Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
– Kumpuilevassa peltomaisessa ja Porvoonjokilaaksossa silmä lepää. Jotenkin siinä on tuntu ikiaikaisuudesta ja siitä, että tällä seudulla on asuttu pitkään. Vierellä kirjailija Johannes Linnankosken alias Vihtori Peltosen patsas kunnantalon edustalla.
Marko Wahlström
ASKOLA Askolan tuore kunnanjohtaja Annu Räsänen, 44, on päässyt kahdessa viikossa sisälle uuteen asuin- ja työkuntaansa.
Takana on yksi kunnanvaltuuston iltakoulu ja Askola-Areenalla järjestetty innostamisseminaari, yksi kunnanhallituksen kokous sekä Itä-Uudenmaan kuntajohtajien yhteistyöpalaveri.
– Täällä on ollut iloinen vastaanotto ja hyvin myönteinen tunnelma niin kunnan henkilöstön kuin päättäjien kesken, Räsänen kiittelee ja myöntää yllättyneensä positiivisesti.
Räsäsen viisihenkiselle perheelle löytyi myös koti Askolasta.
– Etsimme kotia Sipoo–Porvoo–Järvenpää-akselilta. Loppusuoralla olleista Porvoon ja Askolan kohteista päädyimme Askolaan, maalaismaisemasta nauttiva kunnanjohtaja sanoo.
Askolan kunnanjohtaja Annu Räsäsen työpolku on kulkenut yksityisen yrityksen kautta ensin valtiolle ja sen jälkeen kuntasektorille.
Marko Wahlström
Työskenteli opiskeluaikana Porvoon Varamiespalvelussa
Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva kuntapomo on ehtinyt kerätä kannuksiaan niin yksityissektorilta, valtiolta kuin kunnalta.
– Olen päässyt aika paljon tutustumaan elinkeinoelämään työn puolesta, hän sanoo.
Räsäsellä on taustallaan myös osaamista HR-asioista (human resources). HR hoitaa yrityksessä kaikkea sitä, mikä liittyy ihmisiin.
– Opiskeluaikanani työskentelin Varamiespalvelu VMP Oy:n (nyk. Eezy) Porvoon toimistossa yrittäjä Jaanamaija Hapuojan palkkaamana kesätöissä ja tehden loma-ajan sijaisuuksia.
Työelämän alkumetreillä Pohjois-Karjalasta maailmalle lennähtänyt nuori nainen hoiti henkilöstörekrytointia ja -vuokrausta. Hän ehti työskennellä myös VMP:n Keravan ja Helsingin Töölön toimistoissa.
– Kunta on ihmisten yhteisö. Hyvinvointi, sivistys ja ennaltaehkäisevä toiminta sekä ihmisten osallistaminen ovat yhä enemmän kuntien toiminnan keskiössä, Askolan uusi kunnanjohtaja Annu Räsänen sanoo.
Marko Wahlström
"Pohjois-Karjalan vuosien jälkeen vaihtelua"
Kuntasektorilla nyt kahdeksan vuotta työskennellyt Räsänen myöntää jonkun aikaa katselleensa seuraavaa itselleen mieluisaa ura-askelta.
– Pohjois-Karjalan alueella olin ehtinyt elinkeinoelämän ja kuntasektorin verkostojen kanssa työskennellä jo aika pitkään. Ehkä kaipasin uusia haasteita ja vaihtelua.
Etelä-Suomeen ja itäiselle Uudellemaalle siirtymistä vauhditti hänen miehensä elokuun puolivälissä alkanut työ Helsingissä.
Vesien, vaarojen ja metsien keskeltä tulevan Räsäsen silmä lepää kumpuilevan kauniissa peltomaisemassa ja Porvoonjokilaaksossa.
– Hyviä pyöräilyreittejä alueelta saa vinkata minulle. Tykkään todella vaihtelevista maastoista, maastopyöräilyä harrastanut Räsänen sanoo.
Myös hiihto on yksi kunnanjohtajan lempilajeista.
– Kontiolahdella tuli käytyä ampumahiihtostadionilla, jonka maasto on kumpuilevaa ja jyrkkää.
Elinvoimakysymykset keskeisessä roolissa
Haasteita kuntasektorilla tulee riittämään talouspaineista johtuen.
– Hyvinvointialue on juuri aloittanut toimintansa ja vaikuttaa kuntien talouteen vahvasti. Haemme oikeaa organisoitumistapaa tässä kokonaisuudessa yhteisten rajapintojen osalta.
Työllisyys- ja elinkeinopalveluiden uudistus vuoden 2025 alusta alkaen tulee näkymään lähiaikojen kuntatyöskentelyssä.
– Käymme sen osalta neuvotteluita Itä-Uudellamaalla tällä hetkellä.
Yhdeksi keskeiseksi asiaksi tuore kunnanjohtaja nostaa kuntien elinvoimakysymykset.
– Ne ratkaisevat, mikä on kunnan vetovoima ja pitovoima.
Askolalaisittain isona asiana kunnanjohtajan pöydällä on Careerian päätös lopettaa Monninkylän toimipiste kuluvan lukuvuoden jälkeen. Koulukiinteistöjen tuleva käyttö on iso kysymys.
Taloustilanne Askolan lähiajan isoin haaste
Räsänen näkee Askolan elinvoimassa mahdollisuuksia jo yksistään kunnan sijainnin kannalta.
– Alueella on vilkasta yritystoimintaa jo tälläkin hetkellä. Toisaalta asukasluku on ollut laskussa, vaikkakaan ei dramaattisesti. Väestökehitys pitäisi mielellään saada käännettyä positiiviseksi.
Taloustilanne on lähiajan iso haasteellinen asia.
– Se, miten alueemme yritykset pärjäävät vaikuttavat siihen oleellisesti. Askolassa on jopa 350–550 yritystä, joiden toiminta painottuu rakentamiseen ja maanrakennusurakointiin, Räsänen kantaa huolta yksittäisten ihmisten hyvinvoinnista.
Pohjois-Karjalaan verrattuna kunnanjohtaja näkee Askolan työllisyystilanteen hyvänä.
– Työttömyysaste on kuuden prosentin luokkaa, joten aika hyvin ihmiset ovat päässeet töihin ja löytäneet työpaikan. Noin 60 kilometrin säteellä Askolasta on hyvin vaihtoehtoja löytää työpaikka. Tässä näen elinvoiman mahdollisuuksia askolalaisille.
Kunnan investointien aikatauluttaminen ratkaisevaa
Kunnan taloustilanteeseen kulminoituu elinvoimaisuus.
– Keskeinen kysymys on se, miten saadaan asukkaat viihtymään, ihmisille töitä ja yrityksille mahdollisuuksia, Räsänen sanoo.
Hän muistuttaa, että kunnan tulevien investointien aikatauluttaminen ratkaisee, miltä kunnan numeraalinen talousarviolaskelma näyttää.
– Yläkoulun ja koulukeskuksen osalta on tiedossa muun muassa ilmanvaihtoinvestointeja. Myös Careerian tilakysymykset on ratkaistava.
Askolassa on tällä hetkellä neljä alakoulua, yläkoulu ja lukio.
– Yhteistyötä on ollut jonkin verran naapurikuntien kanssa. Esimerkiksi Pukkilasta tulee jonkun verran oppilaita yläkouluun ja lukiota hyödyntää aika monikin porvoolainen.
– Tuoreen muuttotutkimuksen mukaan ihmiset arvostivat Askolassa luonnonläheisyyttä, maaseutumaisuutta, mutkattomuutta, joustavuutta, turvallisuutta ja kasvukeskusten läheisyyttä, Annu Räsänen sanoo.
Marko Wahlström
"Askolassa on yritysystävällinen valtuusto ja henkilöstö"
Lähes koko työuransa ajan elinkeinoasioiden parissa työskennellyt Annu Räsänen korostaa uuden yrityksen sijoittumiseen kuntaan vaikuttaa muun muassa liikenneyhteydet sekä asiakkaiden ja yhteistyökumppanien sijainnit.
– Ratkaisevaa on myös se, jos yrityksellä on tarve saada rakennettua lisätilaa toiminnalle, miten nopeasti kunta pystyy osoittamaan yritystoimintaan soveltuvan tonttialueen.
Keskeistä Räsäsen mielestä on yritysystävällinen asenne, joka näkyy ulospäin kunnan viestinnässä.
– Näin yritys saa tietää, että Askolassa on edes tarjolla sille soveltuva toimitila tai tontti. Tärkeää on myös, se miten päättäjät arvostavat yrittäjyyttä ja näkevät yrityksen olemassaolon.
Kunnanjohtajan ainakin tähän mennessä saaman käsityksen mukaan Askolassa on tällä hetkellä hyvin yritysystävällinen kunnanvaltuusto ja henkilöstö.
– Askolaan halutaan lisää yrityksiä ja mahdollistaa yrityksille kasvu alueella. Tällä alueella on vetovoimaa ja mahdollisuuksia.
Askola on luonut uuden visuaalisen ilmeen ja brändikuvan, jossa on viljantähkä.
– Sillä haluamme nostaa esille strategiassamme olevia arvoja ilman päälleliimattua. Ilmeessä hyödynnettävät värit ovat porkkanamaa, perunapelto, aamuaurinko ja lehtisammal, jotka maalaavat kuvaa maaseutumaisesta miljööstä.
Uudet verkkosivut ovat avautumassa ensi vuodenvaihteessa.
Pohjois-Karjalasta Kontiolahdelta Askolaan perheineen muuttanut Annu Räsänen myöntää halunneensa saada vaihtelua työuralleen.
Marko Wahlström
Avoimuutta käydä keskustelua yhteistyöstä
Räsänen kokee kuntayhteistyön naapurien kanssa tärkeäksi.
– Tällä hetkellä teemme yhteistyötä rakennus- ja ympäristöasioissa Pornaisten, Pukkilan ja Myrskylän kanssa. Sivistystoimen osalta yhteistyötä tehdään yläkoulun osalta Pukkilan kanssa.
Kunnanjohtajan mielestä avoimuutta käydä keskustelua ja neuvotella yhteistyöstä muissakin asioissa on olemassa itäisellä Uudellamaalla.
– On hienoa, että asioita mietitään myös erikoistumisnäkökulmasta – ja erityisesti nyt, kun puhutaan ajasta, kun meillä tuntuu olevan kapeilua osaavasta henkilökunnasta esimerkiksi sivistyssektorilla.
Askolan kunta työllistää tällä hetkellä noin 200 henkilöä.
Haasteena miten kunnissa rahat riittävät kaikkeen
Räsänen näkee perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon siirtymisen hyvinvointialueille kuntien mahdollisuutena.
– Kunta on ihmisten yhteisö. Hyvinvointi, sivistys ja ennaltaehkäisevä toiminta sekä ihmisten osallistaminen ovat yhä enemmän kuntien toiminnan keskiössä.
Kunnanjohtajan mukaan kunnan tehtävänä terveyden edistäminen sekä auttaa ihmisiä omassa arjessaan ja hyvinvointinsa ylläpitämisessä.
– Kuntakentän uhat liittyvät talouskysymyksiin: kun hyvinvointialueiden budjetit näyttävät ylittyvän ja määrärahoja tarvitaan lisää, kuntien valtionosuudet pienevät samalla. Haasteena on se, miten kunnissa rahat riittävät kaikkeen lakisääteiseen työhön.
Kunnanjohtajan mielessä siintävät alueen tarjoamat retkeilymaastot.
– Hyvin merkatut reitit usein innostavat ihmisiä lähtemään luontoon, joka on meille tärkeä hyvinvoinnintuoja. Ennaltaehkäisevänä terveydenedistämistoimena meidän tulee sitä kuntana myös tulevaisuudessa tehdä
FAKTA
Annu Räsänen
» Syntynyt Joensuussa vuonna 1979.
» Valmistui ylioppilaaksi Joensuun lyseon lukiosta, jonka jälkeen lähti Berliiniin, mutta palasi kotiseudulle Helsingin ja Lappeenrannan kautta. Tuolloin aloitti HR-tehtävissä ja henkilöstöpäällikkönä.
» Valmistui vuonna 2009 Joensuun yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi sosiologia pääaineenaan, johtaminen ja psykologia pitkinä sivuaineina.
» Työskennellyt Etelä-Pohjanmaalla Adecco Finland Oy:n palveluksessa HR-tehtävissä Vaasa–Seinäjoki-alueella, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa projektitehtävässä (etsi kaivosalalle henkilökuntaa) ja yritysrahoitusasiantuntijana (pk-yritykset) sekä Polvijärven kunnanjohtajana ja Kontiolahdella kahden elinkeinoyhtiön toimitusjohtajana.
» Perheeseen kuuluu mies ja kolme lasta sekä puolison edellisestä liitosta kaksi lasta, jotka käyvät Askolassa viikonloppuisin.
» Harrastaa ulkoilua ja liikuntaa perheen seurassa sekä metsästystä labradorinnoutajan ja pointterin kanssa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot