Viikon kysymys
A-
A+
Mielipidekirjoituksessa pohditaan teknologian roolia sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sitä, missä määrin tekniset ratkaisut voivat korvata ihmisten tekemää työtä.
Arkisto/Mia Smolander
Teknologialla voidaan parhaimmillaan pelastaa ihmishenkiä. Siksi sitä pitäisi käyttää ennen kaikkea hoidon parantamiseen, ei ihmisten korvaamiseen. Nyt monissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa korostuu kuitenkin työntekijöiden ajan säästäminen. Jäävätkö suuremmat mahdollisuudet sen varjoon?
Hallitus haluaa lisätä teknologiaa vanhuspalveluihin, myös teknistä valvontaa. Kamerat herättävät aiheellisia kysymyksiä yksityisyydestä ja ihmisarvoisesta hoidosta. Perustuslakivaliokunnan huomautusten jälkeen esitystä täydennettiin, ja se on nyt eduskunnassa. Kameravalvonta olisi yhä mahdollista tietyin edellytyksin ja säästötavoite säilyi myös. Esityksen laskelmissa henkilöstö vähenisi vähintään 636 työntekijän verran, ja Itä-Uudenmaan osalta vähennys olisi arviolta 16 hoitajaa. Kamera voi lisätä turvallisuutta, mutta se ei korvaa hoivaa eikä kohtaamista.
Eduskunnassa käsitellään myös esitystä, joka sallisi hoidon tarpeen automaattisen arvioinnin tekoälyllä toimivan lääkinnällisen laitteen avulla. Ohjelmisto voisi ohjata potilaan itsehoitoon tai vastaanotolle ilman hoitajan alkuarviota. Mutta tunnistaako kone huolen, jota potilas ei osaa sanoittaa? Entä mitä hyötyä on nopeasta arviosta, jos vastaanottoaikoja ei ole. Hoitoon pääsy ei parane sillä, että ihminen klikkailee itsensä ulos jonosta.
Toisenlaisiakin mahdollisuuksia on. Oulun yliopistossa tutkitaan tekoälyn käyttöä rintasyövän seulonnan tarkentamisessa ja aggressiivisten kasvainten tunnistamisessa. Teknologia voisi auttaa lääkäriä löytämään sairauden aiemmin ja kohdentamaan hoidon paremmin. Parhaimmillaan kyse on ihmishenkien pelastamisesta, ei vain työajan säästämisestä.
Teknologian pitäisi antaa hoitajalle enemmän aikaa kohdata ihminen, ei korvata kohtaamista. Mikään laite ei kuitenkaan korvaa ajoissa saatavaa hoitoa. Hoitotakuun pidentäminen 14 päivästä 3 kuukauteen heikensi hoitoon pääsyä ja vähensi hyvinvointialueiden rahoitusta lähes 100 miljoonalla eurolla vuonna 2025. Nyt tarvitsemme riittävästi ammattilaisia, toimivia omalääkäri- ja omahoitajamalleja sekä 14 päivän hoitotakuun takaisin. Muuten teknologia jää vain moderniksi portiksi samaan suljettuun oveen.
ANETTE KARLSSON
SOSIAALITYÖNTEKIJÄ JA KANSANEDUSTAJA (SD.)
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot