Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kuvituskuva.
Arkisto/Mika Laine
Porvoolainen Elin Blomqvist-Valtonen (r.) oli huolissaan kolumnissaan (Uusimaa 21.4.) kulttuurin tulevaisuudesta, jos perussuomalaiset pääsevät Arkadianmäelle, he kun ovat kertoneet vastustavansa ”luksuskulttuurin” suosimista.
Nykyisen maan hallituksen jäsen, Anna-Maja Henriksson (r.) puolestaan vakuuttaa haastattelusta toiseen, ettei heidän puolueensa lähde hallitukseen työperäistä maahanmuuttoa vastustavien Perussuomalaisten kanssa.
Ovatko Henrikssonin näkemykset kyseisestä puolueesta niin syvään syöpyneet, että sanoivatpa nämä mitä tahansa, he sanovat sen kuuroille korville? Purra on moneen kertaan täsmentänyt, että he eivät vastusta työperäistä maahanmuuttoa vaan haittamaahanmuuttoa. Epäselväksi jää, mitä tämä ”haitta” sitten on? Tarkoittaako se elintasopakolaisiksi nimiteltyjä maahanmuuttajia, tai niitä, jotka nauttisivat sosiaalieduista, mutta joilla ei olisi aikomustakaan mennä töihin tai sopeutua uuden isänmaansa kulttuuriin, vai mitä tässä tarkoitetaan?
Vuosittain yli 30?000 työntekijää työllistävä ja merkittävä ulkomaisen työvoiman rekrytoija Barona, kyseenalaistaa perussuomalaisten näkemykset työperäisestä maahanmuutosta (HS).
Entä ”aivotuonti”, jota hoetaan joka käänteessä, mutta jonka esteille ei tehdä mitään? Ja onko työperäinen maahanmuutto vain konsti saada yrityksille halpatyövoimaa?
Entä mitä tarkoittaa luksuskulttuuri? Tarkoittaako se Suomen kansallisoopperaa, Kansallisteatteria, Ateneumia vai mitä? Totta kyllä on, että vaikka kaikki veronmaksajat Ivaloa myöten rahoittavat näitä, Helsinkiin keskittyviä kulttuurilaitoksia, he eivät pitkien etäisyyksien takia itse pääse ehkä koskaan niiden annista nauttimaan. Se on tietenkin epäkohta.
Entä Porvoon kulttuuri? Eikö siitä pitäisi olla huolissaan? Tähän asiaan sentään voi valtuustossa ja kaupunginhallituksessa vaikuttaa.
Mittavasta taideomaisuudesta, maailmallakin arvostetuista porvoolaislähtöisistä taiteilijoista, esimerkkinä yli satatuhatta katsojaa kerännyt Edelfeltin yksityisnäyttely Pariisissa, ja siitä useana toistona Suomen televisiossa tullut tunnin mittainen lähetys, kansainvälisestikin tunnetusta WSOY-kustantamosta, jossa miltei kaikkien, ajan tunnettujen kirjailijoidemme teoksia painettiin – myös kansallisrunoilija Runebergin – Tove Janssonista, joka hänkin liittyi Porvooseen jne. – kaikesta tästä rikkaudesta huolimatta heistä ei Porvoossa suuremmin näy. Näin meillä hukataan arvokas kulttuuriomaisuus ja sen julkisuusarvo.
Viimeisin kummajainen päättäjien silmissä näyttää olevan taidemuseohanke, joka heivattiin johonkin tuntemattomaan ajankohtaan ja sille osoitetut rahat kerrottiin ohjatun Kokonniemen urheilukeskushankkeeseen. Liikunta on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on henkinen hyvinvointi, jota kulttuurikin tuottaa.
Viime aikoina uusia taidemuseoita on Helsingin ohella syntynyt muun muassa urheilustaan tunnettuun Lahteen ja nyt myös pieneen Tammisaareen. Enää ei siis voi sanoa, että
Porvoo on pienempi ja köyhempi kuin nuo kaupungit. Joten ei tarvitse tähyillä Arkadianmäelle asti, kun lähempänäkin on asioita, joita voisi kaupungin ja sen asukkaiden hyvinvoinnin vuoksi edistää.
Porvoon arvokas kulttuuri on paljon muutakin kuin kansallisrunoilija Runeberg. Ja eiköhän maan päättäjienkin olisi syytä väärinkäsitysten välttämiseksi selventää ja konkretisoida, mitä nämä heitot luksuksista, työperäisestä ja haitoista tarkoittavat, mihin tosiasioihin ne perustuvat, keitä ne koskevat ja miksi.
Kulttuuri tulee latinankielisestä sanasta maanviljely, cultura, eikä sillä nimensä mukaan ainakaan pitäisi olla mitään sen kummempaa luksusarvoa.
SARI GLAD,
HUK,
KULTTUURITUOTTAJA (AMK).
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot