehtävä aloittaa. Olemme elinkeinopalveluiden tiimissä – noin 15 henkilöä – päässeet miettimään, mikä on meidän rooli uudessa organisaatiossa. Tehtäviämme ovat elinkeino- ja yritysasiat, työllisyys (muun muassa LovLuotsi ja camping), matkailukysymykset, maahanmuutto ja maaseudun asiat.
Miksi päätit hakea elinkeinojohtajaksi?
– Paikka tuli tutkalle, sillä Loviisa on tosi mielenkiintoinen ja uniikki kohde. On ollut hieno seurata, miten vahva paikallisyhteisö kaupungissa ja maaseudulla on. Samaan aikaan täällä näkyy todella kunnianhimoinen tekeminen (Fortumin ydinvoimala ja vetyinvestointi sekä datakeskusinvestoinnit). Täällä yhdistyvät tietynlainen yhteisöllisyys, perinteet ja historia sekä rohkea eteenpäin meneminen, mikä on elinvoiman kehittämisen kannalta hyvä asia. Loviisalla on todella paljon potentiaalia.
Mitkä ovat Loviisan vahvuudet?
– Täällä on satumaisen kaunis keskusta historiallisine rakennuksineen, vahva saaristo ja meri, yritystoiminta, satama sekä maaseudun vahva kylätoiminta. Ne mahdollistavat sen, että Loviisaa on helppo myydä tai markkinoida monille kohderyhmille isoista yrityksistä pienempiin yrityksiin ja yrittäjiin, matkailijoille ja asukkaille. Täällä on tosi paljon asioita, joihin eri kohderyhmät voivat kiinnittyä.
Mitkä ovat Loviisan heikkouksia, joihin tulisi kiinnittää huomiota?
– Täällä on paljon jaettuja asioita, jotka vaivaavat Suomea kansallisestikin. Niistä yksi asia on työttömyys, mikä johtuu osin työmarkkinoista. Keskustan kehittäminen on yksi asia, joka vaivaa suomalaisia kaupunkeja.
Onko sinulle jo tullut ajatuksia, johon haluaisit tarttua?
– On tullut ja niitä on yhdessäkin mietitty. Emme halua tehdä asioita organisaation siiloissa, sillä esimerkiksi elinkeinot ja kaupunkikehitys liittyvät vahvasti toisiinsa samoin kuin elinkeinot, sivistys ja kulttuuri. Näen elinvoiman kehittämisen kokonaisuutena. Konkreettiset esimerkit ovat vielä muhimassa.
Mistä elinkeinojohtajan työpäivä koostuu?
– Kokouksia on ainakin paljon, täälläkin. Tällä hetkellä koostuu haltuunotosta eli Loviisaan ja loviisalaisiin tutustumisesta. Tuleva fokus on elinvoimaohjelmassa. Meillä pitää olla selkeä kartta ja suuntaviivat, joka voi olla välillä vaikka vaaleanpunaisilla laseilla katsottu, jotta uskalletaan unelmoida tarpeeksi. Ohjelma pilkotaan konkreettiseksi tekemiseksi.
Miten varmistetaan kaupungin pitovoima?
– Veto- ja pitovoima kulkevat rinnakkain. Yhtä lailla haluamme kehittää Loviisaa jo täällä asuville. Täällä on vahva yhteistyö Loviisan Yrittäjien kanssa. Esimerkiksi matkailun kehittäminen on usein elämyksiä, jotka samalla palvelevat täällä olevia. Uusien yritysten houkutteleminen tuottaa uusia työpaikkoja sekä täällä jo oleville yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia kumppaneina tai alihankkijoina.
Miten Loviisan työllisyyttä saataisiin kohennettua?
– Kansainvälisesti tunnettu, arvostettu ja korkeat laatupisteet saanut leirintäalue on hyvä esimerkki siitä, että se pyörii pitkälti työpajanuoria ja kausityöntekijöitä työllistämällä. Konseptissa yhdistyy työllisyystilanteen korjaaminen, nuorten tukeminen ja matkailu. Tämän tyyppisiä haluaisin löytää lisää ja toivoisin, että voisimme aika rohkeasti tehdä kokeiluja. Loviisa on sen kokoinen kaupunki, että täällä voidaan tehdä ketterästi asioita. Tähän voidaan yhdistää esimerkiksi ihmisten työllistyminen ja kotoutuminen, yritystoiminta ja kylien toiminta.
Mistä elinvoima kunnissa syntyy?
– Sote-uudistuksen myötä kunnissa on alettu puhumaan enemmän elin-, veto- ja pitovoimasta. Uskoisin ja toivoisin, että myös kunnat voivat toimia entistä ketterämmin. Se tarkoittaa ennen kaikkea toiminnan-, mutta myös kulttuurinmuutosta. Uskalletaan kokeilla, mutta myös todeta, jos joku asia ei toiminutkaan. Siihen tarvitaan laajaa yhteistyötä niin kaupungin sisällä kuin sidosryhmien – yrittäjien tai yhdistysten – välillä.
– Elinvoima ei synny yhden ihmisen tai yhden organisaation osa-alueen käsissä, vaan se jäsentyy yhteistyössä. Kyse on maratonista, joka ei synny hetkessä: se on koko ajan tekoja jotakin kohti, jota varten tarvitaan visio.
Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu myös poliittinen päätöksenteko.
– Loviisassa on tiiviit suhteet luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä. Vuoropuhelu toimii tosi hyvin. Kyse on yhteisistä asioista.
Mikä on unelmasi kahden vuoden kuluttua?
– Toivon, että olen saanut olla kehittämässä innostunutta Loviisaa, jossa ollaan ylpeitä omasta työstä ja olemme sillä työllä pystyneet löytämään näkyvyyttä ja tuloksia. Tuntuu, että Loviisa on välillä vähän piilotettu helmi. Toivoisin, että kaikki huomaavat, kuinka mielenkiintoinen kaupunki oikein on. Kyllä tätä kelpaa rummuttaa.
– Kahden vuoden kuluttua olisi kiva sanoa, että me tehtiin se yhdessä. Näin syntyisi kollektiivisen innostumisen ja onnistumisen tunne, josta on hyvä jatkaa eteenpäin.
Kajaste ei halua kuitenkaan asettua messiaaksi.
– Loviisassa on tehty jo paljon ja tästä helppo lähteä jatkokehittämään. Kaikki mahdollisuudet ovat olemassa, asioita on tehty ja hommat rullaavat.
Hänen mielestä Itä-Uudellamaalla voitaisiin kokonaisuutenakin vielä enemmän nostaa omaa häntää.
– Monet muut alueet – kuten Vaasa ja Länsi-Uusimaa – ovat osanneet brändätä itsensä paremmin. Täällä on osaamista Kilpilahdesta ydinvoimalaan, luontoa ja saaristoa. Minna Kajaste sanoo.
Mitä kysyisit itseltäsi?
– Mitä odotat, että pääset tekemään? Odotan, että pääsen jonkinlaiselle Loviisa-kiertoajelulle, jotta pääsen oikeasti kokemaan, näkemään ja tutustumaan työssäni esille tuleviin kohteisiin – kuten Svartholmaan. Olen saanut jo lupauksia usealta suunnalta.
– Itä-Uudellamaalla voitaisiin kokonaisuutena vielä enemmän nostaa omaa häntää. Monet muut alueet – kuten Vaasa ja Länsi-Uusimaa – ovat osanneet brändätä itsensä paremmin. Täällä on osaamista Kilpilahdesta ydinvoimalaan, luontoa ja saaristoa. Porvoon kaupungin elinkeinojen kehittäjänä aiemmin työskennellyt Minna Kajaste sanoo.
Arkisto/Mika Laine
FAKTA
Minna Kajaste
» Syntynyt Porvoon maalaiskunnassa. Asuu Porvoossa.
» Valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta 2006. Opiskellut lisäksi alueiden ja kulttuurien tutkimusta. Suorittanut tuotekehityksen erikoisammattitutkinnon ja business coach -tutkinnon. Opiskelee parhaillaan työnohjaajaksi.
» Työskennellyt viimeksi Porvoon kaupungin elinkeinojen kehittäjänä 2024–2025, kehitysyhtiö Posintran yrityskehittäjänä 2020–2024 ja neuvonantajana markkinointiviestintätoimistossa. Työskennellyt urallaan julkisella ja yksityisellä sektorilla.
» Vapaa-ajallaan harrastaa opiskelua ja käy kuntosalilla.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot