POR­VOO Por­voo­lai­sen kir­jai­li­ja Mai­ja­lii­sa Dieck­man­nin uu­den nuor­ten­ro­maa­nin pää­hen­ki­lön Au­ro­ran ta­ri­na kie­tou­tuu Por­voon kei­sa­ril­li­sen koh­taa­mi­sen kään­tei­siin

Au­ro­ran ja Ul­la-tä­din ta­ri­na on uu­sin Mai­ja­lii­sa Dieck­man­nin Por­voos­ta ja sen merk­ki­hen­ki­löis­tä ker­to­va nuor­ten­ro­maa­ni. Kir­jai­li­ja joh­dat­taa lu­ki­jan yli kah­den­sa­dan vuo­den ta­kai­seen elä­mään Por­voon­jo­en ran­ta­mil­la, ko­mei­siin kau­pun­ki­lais­ta­loi­hin ja pie­nin tu­piin nii­den ym­pä­ril­lä.

Au­ro­ra on nuo­ri, kek­se­li­äs ja tark­ka­sil­mäi­nen sää­ty­läis­tyt­tö pie­nes­sä 1800-lu­vun Por­voos­sa. Täti Ul­la Möl­lers­värd liit­tää ty­tön su­vun kei­sa­ril­li­seen koh­taa­mi­seen pik­ku­kau­pun­gin ja Suo­men suur­ruh­ti­nas­kun­nan his­to­ri­as­sa. Val­ti­o­päi­vä­tans­si­ai­sis­ta pu­hu­taan yhä.

– Mie­les­tä­ni oli tär­keä kir­joit­taa Au­ro­ran ta­ri­na ja ker­toa ai­ka­kau­den elä­mäs­tä. Se ku­vaa kuin­ka sen ajan suo­ma­lai­set ja var­sin­kin pik­ku­kau­pun­gin Por­voon asuk­kaat eli­vät, kun Ve­nä­jän hal­lit­si­ja Alek­san­te­ri I oli poi­ken­nut täs­sä pie­nes­sä kä­py­ky­läs­sä. Se ei ol­lut mi­kään pai­kal­li­nen pik­ku ta­pah­tu­ma vaan mel­koi­nen sen­saa­tio. Sa­man ve­roi­nen kuin jos vaik­ka Ame­ri­kan pre­si­dent­ti pii­pah­tai­si Por­voos­sa. Vie­lä jän­nit­tä­väm­pää oli­si, jos tämä ra­kas­tui­si nuo­reen por­voo­lais­nei­to­seen, ker­too Mai­ja­lii­sa Dieck­mann.

– Por­voon kan­nat­taa pi­tää rak­kaus­ta­ri­na elos­sa ja hyö­dyn­tää sitä kai­kin ta­voin, kir­jai­li­ja to­te­aa.

Nuor­ten lu­ki­joi­den on myös hyvä tie­tää, et­tä on sitä en­nen­kin ra­kas­tut­tu ja ra­kas­tet­tu.

– Toi­von­kin, et­tä lu­ki­ja tun­tee läm­pi­män ai­lah­duk­sen sy­dä­men koh­dal­la, kun eläy­tyy ta­pah­tu­mien kään­tei­siin.

Ih­mis­ten tun­teet ovat sa­mat

- Olen kir­joit­ta­nut mo­nen­lais­ta Por­voon en­ti­ses­tä elä­mäs­tä, mut­ta nyt tämä ta­ri­na tun­tuu eri­tyi­sen kieh­to­val­ta. Toi­von, et­tä se aut­taa lu­ki­jaa myös muu­al­la Suo­mes­sa eläy­ty­mään oman maan his­to­ri­aan ja sen en­tis­ten asuk­kai­den ta­poi­hin ja aja­tuk­siin. Ny­ky­lu­ki­ja ha­vait­si­si, et­tä sa­mat oli­vat sil­loin­kin ih­mis­ten tun­teet, ja et­tä rak­kaus on vah­va ja kai­ken voit­ta­va tun­ne.

Kir­joit­ta­mi­nen on in­nos­ta­vaa.

Kir­jai­li­jas­ta on iha­na saa­da uu­si kir­ja en­si ker­taa kä­teen ja pi­del­lä sitä.

– Tun­ne on kuin sai­si vas­ta­syn­ty­neen vau­van sy­liin ja toi­vot­te­li­si sil­le si­lois­ta elä­män­tie­tä. Olen iloi­nen myös kir­jan ku­vi­tuk­ses­ta, jon­ka opet­ta­jak­si opis­ke­le­va hel­sin­ki­läi­nen ku­vit­ta­ja Ot­so Nord­berg kir­jaa­ni laa­ti.

Mai­ja­lii­sa Dieck­mann (s. 1934) toi­mi pe­rus­kou­lu­no­pet­ta­ja­na ja on use­as­ti pal­kit­tu las­ten­kir­jai­li­ja. Hä­nen eri­koi­sa­laan­sa ovat his­to­ri­al­li­set las­ten ja nuor­ten­ro­maa­nit ja näy­tel­mät. Eläk­keel­lä hän on kir­joit­ta­nut myös ai­kui­sil­le ja ikäih­mi­sil­le.

Mai­ja­lii­sa Dieck­mann Au­ro­ra ja Ul­la-tä­din sa­lai­suu­det.
His­to­ri­al­li­nen nuor­ten­ro­maa­ni 1850-lu­vun Por­voos­ta.
ISBN 978-952-68825-6-7. Kus­tan­nus­lii­ke Lu­ku­touk­ka 2022, Kark­ki­la.