Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
– Liikkumista kannattaa lähestyä sitä kautta, että mitä kaikkea hyvää se tuo tulevaisuuteen. elintapamuutosvalmentaja Maisa Inkeroinen sanoo.
Mika Laine
ITÄ-UUSIMAA Ihminen on luotu liikkumaan. Nyky-yhteiskunnassa sen muistaminen kuitenkin vaikeutuu vaikeutumistaan, kun kävelemisen ja pyöräilemisen sijaan on helppo turvautua esimerkiksi moottoriajoneuvoilla paikasta toiseen liikkumiseen. Monet tietävätkin, että liikkuminen on tärkeää, mutta se, miten sitä kannattaisi tehdä on monelle hämärämpi asia.
– Hyötyliikunnan vaikutus ihmisen terveyteen on merkittävä. On paljon tärkeämpää, että liikkuu pitkin päivää, kuin että menisi välillä erikseen urheilemaan, elintapamuutosvalmentaja Maisa Inkeroinen kertoo.
Hyötyliikunta hyödyttää ihmisen terveyttä tehokkaasti. Portaiden käveleminen hissin käyttämisen sijaan ja arjen askareiden hoitaminen jalan ovat merkittävässä roolissa aktiivisen elämäntavan ylläpidossa.
– Kun liikkuu, keho voi hyvin. Immuunijärjestelmä aktivoituu, vastustuskyky voimistuu ja verenkierto paranee. Sitä kautta kaikki suotuisat muutokset kehossa alkavat tapahtua, Inkeroinen selittää.
– Jos liikuntaa saa tasaisesti pitkin päivää, suotuisia vaikutuksia tapahtuu koko ajan, ja silloin se on paljon tehokkaampaa.
Päivän aikana tarvittava liikunta muodostuu Inkeroisen mukaan hyvinkin pienistä asioista. Esimerkiksi sillä, että jättää auton vähän kauemmaksi kaupan ovesta tai työpaikasta voi olla merkittävä vaikutus liikunnallisuuteen.
– Silloin tulee käveltyä enemmän, kuin jos parkkeeraisi aina suoraan oven eteen. Kävely itsessään on muutenkin todella hyvää terveysliikuntaa, eikä vaadi rahallista satsausta, Inkeroinen huomauttaa.
Talvella ulkona liikkuminen voi olla jopa tehokkaampaa, kuin muulloin. – Kaikki on kiinni motivaatiosta! elintapamuutosvalmentaja Maisa Inkeroinen muistuttaa.
Mika Laine
Tietoa liikkumisen hyödyllisyydestä on saatavilla tänä päivänä enemmän kuin koskaan, mutta mukavuudenhalu ajaa ihmisiä minimoimaan matalan kynnyksen liikkumisen määrän. Liikkumattomuudella on kuitenkin suuria negatiivisia terveysvaikutuksia, joita Inkeroinen haluaa työssään ennaltaehkäistä.
– Olen aikaisemmin työskennellyt Porvoon kaupungin vanhuspuolella lähihoitajana. Työtä tehdessä minulle kirkastui ajatus siitä, että jos vain jotenkin voisin ennaltaehkäistä sairauksia, niin sen haluaisin tehdä, hän kertoo.
– Vaikka vanhustyökin on hyvin tärkeää ja arvokasta, tällä hetkellä koen, että tässä työssä pystyn antamaan enemmän.
Toinen elämäntapavalmentajan ammattiin ajanut tekijä oli omat kokemukset oikeanlaisen ravinnon ja liikunnan vaikutuksista Inkeroisen omaan terveyteen.
– Olen huomannut, että hyvillä ruokailutottumuksilla ja liikuntatottumuksilla saa paljon hyvää elämään. SItä ilosanomaa halusin sitten alkaa jakaa muillekin.
Mukavuudenhalun aiheuttamat notkahdukset hyötyliikkumiseen lisääntyvät talvisin. Huonot sääolosuhteet saavat ihmiset helposti pysyttelemään visusti sisätiloissa ja välttelemään liiallista ulkoilua. Inkeroinen muistuttaa, että kaikki on kiinni itsensä motivoimisesta.
– Kannustan kaikkia siihen pystyviä liikkumaan ulkona, oli sää sitten mikä hyvänsä. Pienenkin lenkin jos käy reippailemassa esimerkiksi talon ympäri, takaan, että se tuo paljon hyvää oloa ja vireyttä kehoon ja sitä kautta mieleen.
Lumimyräkässä, räntäsateessa tai kirpeässä pakkasessa liikkumisella voi saada suuriakin itsensä ylittämisen kokemuksia.
– On todella yleistä, että ajatellaan, että “En minä nyt voi lähteä lenkille tai kauppaan, kun on niin huono sää”, mutta se ajatushan on vain omassa mielessä. Siksi rohkaisenkin kaikkia lähtemään ulos.
– Monesti asiakkaidenkin kanssa, kun ollaan lähdetty yhdessä huonossa säässä lenkille ja pukeuduttu sen mukaan, asiakas on ollut lenkin jälkeen sitä mieltä, että hyvä, kun lähdettiin, Inkeroinen kertoo.
Lumi tuo liikkumiseen oman vastuksensa ja liukkailla säällä joutuu käyttämään eri lihaksia, kuin muulloin.
Mika Laine
Talvella esimerkiksi käveleminen voi olla vielä kesäaikaan käyskentelyä tehokkaaampaa. Lumi tuo liikkumiseen oman vastuksensa ja liukkailla säällä joutuu käyttämään eri lihaksia, kuin muulloin. Inkeroinen suositteleekin käyttämään talven haastavat olosuhteet hyödyksi.
– Jos esimerkiksi pääsee kävelemään vaikka metsäpolkuja pitkin, se tuo kivasti haastavuutta liikkumiseen.
– Lisäksi hiihtäminen ja muut talviurheilulajit ovat nyt ihan ykkösjuttu, minkä parissa saada sitä liikuntaa elämään, hän lisää.
Liukkaus ja vaikeat olosuhteet vaativat liikuntaan kuitenkin omat välineensä turvallisuuden varmistamiseksi.
– Tänä talvena on ollut pakko liikkua nastakengät jalassa, kun on ollut niin paljon jäätä, Inkeroinen selittää.
Hyötyliikunnassa tärkeää on liikkumisen rutiiniksi muodostuminen. Inkeroisen rooli asiakkaidensa elintapamuutoksessa on toimia ulkoisena motivaattorina ja sysätä asiakas muutoksen polulle.
– Elämäntapojen muuttaminen on pitkäaikainen projekti. Muutoksen pitää lähteä päästä ja pitää aktiivisesti ohjata itseä muutokseen.
Liikkumisen ohella muutoksen käsitteleminen ja analysoiminen on myös hyvin tärkeää.
– Esimerkiksi kun käyn asiakkaiden kanssa kävelyillä, myös keskustelemme koko sen ajan. Asiakas saa siinä kertoa omista murheistaan, ja jopa sen tunnin aikana saamme yhdessä vietyä sitä prosessia hurjasti eteenpäin, Inkeroinen avaa.
Vaikka talvi on kylmä, pitkä ja pimeä, ei ole syytä unohtaa kaikkea sitä hyvää, mitä hyötyliikunta elämiimme tuo. Pienillä muutoksilla omaan arkeen voi olla pitkällä aikavälillä suuria vaikutuksia tulevaisuuden terveelliseen elämään.
– Liikkumista kannattaa lähestyä sitä kautta, että mitä kaikkea hyvää se tuo tulevaisuuteen. Jokainen askel on kohti parempaa, ja pienet askeleet ovat parempi kuin ei askeleita ollenkaan, Inkeroinen tiivistää.
IINA-KAISA VIHERIÄVAARA
toimitus@itavayla.fi
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot