POR­VOO, LÄN­SI­RAN­TA Kol­men por­voo­lai­sen leh­den pää­toi­mit­ta­ja­na ural­laan työs­ken­nel­lyt Rolf Gab­riels­son naut­tii ak­tii­vi­sen elä­ke­läi­sen elä­mäs­tä. Hän täyt­tää tä­nään kes­ki­viik­ko­na 80 vuot­ta.

– Kol­me–nel­jä ker­taa vii­kos­sa teem­me yh­des­sä rak­kaan vai­mo­ni Maa­ri­tin kans­sa var­hai­sen aa­mu­len­kin Si­ko­saa­reen. Sen jäl­keen nau­tim­me yh­des­sä hy­väs­tä aa­mi­ais­ta, hän sa­noo ko­to­naan Por­voon Län­si­ran­nal­la.

Ikään­ty­es­sä aa­mu­len­keis­tä on tul­lut en­tis­tä mer­ki­tyk­sel­li­sem­piä.

– Ne pi­tä­vät vir­ke­ä­nä ja te­ke­vät hy­vää niin fyy­si­sel­le kun­nol­le kuin mie­lel­le, hän muis­tut­taa lii­kun­nan tär­key­des­tä.

Gab­riels­son on kii­tol­li­nen puo­li­sol­leen, joka on toi­mi­nut ve­tu­ri­na luon­non ja lii­kun­nan suh­teen.

– Hän on laa­ti­nut meil­le lii­kun­ta­oh­jel­man, joka pi­tää mi­nut­kin ruo­dus­sa – en­kä ole pis­tä­nyt hant­tiin, mies sa­noo.

– Porvoolla menee aika hyvin myös taloudellisesti – kiitos erityisesti Nesteen. Kaupunki on hyvin hoidettu. Hieman harmittaa se, että Sikosaaren siltoja ei ole varaa laittaa kuntoon ennen yksityisen tieosuuskunnan perustamista, vaikka samalla on varaa upottaa miljoonia euroja Kokonniemeen, emeritus-päätoimittaja Rolf Gabrielsson sanoo.

Marko Wahlström

Si­ko­saa­res­sa ais­tii vuo­den ja luon­non kier­ron

Lii­kun­ta ja luon­to yh­des­sä tuot­ta­vat hy­vä­no­lon tun­teen.

– Si­ko­saa­res­sa nä­kee lin­tu­jen li­säk­si muun mu­as­sa val­ko­hän­tä­peu­ro­ja ja sauk­ko­ja. Tois­sa päi­vä­nä kuu­lim­me en­sim­mäi­siä lin­tu­jen vi­ser­ryk­siä ja jo­ku­nen ve­si­lin­tu­kin jo ään­te­li siel­lä.

Kau­pun­gin ku­pees­sa si­jait­se­vas­sa Si­ko­saa­res­sa nä­kee konk­reet­ti­ses­ti vuo­den ja luon­non kier­ron ke­vääs­tä ke­sään ja syk­sys­tä tal­veen.

– Kaik­kiin vuo­de­nai­koi­hin liit­tyy omat hie­not jut­tun­sa, jot­ka len­kil­lä ais­tii konk­reet­ti­ses­ti. Saa­rel­la kul­ki­jaa on vas­tas­sa täy­sin oma maa­il­ma.

Lä­hi­len­kin li­säk­si Gab­riels­son saat­taa star­ta­ta au­ton ja suun­taa sen keu­lan sil­loin täl­löin koh­ti Emä­sa­loa.

– Var­la­xud­den on hie­no paik­ka var­sin­kin sil­loin, kun tuu­lee. Tuol­loin me­ren ais­tii ja saa­ren ete­lä­kär­jes­sä saat­taa koh­da­ta surf­fai­li­joi­ta­kin.

Ura al­koi ra­di­o­toi­mit­ta­ja­na 1960-lu­vun lo­pul­la

Eläk­keel­le Gab­riels­son jäi vi­ral­li­ses­ti mar­ras­kuus­sa 2009, mut­ta toi­mit­ta­juus on jat­ku­nut sen jäl­keen­kin. Hän on teh­nyt toi­mi­tuk­sel­lis­ta si­säl­töä muun mu­as­sa Ro­ta­ry Nor­de­nin pää­toi­mit­ta­ja­na ja tuot­ta­mal­la teks­te­jä Por­voon Ener­gi­al­le.

– Toi­mit­ta­ja on ai­na toi­mit­ta­ja, hän nau­rah­taa ja sa­noo mie­lel­lään edel­leen te­ke­vän­sä jut­tu­keik­ko­ja sil­loin, kun nii­tä on tar­jol­la.

Gab­riels­so­nin ura sai al­kun­sa sat­tu­mal­ta 1960-lu­vun lop­pu­puo­lel­la Ylen Itä-Uu­den­maan ruot­sin­kie­li­ses­tä alu­e­ra­di­os­ta, jos­sa hän pää­si avus­ta­ja­na ko­kei­le­maan toi­mit­ta­jan töi­tä.

– Tein muun mu­as­sa lii­ken­ne­ai­hei­sia oh­jel­mia ja soi­tin mu­siik­kia, opet­ta­jan am­mat­tia yh­te­nä vaih­to­eh­to­na miet­ti­nyt por­voo­lai­nen sa­noo.

Sa­moi­hin ai­koi­hin Gab­riels­son oli ryh­ty­nyt opis­ke­le­maan val­ti­o­tie­tei­tä Tu­rus­sa.

– Yk­si asia joh­ti toi­seen. Aloi­tin va­ki­tui­ses­sa työ­suh­tees­sa Huf­vuds­tadsb­la­de­tin alu­e­toi­mit­ta­ja­na Itä-Uu­del­la­maal­la. Pe­rin toi­men Rolf "Of­fe" Sö­der­lin­gil­tä.

Sii­tä al­koi leh­ti­mie­su­ra, joka jat­kui vuo­des­ta 1970 vuo­teen 2009 – lu­kuu­not­ta­mat­ta kah­ta jak­soa Lii­ken­ne­tur­van vies­tin­tä­teh­tä­vis­sä.

Porvoolaisen Rolf Gabrielssonin aloittaessa lehtimiehenä Neste teki tuloaan Porvooseen. Kilpilahti tarjosi tuolloin nuorelle Hufvudstadsbladetin aluetoimittajalle ehtymättömästi uutisaiheita. Nesteen vaiheet seurasivat miestä läpi koko uran.

Arkisto/Rolf Gabrielsson

Nes­te tar­jo­si kes­to­ai­hei­ta nuo­rel­le alu­e­toi­mit­ta­jal­le

Por­voos­sa syn­ty­neen sekä kau­pun­gis­sa ja sen saa­ris­to­luon­nos­sa vart­tu­neen leh­ti­mie­hen mie­leen on jää­nyt eri­tyi­ses­ti ai­ka, jol­loin hän aloit­ti toi­mit­ta­ja­na.

Nes­te teki sil­loin tu­lo­aan Por­voo­seen. Ja­los­ta­mo­yh­tiö kas­voi, jon­ka myö­tä Por­voo­seen muut­ti ih­mi­siä ym­pä­ri Suo­mea ja ai­em­min vah­vas­ti ruot­sin­kie­li­nen ta­lou­sa­lue sai run­saas­ti suo­men­kie­li­siä asuk­kai­ta.

– Nuo­rel­le toi­mit­ta­jal­le se mer­kit­si mie­len­kiin­toi­sia jut­tu­keik­ko­ja ja uu­den­lai­sen kau­pun­gin syn­ty­mi­sen seu­raa­mis­ta. Alu­e­toi­mit­ta­jal­le Kil­pi­lah­den ke­hit­ty­mi­nen ja laa­jen­tu­mi­nen tar­jo­si­vat kes­to­ai­hei­ta seu­rat­ta­vak­si.

Gab­riels­so­nil­le on eri­tyi­ses­ti jää­nyt mie­leen Nes­teen ar­se­nik­kis­kan­daa­li 1970-lu­vul­la.

– Kä­vim­me met­säs­sä kat­so­mas­sa tyn­ny­rei­tä ja pääs­tö­jä yh­des­sä Hel­sin­gin Sa­no­mien sil­loi­sen alu­e­toi­mit­ta­ja Kari Kiu­run kans­sa. Nes­te myös kut­sui toi­mit­ta­jia Kar­ta­non­mä­el­le, jos­sa mei­tä kes­tit­tiin ja yh­ti­ön edus­ta­jat ker­toi­vat nä­ke­myk­si­ään asi­ois­ta.

Ly­se­o­ke­sä­nä Hat­tu­lan sa­hal­la tuk­ki­jät­kä­nä

Ko­din pe­rin­tö­nä Gab­riels­son ei ole saa­nut kir­joit­ta­mis­ta, vaik­ka­kin van­hem­pan­sa työs­ken­te­li­vät kir­jo­jen ja pui­den pa­ris­sa.

– Äi­ti­ni työs­ken­te­li Sör­käs­sä (WSOY) kir­jan­si­to­mos­sa, ku­ten moni muu por­voo­lai­nen sii­hen ai­kaan. Isä­ni oli töis­sä sa­hal­la Hat­tu­las­sa ja myö­hem­min Tolk­ki­sis­sa Tam­pel­lal­la.

Yh­den ly­se­o­ke­sän Gab­riels­son työs­ken­te­li Hat­tu­lan sa­hal­la tuk­ki­jät­kä­nä.

– Teh­tä­vä­nä­ni oli au­kais­ta sa­hal­le tuo­ta­via tuk­ki­nip­pu­ja. Se oli mu­ka­vaa työ­tä, en­kä edes plu­dan­nut ker­taa­kaan, hän muis­te­lee.

Nuo­ren po­jank­lo­pin elä­mäs­sä työ sa­hal­la jat­kui vie­lä toi­sen­kin ke­sän – sa­ha­lai­tok­sen säh­kö­moot­to­rei­ta huol­ta­en.

– Tu­run opis­ke­lu­ai­koi­na olin yh­den ke­sän ja jou­lu­lo­mal­la Wulf­fin kont­to­ril­la Hel­sin­gis­sä, jos­sa opin te­ke­mään kau­nii­ta lah­ja­pa­ket­te­ja. Kont­to­ri­pääl­lik­kö­nä toi­mi­neen, sit­tem­min yh­ti­ön toi­mi­tus­joh­ta­jak­si va­li­tun Björn Sundq­vis­tin kaut­ta opin myös kau­pan­te­koa ja ta­lou­den­pi­toa.

Rolf Gabrielsson kutsuttiin Itäväylä-lehden päätoimittajaksi vuonna 2004. Hän jäi tehtävästä eläkkeelle marraskuussa 2009.

Arkisto/Marko Wahlström

Lands­byg­dens Fol­kis­ta Itä­väy­län pää­toi­mit­ta­jak­si

Gab­riels­son eh­ti ural­laan työs­ken­nel­lä niin Bor­gåb­la­de­tin, ruot­sin­kie­li­sen tuot­ta­ja­jär­jes­tö SLC:n jul­kai­se­man Lands­byg­dens Folk -leh­den, Uu­si­maan ja Itä­väy­län pää­toi­mit­ta­ja­na.

– Maa­ta­lous­tuot­ta­jien jul­kai­su ava­si ai­van oman nä­kö­kul­man­sa maa­ta­lous­vä­es­tön ar­keen ja elin­kei­noi­hin.

Gab­riels­son on ai­na ha­lun­nut tart­tua uu­siin haas­tei­siin. Yk­si sel­lai­nen osui vuo­teen 2004, kun Itä­väy­lä-leh­den en­sim­mäi­nen pää­toi­mit­ta­ja Hjör­dis Lai­ne päät­ti luo­pua.

– Mi­nut kut­sut­tiin leh­den pää­toi­mit­ta­jak­si. Sa­no­man os­ta­es­sa Itä­väy­län, leh­ti sai myö­hem­min ni­mek­seen Vart­ti Itä-Uu­si­maa. Se oli mie­len­kiin­toi­nen ja in­nos­ta­va haas­te; työ­u­ra­ni pa­ras­ta ai­kaa. Toi­mi­tuk­ses­sa oli vah­va te­ke­mi­sen mei­nin­ki – teh­tiin uu­ti­sia ja tee­ma­nu­me­roi­ta suu­rel­la ener­gi­al­la, hän muis­te­lee.

Vartti Itä-Uusimaan (Itäväylä) henkilökunta saatteli Rolf Gabrielssonin eläkkeelle syyskuun 2009 lopulla järjestetyissä läksiäisissä.

Arkisto/Marko Wahlström

Toi­mi kak­si val­tuus­to­kaut­ta Por­voon päät­tä­jä­nä

Toi­mit­ta­jan työs­sä op­pii pal­jon, tu­tus­tuu uu­siin ih­mi­siin ja ai­na tu­lee jo­tain uut­ta vas­taan.

– Päi­vät ei­vät ole tois­ten­sa kal­tai­sia. Pa­rem­paa am­mat­tia ei voi ol­la. Kaik­ki työ­yh­tei­sö­ni ovat ol­leet an­toi­sia, hän kiit­te­lee.

Työs­sään jour­na­lis­ti­na Gab­riels­son pää­si vai­kut­ta­maan yh­teis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun. Ko­ti­kau­pun­kin­sa päät­tä­jä­nä hän sen si­jaan vai­kut­ti ruot­sa­lai­sen kan­san­puo­lu­een ri­veis­sä kak­si val­tuus­to­kaut­ta.

– Eri­tyi­sen mer­kit­tä­vä­nä pi­dän het­keä, jol­loin Alek­san­te­rin­ka­dun sil­lan ra­ken­ta­mi­nen rat­ke­si yh­den ää­nen enem­mis­töl­lä, päät­tä­vään ko­kouk­seen va­ra­jä­se­ne­nä osal­lis­tu­nut por­voo­lai­nen sa­noo.

Gab­riels­son va­lit­tiin sil­lan ra­ken­nus­toi­mi­kun­nan pu­heen­joh­ta­jak­si. Hän toi­mi val­tuus­to­kau­del­laan myös ra­ken­nus­lau­ta­kun­nas­sa ja jul­ki­si­vu­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja­na.

Kotikaupunkinsa päättäjänä Rolf Gabrielsson (r.) istui kaksi kautta kaupunginvaltuustossa. Tuohon jaksoon ajoittui Aleksanterinkadun sillan rakentaminen, jonka rakennustoimikunnan puheenjohtajana hän toimi.

Arkisto/Marko Wahlström

Maan­puo­lus­tus ol­lut lä­hei­nen ai­he kaut­ta vuo­sien

Maan­puo­lus­tus on ol­lut por­voo­lai­sel­le lä­hei­nen ai­he kaut­ta vuo­sien.

– Kä­vin val­ta­kun­nal­li­sen Maan­puo­lus­tus­kurs­sin vuon­na 1983. Toi­min maan­puo­lus­tus­tie­do­tuk­sen suun­nit­te­lu­kun­nan (MTS) jä­se­ne­nä sekä tie­do­tus- et­tä val­mius­ja­os­tos­sa 1990- ja 2000-lu­vul­la, Gab­riels­son ker­too.

Poh­jois­mai­nen yh­teis­työ ja kans­sa­käy­mi­nen tu­li­vat tu­tuik­si niin Lands­byg­dens Fol­kin, Lii­ken­ne­tur­van kuin maan­puo­lus­tus­tie­do­tuk­sen ai­ka­na.

– Lii­ken­ne­tur­vas­sa olin mo­nen poh­jois­mai­sen lii­ken­ne­tur­val­li­suus­hank­keen Suo­men edus­ta­ja­na.

Kymmenen vuotta sitten 70-vuotishaastattelun yhteydessä Rolf Gabrielsson kuvattiin lempipaikassaan, kodin olohuoneen nojatuolissa, jossa hän viettää aikaa lehtiä tai kirjoja lukien sekä televisiota katsellen.

Arkisto/Marko Wahlström

Etuo­i­keu­te­tun elä­män eri­tyi­nen rik­kaus: po­jan per­he

Gab­riels­son myön­tää saa­neen­sa elää etuo­i­keu­tet­tua elä­mää mo­nes­sa mie­les­sä.

– Olen saa­nut koko ikä­ni teh­dä töi­tä, jois­ta olen ty­kän­nyt ja tyk­kään edel­leen­kin.

Eri­tyi­nen rik­kaus, kaik­ki kai­kes­sa, on ol­lut saa­da ol­la läs­nä poi­ka Kim­mon ja hä­nen puo­li­son­sa San­nan per­heen ar­jes­sa – las­ten­las­ten Hel­min, Hil­lan ja Hen­rin sekä shet­lan­nin­lam­mas­koi­ra Hiu­ta­leen – kans­sa.

Yh­tei­set elä­myk­set poh­joi­sen luon­nos­sa ovat ol­leet ver­taan­sa vail­la.

– Ne kul­ke­vat mu­ka­na­ni sy­dä­mes­sä lop­pu­e­lä­män.

10-vuo­ti­aan toi­ve läm­mit­tää fa­fan sy­dän­tä

Gab­riels­so­neil­la on ol­lut mö­kit Kai­nuus­sa ja Kuu­sa­mos­sa.

– Puo­li­so­ni Maa­ri­tin kaut­ta olen op­pi­nut pal­jon poh­joi­sen luon­nos­ta. On tuot­ta­nut suun­na­ton­ta iloa ja hy­vää oloa ol­la luon­nos­sa kos­kien, jo­kien ja tun­tu­rei­den ää­rel­lä sekä pa­ti­koi­da erä­maas­sa ja hiih­tää sel­ko­sil­la.

Nuo­rim­man lap­sen­lap­sen, 10-vuo­ti­aan Hen­rin toi­ve läm­mit­tää eri­tyi­ses­ti fa­fan sy­dän­tä.

– Hä­nen toi­veen­sa on, et­tä vie­täm­me yh­des­sä syn­ty­mä­päi­viä poh­joi­sen luon­nos­sa – ka­las­ta­en ja nuo­ti­ol­la is­tu­en. Ja niin me teem­me koko per­heen voi­miin, kun kesä poh­joi­ses­sa on kau­neim­mil­laan, Rolf Gab­riels­son sa­noo.

»» Rolf Gab­riels­son täyt­tää 80 vuot­ta kes­ki­viik­ko­na 11.3. Hän viet­tää syn­ty­mä­päi­vään­sä per­he­pii­ris­sä.

Rolf Gabrielsson (oik.) toimii tällä hetkellä Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö Salvuksen hallituksen varapuheenjohtajana. Lokakuussa 2021 hän oli mukana luovuttamassa Postimäen Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Ralf Gustafssonille (kesk.) Itä-Uudenmaan ensimmäisen kulttuuriympäristöpalkinnon. Kuvassa myös Salvus-säätiön puheenjohtaja, maakuntaneuvos Kimmo Kajaste (vas.).

Arkisto/Marko Wahlström

FAK­TA
Rolf Gab­riels­son
» Syn­ty­nyt Por­voos­sa 11.3.1946.
» Yli­op­pi­las­tut­kin­non (1965) jäl­keen val­ti­o­tie­det­tä opis­ke­le­maan (Åbo Aka­de­mi) vuo­teen 1973 as­ti.
» Toi­mit­ta­jau­ra al­koi 1960-lu­vun lo­pul­la avus­ta­ja­na ruot­sin­kie­li­ses­sä maa­kun­ta­ra­di­os­sa (Yle Öst­ny­land) Por­voos­sa. Vuo­des­ta 1970 va­ki­tui­ses­sa työ­suh­tees­sa Huf­vuds­tadsb­la­de­tin alu­e­toi­mit­ta­ja­na Itä-Uu­del­la­maal­la ase­ma­paik­ka­na Por­voo.
» Työs­ken­te­li Bor­gåb­la­de­tin va­ra­pää­toi­mit­ta­ja­na (and­re re­dak­tör) vuo­si­na 1976–1982 sekä pää­toi­mit­ta­ja­na vuo­si­na 1982–1985 ja 1990–1996.
» Ruot­sin­kie­li­sen tuot­ta­ja­jär­jes­tö SLC:n jul­kai­se­man Lands­byg­dens Folk -ni­mi­sen leh­den pää­toi­mit­ta­ja vuo­si­na 1985–1990 ja Nor­diskt Lantb­ruk -ni­mi­sen poh­jois­mai­sen leh­den toi­mit­ta­ja. Lii­ken­ne­tur­van tie­dot­ta­ja vuo­si­na 1997–1998 ja tie­do­tus­pääl­lik­kö vuo­si­na 1999–2004.
» Sa­no­ma­leh­ti Uu­si­maan uu­tis­pääl­lik­kö ja vt. pää­toi­mit­ta­ja vuo­si­na 1998–1999. Itä­väy­lä/Vart­ti Itä-Uu­si­maan pää­toi­mit­ta­ja vuo­si­na 2004–2009. Siir­tyi eläk­keel­le 1.11.2009.
» Eläk­keel­le siir­ty­mi­sen jäl­keen mai­nos- ja vies­tin­tä­toi­mis­to Peak Pres­sin kon­sult­ti ja Idyl­li-ai­ka­kaus­leh­den pää­toi­mit­ta­ja sekä si­säl­lön tuot­ta­ja (toi­mit­ta­ja) Por­voon Ener­gi­an asi­a­kas­leh­des­sä ja Por­voon Ener­gi­an vs. vies­tin­tä­pääl­lik­kö (äi­tiys­lo­ma­si­jai­suus).
» Toi­mi­nut Por­voon kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­na kak­si kaut­ta. Toi­mi Itä-Uu­den­maan Osuus­pan­kin ja Uu­den­maan Osuus­pan­kin edus­ta­jis­tos­sa vuo­den­vaih­tee­seen 2026 as­ti. Toi­mii Itä-Uu­den­maan Ra­ken­nus­suo­je­lu­sää­tiö Sal­vuk­sen hal­li­tuk­sen va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na.
» Osal­lis­tui poh­jois­mais­ten sa­no­ma­leh­ti­liit­to­jen yh­des­sä jär­jes­tä­mään leh­ti- ja me­di­a­joh­ta­jien kou­lu­tu­soh­jel­maan (Nor­dic Me­dia Prog­ram­me, NMP) vuon­na 1984. Opis­ke­lu­ai­ka­na oli Kon­rad Ade­nau­er -sää­ti­ön (Kon­rad-Ade­nau­er-Stif­tung) jour­na­lis­ti­kurs­sil­la Sak­sas­sa.
» Va­rus­mie­sai­ka­na toi­mi RUK:n 144. kurs­sin kurs­si­kir­jan pää­toi­mit­ta­ja­na. Suo­rit­ti val­ta­kun­nal­li­sen Maan­puo­lus­tus­kurs­sin vuon­na 1983.
» Opis­ke­lu­ai­ka­na työs­ken­te­li yh­den lu­ku­kau­den oman en­ti­sen opet­ta­jan­sa, his­to­ri­an ja yh­teis­kun­ta­o­pin van­hem­man leh­to­rin vi­ran­si­jai­se­na Bor­gå Gym­na­siu­mis­sa.