Viikon kysymys
A-
A+
Kuvituskuva.
Mika Laine
Jo pitkään on tuntunut siltä, että Porvoon kaupunki on unohtanut saariston, yhden tärkeimmistä ja tunnetuimmista vahvuuksistaan. Epoon koulun lakkauttaminen, joukkoliikenteen puutteet ja monet muut ratkaisut ovat herättäneet perustellun huolen siitä, kuuluuko saariston ääni riittävästi kaupungin päätöksenteossa.
Siksi kirjaus Saaristoneuvostosta tämän vuoden budjetissa olikin iloinen yllätys. Talousarvion kirjauksen mukaan neuvoston tulisi koostua saaristoalueiden asukkaita edustavien yhdistysten edustajista, ja sen tehtävänä on vahvistaa saariston elinvoimaa, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja saariston huomioimista kaupungin päätöksenteossa. Se on tärkeä viesti siitä, että saariston erityispiirteet halutaan huomioida aiempaa paremmin.
Porvoon saaristo on ainutlaatuinen osa kaupunkia, mutta samalla se kohtaa aivan erilaisia haasteita kuin keskusta. Yhteysalusliikenne, koulukuljetukset, palvelut, turvallisuus ja elinkeinot vaativat erityistä ymmärrystä.
Saaristoneuvosto ei ratkaise kaikkia ongelmia. Se ei tuo takaisin lakkautettua koulua eikä lisää bussivuoroja yhdessä yössä. Sen sijaan se voi auttaa varmistamaan, että päätökset perustuvat parempaan tietoon ja vuoropuheluun.
Ratkaisevaa on kuitenkin se, millainen rooli neuvostolle annetaan. Sen näkemykset on otettava mukaan jo päätösten valmisteluvaiheessa. Muutoin vaarana on, että saaristoa kuullaan vasta, kun ratkaisut on käytännössä jo tehty. Silloin neuvostosta tulee helposti pelkkä muodollinen kuulemiselin sen sijaan, että se olisi aito osa valmistelua ja päätöksentekoa.
Suomessa toimii useita saaristo- ja maaseutuneuvostoja, mutta niiden toimintamallit vaihtelevat. Monissa kunnissa mukana ovat yhdistysten lisäksi myös yrittäjät, viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Pelkästään yhdistysten edustajista koostuvalla neuvostolla on vahva paikallistuntemus, mutta ilman toimivaa yhteyttä päätöksentekoon sen vaikutus voi jäädä vähäiseksi. Toisaalta pelkästään poliittinen toimielin on lähellä päätöksentekoa, mutta siltä voi puuttua saariston arjen tuntemus. Siksi toimintamallin tulisi yhdistää paikallinen asiantuntemus suoraan päätöksenteon valmisteluun. Saaristoneuvoston valmistelussa kannattaa hyödyntää muiden saaristokuntien kokemuksia.
Saariston asukkaiden, yhdistysten, yrittäjien ja päättäjien olisi hyvä yhdessä pohtia, miten varmistetaan koko Porvoon saariston tasapuolinen edustus ja millainen neuvosto palvelisi Porvoota parhaiten tulevina vuosikymmeninä. Muutama kuukausi huolelliseen valmisteluun on pieni investointi, jos lopputuloksena syntyy toimiva ja arvostettu yhteistyöelin. Luontevaa on rakentaa yhteistyötä myös Sipoon ja Loviisan kanssa, sillä monet saariston haasteet ylittävät kuntarajat ja kuulumme samaan hyvinvointialueeseen. Yhteinen edunvalvonta vahvistaisi Itä-Uudenmaan saariston elinvoimaa ja kokonaisturvallisuutta.
OUTI LANKIA,
KAUPUNGINVALTUUTETTU JA ALUEHALLITUKSEN JÄSEN (KESK.)
ERIKA ENGLUND,
PUHEENJOHTAJA PELLINGE BYARÅD
SANNA ANDERSSON,
KAUPUNGINVALTUUTETTU JA KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNNAN JÄSEN (KESK.)
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot