Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Kirjoittaja muistuttaa tutkimukseen viitaten, että pienet erilliset suojelualuesaarekkeet eivät kykene ylläpitämään vähälukuisten lajien kantoja, vaan lajit kuihtuvat metsäsirpaleisiinsa.
Arkisto/Mia Smolander
Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavan rakennemalliesityksestä antamassaan lausunnossaan Porvoon seudun lintuyhdistys nosti esille samaan asian kuin Jyrki Ikonen ja Jari Tolin (Itäväylä 2.11.): kaavan valmistelussa on turvattava tärkeiden metsäviherkäytävien säilyminen erityisesti Porvoon kaupungin itälaidalla.
Yhdistyksemme piti osayleiskaavan rakennemallivaihtoehdoista luonnon ja sen monimuotoisuuden säilymisen kannalta selvästi huonoimpana Reippaasti laajentuen -mallia, jossa asutusta jatkettaisiin voimakkaasti Porvoon keskustasta ulospäin eri suuntiin. Yksi alue, jolla rakennuspaine lisääntyisi tässä mallissa olennaisesti, on Veckjärven kaakkoispuolella sijaitseva metsäkäytävä Veckjärventien molemmin puolin.
Kuten Ikonen ja Tolin totesivat, tuo käytävä yhdistää kaksi laajaa arvokasta metsäaluetta toisiinsa: Veckjärven ympäristön metsäalueet ja Stensbölen suojelualuekokonaisuuden. Nämä muodostavat yhdessä Karhukorven metsien kanssa niin sanotun Porvoonkorven alueen, jota voidaan merkittävyydeltään verrata Sipoonkorven kansallispuistoon.
Noiden alueiden välistä metsäyhteyttä ei pidä katkaista. Ei rakentamisella, eikä metsänhakkuilla. Päinvastoin, sen säilyminen metsäpeitteisenä ja mahdollisimman luonnontilaisena tulee varmistaa kaavoituksen, maankäyttösuunnittelun ja suojelun keinoin.
Yhtenäisenä jatkuva viherkäytävä metsäalueiden välillä mahdollistaisi uhanalaisten ja muiden tärkeiden lajien – kuten metson ja liito-oravan – sekä niiden geenien siirtymisen alueelta toiselle. Tämä edesauttaisi Porvoonkorven luonto- ja linnustoarvojen säilymistä.
Tutkimusten mukaan pienet erilliset suojelualuesaarekkeet eivät kykene ylläpitämään vähälukuisten lajien kantoja, vaan lajit kuihtuvat metsäsirpaleisiinsa. Luonnonsuojelussa koolla on väliä.
Nykyisen, paljolti taloudelliseen voitontavoitteluun perustuvan metsienkäytön seurauksena punaiselle listalle on päätynyt hälyttävä osa metsäluontoa. Esimerkiksi ennen yleisestä hömötiaisesta on tullut erittäin uhanalainen laji, ja metsäelinympäristöistä kolme neljästä on uhanalaisia.
Koska metsien ja muun luonnon suojelu ei ole onnistunut EU-maissa riittävällä tavalla, EU-komissio on alkanut valmistella ns. ennallistamisasetusta. Sen tarkoituksena on hillitä luontokatoa.
Tavoite ei onnistu ilman EU-maiden ja niiden sisäisten pienempien alueyksiköiden asettumista globaalien pitkän tähtäimen tavoitteiden taakse. Kuntatasolla, kuten täällä Porvoossa, tämä tapahtuu muun muassa ottamalla metsien suojelu huomioon nykyistä paremmin kaavoitus-, rakentamis- ja maankäyttöpäätöksissä.
Porvoon kaupungin tulisi tehostaa Porvoonkorven metsäkokonaisuuden suojelua. Tätä ovat jo aiemmin esittäneet porvoolaisista luontovaikuttajista koostuva Porvoon metsäryhmä sekä joukko eri puolueiden kunnanvaltuutettuja. Mikäli painetta lisärakentamiselle, taloudellisille hakkuille tai muulle luontokatoa aiheuttavalle toiminnalle syntyy, se tulisi kohdistaa Porvoonkorven sijasta muille vähemmän kriittisille alueille.
MAURI LEIVO,
SUOJELUASIANTUNTIJA,
PORVOON SEUDUN LINTUYHDISTYS
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot