POR­VOO Maa­nan­tai-il­ta­päi­vä­nä Por­voon kau­pun­gin­kir­jas­toon on ke­rään­ty­nyt kym­me­niä lu­ki­o­lai­sia. Al­ka­mas­sa on tois­ta ker­taa jär­jes­tet­tä­vä Ru­ne­berg-kir­jal­li­suus­pal­kin­non var­jo­raa­din pa­nee­li­kes­kus­te­lu, jon­ka päät­teek­si Var­jo-Ru­ne­ber­gin voit­ta­ja jul­kis­te­taan. Raa­din edus­ta­jat ru­pat­te­le­vat jän­nit­ty­nei­nä la­van vie­rel­lä ja kat­so­mo täyt­tyy kiin­nos­tuk­ses­saan ko­hi­se­vis­ta lu­ki­o­lai­sis­ta.

Idea nyt tois­ta ker­taa jär­jes­te­tys­tä Var­jo-Ru­ne­ber­gis­tä syn­tyi jo vuon­na 2023. Lin­nan­kos­ken lu­ki­on kir­jas­ton­hoi­ta­ja­na nii­hin ai­koi­hin aloit­ta­nut Mat­ti Iso­han­ni oli ker­to­nut äi­din­kie­len leh­to­ri Sen­ni Kul­ma­lal­le, et­tä hä­nen edel­li­ses­sä työ­pai­kas­saan lu­ki­o­lai­set oli­vat osal­lis­tu­neet Var­jo-Fin­lan­dia -raa­tiin. Ru­ne­berg-kir­jal­li­suus­pal­kin­non pai­kal­li­suus ins­pi­roi or­ga­ni­soi­maan sitä kos­ke­van, lu­ki­o­lai­sis­ta koos­tu­van var­jo­raa­din.

– Tie­sin jo nuo­ria, jot­ka voi­si­vat läh­teä tä­hän mu­kaan, eli se läh­ti sit­ten ki­vas­ti käyn­tiin, Kul­ma­la ker­too.

Tänä vuon­na koko pro­ses­sis­sa oli sen eri vai­heis­sa mu­ka­na yh­teen­sä 21 lu­ki­o­lais­ta, jois­ta 16 suo­rit­ti sen lop­puun lu­ke­mal­la kir­jan ja osal­lis­tu­mal­la raa­din kes­kus­te­lui­hin. Jou­lu­kuun puo­les­sa­vä­lis­sä käyn­nis­ty­neen pro­jek­tin hui­pen­nuk­ses­sa oli kes­kus­te­le­mas­sa heis­tä kuu­si, jois­ta vii­si oli­vat tänä vuon­na mu­ka­na en­sim­mäis­tä ker­taa.

Harjunen (vas.), Eriksson, Vermasvuori ja Lemström kertovat, että lukeminen antaa vapautta, uusia näkökulmia maailman ja itsensä opiskeluun sekä hetkellisiä pakomatkoja arjesta.

Iina-Kaisa Viheriävaara

Pa­nee­li­kes­kus­te­lus­sa nuo­ret vas­taa­vat sy­vä­luo­taa­vas­ti ja ana­lyyt­ti­ses­ti niin omiin lu­ki­jai­den­ti­teet­tei­hin­sä kuin lu­ke­miin­sa te­ok­siin­kin liit­ty­viin ky­sy­myk­siin. Alus­sa jo­kai­sel­la on mah­dol­li­suus ker­toa omas­ta taus­tas­taan lu­ki­ja­na sekä kir­jal­li­suu­des­ta, jota he yleen­sä ku­lut­ta­vat. Mon­taa kes­kus­te­li­jaa yh­dis­tä­väk­si gen­rek­si nou­si fan­ta­sia, jon­ka kaut­ta nuo­ret ovat alun pe­rin pää­ty­neet kir­jal­li­suu­den ää­rel­le, mut­ta jos­ta mo­net ovat jo siir­ty­neet esi­mer­kik­si his­to­ri­al­li­sen kir­jal­li­suu­den pa­riin.

Pirk­ko Sai­si­on Su­li­ko-ro­maa­nin (Sil­ta­la, 2024) lu­ke­nut An­ni Lemst­röm oli mu­ka­na raa­dis­sa jo tois­ta ker­taa. 

– Pi­din täs­tä vii­me vuon­na ko­vas­ti, ei­kä ol­lut mi­tään syy­tä mik­si en oli­si tul­lut, hän nau­rah­taa.

– Kou­lun ohel­la on jos­kus niin kii­re, et­tei mei­naa löy­tyä ai­kaa lu­ke­mi­sel­le. Tämä oli hyvä mah­dol­li­suus teh­dä lu­ke­mi­ses­ta osa jo­tain suu­rem­paa ja mer­ki­tyk­sel­li­sem­pää.

En­sim­mäis­tä ker­taa raa­dis­sa vai­kut­ta­neet Kal­las Har­ju­nen, So­fia Eriks­son ja Oo­na Ver­mas­vuo­ri läh­ti­vät pro­jek­tiin et­si­mään uu­sia ko­ke­muk­sia ko­ti­mai­sen kir­jal­li­suu­den ää­rel­lä. Har­ju­nen ana­ly­soi Mar­kus Num­men Kä­rä­jät-ro­maa­nia (Ota­va 2024), Eriks­son Sai­la Su­si­luo­don Ak­he­ron-ru­no­ko­ko­el­maa (Ota­va 2024) ja Ver­mas­vuo­ri Mar­ko Jär­vi­kal­lak­sen Saat­tue-no­vel­li­ko­ko­el­maa (Sil­ta­la 2024). Lu­ki­o­lai­set sai­vat it­se va­li­ta lu­et­ta­van te­ok­sen­sa, ja va­lin­toi­hoin vai­kut­ti­vat niin kir­jo­jen kan­net, ha­lut su­kel­taa tun­te­mat­to­maan, ai­hei­den ko­ko­nais­val­tai­nen kiin­nos­ta­vuus ja kir­jai­li­joi­den an­si­o­kas elä­män­työ.

Oona Vermasvuori (mikrofonin kanssa) haastoi itseään Marko Järvikallaksen Saattue -novellikokoelmalla.

Iina-Kaisa Viheriävaara

Kes­kus­te­lut on kes­kus­tel­tu, ja on tul­lut ai­ka jul­kis­taa raa­din va­lit­se­ma voit­ta­ja. Tänä vuon­na voit­ta­jak­si va­li­koi­tui sama teos, joka pal­kit­tiin noin viik­koa ai­kai­sem­min myös Ru­ne­berg-pal­kin­to­gaa­las­sa. Pirk­ko Sai­si­on Jo­sif Sta­li­nin ris­ti­rii­tais­ta hah­moa kä­sit­te­le­vä ro­maa­ni Su­li­ko sai lu­ki­o­lai­sil­ta ylis­tyk­set sen ru­nol­li­ses­ta kie­len­käy­tös­tä ja komp­lek­si­sen hir­mu­hal­lit­si­jan an­si­ok­kaas­ta in­hi­mil­lis­tä­mi­ses­tä.

– Tut­kies­saan ih­mis­mie­len pa­huut­ta on­nis­tuu teos van­git­se­maan pa­lan sii­tä haa­voit­tu­vuu­des­ta, jota jo­kai­nen meis­tä si­säl­lään kan­taa, si­tee­raa Lemst­röm voit­ta­jan jul­kis­ta­mis­ta var­ten kir­joi­tet­tua saa­tet­ta.

Var­jo­raa­din an­si­o­kas jär­jes­täy­ty­mi­nen ker­too sy­väl­li­sem­pää­kin ta­ri­naa sii­tä, et­tä lu­ku­tai­toi­sia nuo­ria löy­tyy vie­lä, vaik­ka suo­ma­lai­sen lu­ku­tai­don ra­pis­tu­mi­ses­ta paa­sa­taan vuo­si vuo­del­ta enem­män.

– Ru­ne­berg-eh­dok­kaat ei­vät ole lu­ke­mi­se­na hel­poim­mas­ta pääs­tä ko­ke­neim­mil­le­kaan lu­ki­joil­le, Kul­ma­la sa­noo.

Va­kuut­ta­vas­ti te­ok­si­aan ana­ly­soi­neet lu­ki­o­lai­set he­rät­tä­vät uu­den­lais­ta toi­voa sii­tä, et­tä lu­ku­tai­don soih­dun­kan­ta­jia löy­tyy vie­lä. Syy­nä lu­ke­mi­sen in­nol­le ei kui­ten­kaan ke­nel­lä­kään ole ylei­nen il­mas­sa lei­ju­va huo­li vaan päin vas­toin: läm­pö ja rik­kaus, mitä kir­jo­jen ah­mi­mi­nen heil­le tuo.

Lu­ki­o­lai­set ker­to­vat, et­tä ovat it­se kas­va­neet sel­lai­sis­sa pii­reis­sä, jois­sa ah­mi­taan kir­jo­ja tuon tuos­ta­kin, ei­kä sen har­ras­ta­mi­seen ole ol­lut suur­ta kyn­nys­tä.

– Lu­ke­mi­nen mer­kit­see mi­nul­le va­paut­ta. Kun pää­see tar­peek­si sy­väl­le sii­hen kir­jaan, voi het­kek­si me­net­tää ajan­ta­jun ja kon­tak­tin tä­hän maa­il­maan, mut­ta po­si­tii­vi­sel­la ta­val­la, Har­ju­nen avaa.

– Se an­taa mah­dol­li­suu­den tar­kas­tel­la maa­il­maa eri­lai­ses­ta vink­ke­lis­tä, kuin mis­tä yleen­sä kat­soo, Eriks­son li­sää.

Vaik­ka tämä po­ruk­ka kyl­lä lu­kee, ovat he­kin huo­man­neet, et­tä mo­nil­le hei­dän ikäi­sil­leen nuo­ril­le lu­ke­mi­nen ta­pah­tuu ai­na vain pa­kon edes­sä jos sil­loin­kaan. Jo äi­din­kie­len kurs­seil­le­kin lu­et­ta­vien rei­lu sa­dan si­vun kir­ja tun­tuu joil­le­kin ylit­se­pää­se­mät­tö­mäl­tä teh­tä­väl­tä. Tut­ki­mus­tu­lok­set ja pää­tään pu­dis­te­le­vat, kir­jo­ja naa­maan tyr­kyt­tä­vät kes­ki-ikäi­set ei­vät Har­ju­sen, Eriks­so­nin, Ver­mas­vuo­ren ja Lemst­rö­min mu­kaan li­sää nuor­ten lu­kuin­toa. Sen si­jaan oli­si hyvä kes­kit­tyä sii­hen, mitä lu­ke­mi­nen it­sel­le an­taa, ja kuin­ka pal­jon eri­lais­ta kir­jal­li­suut­ta maa­il­mas­ta löy­tyy. Lu­ki­jai­den­ti­teet­te­jä on yh­tä mon­ta, kuin on lu­ki­joi­ta­kin, ja kir­jal­li­suus­gen­re­jen kir­jo kas­vaa ja ke­hit­tyy sitä mu­kaan, mitä uu­sia kir­jo­ja kir­joi­te­taan.

– Usein kes­ki­ty­tään vain sii­hen, kuin­ka si­vis­tä­vää lu­ke­mi­nen on ja kuin­ka lu­ke­mal­la tu­lee tuot­te­li­aak­si kan­sa­lai­sek­si. Lu­ke­mi­nen voi kui­ten­kin ol­la myös ihan it­seä var­ten ja siel­tä voi saa­da uu­sia nä­kö­kul­mia maa­il­man tar­kas­te­le­mi­seen, Lemst­röm avaa.

– Lu­kies­sa op­pii ta­val­laan tun­te­maan it­se­ää­kin. Kaik­ki lu­e­tut asi­at muo­dos­tu­vat osak­si iden­ti­teet­tiä, Ver­mas­vuo­ri poh­tii.

NIKI VI­HE­RI­Ä­VAA­RA
toi­mi­tus@ita­va­y­la.fi

» Lin­nan­kos­ken lu­ki­on Ru­ne­berg-var­jo­raa­ti 2025: So­fia Eriks­son, Kal­las Har­ju­nen, An­ni Lemst­röm, Hil­ma Vaa­ra, Oo­na Ver­mas­vuo­ri, Te­re­sa Wiks­ten, Kert­tu Ko­leh­mai­nen, El­la Va­sa­ma, Moo­na Kuuk­ka, Ot­so Lar­ja­vaa­ra, Edith Pelo, El­sa Tar­mi, An­ni Lat­va-Val­ka­ma, Ai­no Va­sa­ma, Ven­ny Va­sa­ma ja Kii­ra Ver­mas­vuo­ri.

// Oi­kai­su 19.2. klo 13.32. Jut­tuun kor­jat­tu toi­sen ku­van ku­va­teks­ti. Oi­kai­su 19.2. klo 16. Kor­jat­tu An­ni Lemst­rö­min nimi oi­ke­ak­si sekä ku­va­teks­teis­sä ol­leet kir­joi­tus­vir­heet.