POR­VOO, PÄÄS­KY­PEL­TO–GAM­MEL­BAC­KA–LIN­NA­MÄ­KI Sor­met syy­hy­ä­vät pääs­tä kuop­sut­ta­maan kuk­ka­penk­kiä tai kas­vi­maa­ta – ja is­tut­ta­maan maa­han uu­sia sie­me­niä.

– Ke­vät on eden­nyt tänä vuon­na to­del­la hi­taas­ti. Esi­mer­kik­si par­sois­ta vain yk­si on nous­sut, kun yleen­sä täs­sä vai­hees­sa on saa­tu jo syö­dä­kin, pals­ta­vil­je­li­jä Ul­la Ju­se­lius tuu­maa Pääs­ky­pel­lon lai­dal­la.

Ko­kon­nie­men jää­hal­lin ta­ka­na si­jait­se­val­la pals­ta­vil­je­ly­a­lu­eel­la al­kaa vii­mei­nen kas­vu­se­son­ki.

– Eläm­me siir­ty­mä­kaut­ta, kun alue jää lii­kun­ta- ja ur­hei­lu­puis­ton al­le, Por­voon Pals­tan­vil­je­li­jät ry:n vies­tin­tä­vas­taa­va­na toi­mi­va har­ras­ta­ja­vil­je­li­jä ker­too.

Yh­dis­tys vas­taa Por­voon kau­pun­gin omis­ta­mien kol­men vil­je­ly­pals­ta-alu­een edel­leen­vuok­rauk­ses­ta jä­se­nil­leen. Yk­si­tyis­hen­ki­lö voi vuok­ra­ta pals­to­ja vil­jel­läk­seen siel­lä hyö­ty­kas­ve­ja, ke­sä­kuk­kia tai kas­vat­taa mar­ja­pen­sai­ta.

Silja Collanus (edessä) on ollut harrastanut palstaviljelyä jo yli 40 vuotta. – Aloitin viljelypalsta-alueella, joka sijaitsi Näsin S-marketin alueella Voittajantien varrella. Kun alueesta tuli parkkipaikka, palsta-alue siirtyi Pääskypellolle, hän kertoo. Taustalla seitsemättä vuotta Pääskypellolla viljelevä Maritta Auvinen.

Marko Wahlström

Kaik­ki yk­si­vuo­ti­set pals­tat muut­tu­vat mo­ni­vuo­ti­sik­si

Pääs­ky­pel­lol­la on mo­ni­vuo­ti­sia vil­je­ly­pals­to­ja yli 20. Tolk­kis­ten­tiel­le ulot­tu­val­la alu­eel­la on myös yk­si­vuo­ti­seen vil­je­lyyn tar­koi­tet­tu alue, jol­loin pals­to­jen lu­ku­mää­rä nou­see yh­teen­sä noin 70:een.

– Niit­ty­po­lun pals­ta-alu­eel­la Gam­mel­bac­kas­sa on mo­ni­vuo­ti­sia pals­to­ja 25 ja yk­si­vuo­ti­sia noin 30, pu­heen­joh­ta­ja Sil­ja Col­la­nus ker­too.

Lin­na­mä­en kol­mel­la pals­ta-alu­eel­la vil­je­ly­pals­to­ja on noin 140. Lin­na­mä­ki on Por­voon laa­jin ja van­hin pals­ta­vil­je­ly­a­lue.

– Nyt siir­rym­me sii­hen, et­tä kaik­ki yk­si­vuo­ti­set pals­tat Niit­ty­po­lul­la ja Lin­na­mä­el­lä muut­tu­vat mo­ni­vuo­ti­sik­si, kos­ka meil­lä ei ole an­taa enem­pää mo­ni­vuo­ti­sia pals­to­ja, jois­ta on ol­lut jat­ku­vas­ti pu­laa.

Skaf­ft­kär­rin vil­je­ly­pals­ta-alu­ees­ta yh­dis­tys jou­tui luo­pu­maan vii­me vuon­na.

– Uu­sin puis­to­mai­nen alue on ra­ken­teil­la Ylä-Nä­siin Par­ti­o­mie­hen- ja Rat­su­mie­hen­tien kul­mauk­seen, jo­hon tu­lee pa­ri­kym­men­tä noin 6 x 6 met­rin ko­kois­ta vil­je­ly­pals­taa. Ju­se­lius ker­too.

Rat­su­mie­he­nau­kio on kaa­voi­tet­tu vi­he­ra­lu­eek­si ja se on ol­lut jou­to­maa­na noin 30 vuot­ta.

– Työt al­ka­vat ol­la lop­pu­suo­ral­la, mut­ta vil­je­li­jöi­den ja hei­dän kas­vien­sa siir­rot alu­eel­le ta­pah­tu­vat en­si syk­sy­nä. Käy­tän­nös­sä Pääs­ky­pel­lon vil­je­li­jät ovat etuo­i­keu­tet­tu­ja uu­del­le alu­eel­le, Col­la­nus jat­kaa.

Maritta Auvisen muotopuutarha täyttyy tänäkin kesänä lukuisista kesäkukista. Palstan reunoja kiertävät perennat ja marjapensaat. Viljelypalstan polkujen risteyskohtaan Auvinen asettelee ruukkukasvin kuin kruunuksi.

Marko Wahlström

"Ke­sä­kuk­kien sie­me­niä olen hank­ki­nut 38 pus­sia"

Pääs­ky­pel­lol­la seit­se­mät­tä vuot­ta vil­je­le­vä Ma­rit­ta Au­vi­nen kas­vat­taa ke­sä­kuk­kia, pe­ren­no­ja, ra­par­pe­ria, pa­pu­ja, per­sil­jaa ja yrt­te­jä.

– Li­säk­si mi­nul­la on kah­dek­san pen­sas­ta mus­ta­he­ruk­kaa ja yk­si val­ko­he­ruk­ka­pen­sas.

Au­vi­sen pals­ta on to­teu­tet­tu muo­to­puu­tar­hak­si, jos­sa kuk­ka- ja kas­vi­penk­kien vä­leis­sä ris­tei­le­vät po­lut.

– Penk­kien hoi­to on näin myös hel­pom­paa.

Reu­noil­la kier­tä­vät pe­ren­nat Pa­la­va­rak­kaus, Pu­na­päi­vän­kak­ka­ra, Pu­na­täh­kä, Päi­vän­lil­ja, Päi­vän­kak­ka­ra ja Aki­lei­ja sekä eri­lai­sia tulp­paa­nei­ta ja nar­sis­se­ja.

– Ke­sä­kuk­kien sie­me­niä olen hank­ki­nut 38 pus­sia. Sie­me­niä tu­lee os­tet­tua kau­pois­ta ai­na, kun nä­kee jo­tain mie­len­kiin­tois­ta. Joka vuo­si tu­lee ai­na jo­tain uut­ta, ker­ros­ta­los­sa asu­va Au­vi­nen ker­too.

"Po­ruk­ka tyk­kää mo­ni­vuo­ti­ses­ta pals­tas­ta"

Is­tu­tus­puu­hiin vil­je­ly­pals­toil­la pääs­tään yleen­sä äi­tien­päi­vän tie­noil­la, kun kau­pun­ki on avan­nut pals­to­jen kas­te­lu­ve­si­joh­to­jen ha­nat.

– Saa näh­dä, mi­ten tänä vuon­na käy, sil­lä täl­le­kin vii­kol­le on lu­vat­tu hal­la­öi­tä, Ju­se­lius tuu­maa.

Pääs­ky­pel­lon yk­si­vuo­ti­set kas­vi­maat kään­ne­tään ja ote­taan käyt­töön tou­ko­kuun lo­pul­la vii­mei­sen ker­ran.

– Po­ruk­ka tyk­kää mo­ni­vuo­ti­ses­ta pals­tas­ta, jon­ne pää­see ai­kai­sin ke­vääl­lä ja syk­syl­lä voi ol­la pi­dem­pään. Yk­si­vuo­ti­sen pals­tan kas­vu­kau­si on hy­vin ly­hyt, Col­la­nus ker­too.

Lin­na­mä­en, Niit­ty­po­lun ja Pääs­ky­pel­lon vil­je­ly­pals­tat ovat kool­taan vä­hin­tään puo­li aa­ria eli 7 x 7 met­riä, mut­ta pals­tat hie­man vaih­te­le­vat alu­eil­la maas­ton mu­kaan.

Pääskypellon viljelypalsta-alueella eletään tänä vuonna viimeistä sesonkia. Ensi syksynä alue korvautuu Ylä-Näsin Ratsumiehenaukiolla,. jonka rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä.

Marko Wahlström

"Kyl­lä tääl­lä riit­tää koko ajan te­ke­mis­tä"

Vil­je­ly­pals­toil­la on enim­mäk­seen hyö­ty­kas­ve­ja ja kuk­kia sekä mar­ja­pen­sai­ta.

Pääs­ky­pel­lon sa­vi­maas­sa kas­va­vat niin pe­ru­nat, pork­ka­nat, sa­laa­tit, pur­jot kuin yr­tit.

– Mi­nul­la on pal­jon pa­pua – niin här­kä­pa­pua ja vih­re­ää pa­pua, joka viih­tyy sa­vi­mai­sel­la pel­to­a­lu­eel­la.

Pu­heen­joh­ta­ja vil­je­lee Niit­ty­po­lun pals­ta­vil­je­ly­a­lu­eel­la, joka on sa­maa en­tis­tä Por­voon maa­lais­kun­nan pel­to­a­lu­et­ta, ku­ten Pääs­ky­pel­to­kin.

– Mi­nul­la on her­neet, pa­vut, pork­ka­nat, si­pu­lit, val­ko­si­pu­lit, to­maa­tit, kur­kut ja kur­pit­saa, lips­tik­kaa sekä yrt­te­jä, joi­ta kas­va­tan ja kui­va­tan, yli 40 vuot­ta pals­ta­vil­je­li­jä­nä toi­mi­nut Col­la­nus lis­taa.

Pu­heen­joh­ta­jan mu­kaan al­ku­kau­des­ta vil­je­li­jän mie­len val­taa tun­ne, et­tä kään­tä­mis­tä ja möy­hen­tä­mis­tä riit­tää tal­ven jäl­jil­tä.

– Sit­ten, kun saat kään­net­tyä ja is­tu­tet­tua, tu­lee pet­ty­mys sii­tä, et­tä enää ei ole mi­tään te­ke­mis­tä. Kun­nes al­kaa tul­la rik­ka­ruo­ho­ja, Col­la­nus nau­rah­taa.

– Kyl­lä tääl­lä riit­tää koko ajan te­ke­mis­tä. Esi­mer­kik­si ko­ro­na­pan­de­mi­an ai­ka­na vil­je­ly­pals­tat osoit­tau­tui­vat su­per­tär­ke­äk­si: meil­lä on ol­lut jopa hiih­to­kil­pai­lut, Ju­se­lius ku­vai­lee vil­je­li­jöi­den yh­tei­söl­li­syyt­tä.

Lapiot, talikot ja kotikärryt ovat palstaviljelijöiden henkilökohtaisia työvälineitä, joita yhteisöllinen väki myös lainaa toisilleen.

Marko Wahlström

Al­hai­nen pals­ta­vuok­ra, kyn­nys mah­dol­li­sim­man ma­ta­lal­la

Por­voon Pals­ta­vil­je­li­jät ry on pe­rus­tet­tu vuon­na 2004 ni­mel­lä Por­voon Siir­to­la­puu­tar­ha­yh­dis­tys ry, jon­ka his­to­ria ulot­tuu 1980-lu­vul­le.

– Al­ku­jaan kau­pun­ki huo­leh­ti pals­to­jen vuok­rauk­ses­ta, kun­nes se siir­tyi yh­dis­tyk­sel­le, Col­la­nus sa­noo.

Yh­dis­tys vaih­toi ke­sä­kuus­sa 2017 ni­me­ään, joka pa­rem­min ku­vaa pals­ta­vil­je­lyyn kes­kit­ty­nyt­tä toi­min­taa.

Pals­ta­vil­je­lyn suo­sio rä­jäh­ti ko­ro­na­pan­de­mi­an ai­ka­na, ja on jat­ku­nut voi­mak­kaa­na.

– Koko ajan yhä enem­män ja enem­män ih­mi­set ha­lu­a­vat it­se kas­vat­taa ja näh­dä, mitä maas­ta oi­kein nou­see. Mi­kään vi­her­peu­ka­lo ei tar­vit­se ol­la, Col­la­nus jat­kaa.

Yh­dis­tyk­sel­lä on ruo­hon­leik­ku­rei­ta, puu­tar­ha­jyr­si­miä ja trim­me­rei­tä sekä puu­tar­ha­sak­sia jo­kai­sel­le pals­ta-alu­eel­la.

– Tääl­lä saa ai­na apua ja neu­voa rou­vil­ta, jot­ka tie­tä­vät vil­je­lys­tä. Myös kas­ve­ja ja sie­me­niä vaih­de­taan, Ju­se­lius sa­noo.

Pals­ta­vil­je­li­jät mak­sa­vat yh­dis­tyk­sen vuo­si­jä­sen­mak­sun (20 eu­roa) ja pals­ta­vuok­ra­na on täl­lä het­kel­lä 60 eu­roa nel­jäl­tä vuo­del­ta.

– Olem­me ha­lun­neet pi­tää pals­ta­vuok­ran mah­dol­li­sim­man al­hai­se­na, jot­ta kyn­nys oli­si ma­ta­la kai­kil­le. Teem­me yh­teis­työ­tä myös SPR:n pai­kal­li­so­sas­ton ja Mul­ti­cul­tu­ral As­so­ci­a­ti­on of Por­voo (MAP) ry:n sekä Tat­si ry:n Kort­te­li­keit­ti­ön kans­sa, Ju­se­lius ker­too.

"Kuun­te­len, kun ruo­ho kas­vaa"

Ny­kyi­sin myös nuo­ret ja lap­si­per­heet ha­lu­a­vat vil­jel­lä it­se puh­das­ta ruo­kaa.

– Esi­mer­kik­si Pääs­ky­pel­lol­la yk­si päi­vä­ko­ti­ryh­mä ja Al­bert Edel­fel­tin kou­lun eri­tyis­luok­ka ovat vil­jel­leet use­am­pa­na ke­sä­nä, Ju­se­lius ker­too.

Mul­las­sa möy­ri­mi­nen ja kas­vien kas­vat­ta­mi­nen on tut­ki­tus­ti ter­veel­lis­tä pait­si sie­lul­le myös ruu­miil­le.

– Muun mu­as­sa Itä-Suo­men yli­o­pis­to oin usei­den tie­teel­lis­ten tut­ki­mus­ten avul­la to­dis­ta­nut, et­tä mul­lan mik­ro­beis­sa on ter­veyt­tä edis­tä­viä vai­ku­tuk­sia.

Pals­ta­vil­je­ly­a­lu­eil­la myös luon­to tu­lee lä­hel­le: ke­tut, ru­sa­kot, fa­saa­nit ja va­rik­set ovat tut­tu­ja vie­rai­ta.

– Tääl­lä ei ole kii­re min­ne­kään. Kuun­te­len, kun ruo­ho kas­vaa, vä­hän Rit­va Kos­ki­nen sa­noo.

FAK­TA
Lo­vii­sas­sa kak­si vil­je­ly­pals­ta-alu­et­ta
» Lo­vii­sas­sa kau­pun­ki vuok­raa vil­je­ly­pals­to­ja kah­des­sa eri pai­kas­sa: Uu­des­sa­kau­pun­gis­sa Niit­ty­ka­dun var­rel­la ja An­ti­ky­läs­sä Ha­ra­van­ky­län­tien var­rel­la.
» Pals­to­jen koko on 50 ne­li­ö­met­riä (25 eu­roa) ja 100 ne­li­ö­met­riä (50 eu­roa). Edel­li­sen vuo­den vuok­raa­jil­la on etuo­i­keus saa­da pals­ta uu­del­leen vuok­ral­le. Pals­tan vuok­ra­so­pi­mus jat­kuu au­to­maat­ti­ses­ti, jos ei sitä ir­ti­sa­no­ta.
» Puu­tar­ha­pals­to­ja voi tie­dus­tel­la asi­a­kas­pal­ve­lu­toi­mis­to Lo­vin­fos­ta (Ma­ri­an­ka­tu 12 A) säh­kö­pos­tit­se osoit­teel­la lo­vin­fo@lo­vii­sa.fi tai pu­he­li­mit­se nu­me­rol­la 019 555 555.

Ruo­ka­oh­je: Keit­to oman maan lips­ti­kas­ta
Pe­ru­naa
Sil­put­tua lips­tik­kaa
Si­pu­lia
Pork­ka­naa (jos ha­lu­aa)
Vä­hän kas­vis­lien­tä
Ker­maa

Kei­ton voi ha­lu­tes­saan so­seut­taa tai naut­tia sel­lai­se­naan sat­tu­mien kera. Lips­tik­ka on mau­kas, vä­hän sel­le­ri­mäi­nen.

»» Re­sep­ti: Ul­la Ju­se­lius

Por­voon Pals­ta­vil­je­li­jät ry yl­lä­pi­tää ja vuok­raa vil­je­ly­pals­to­ja täl­lä het­kel­lä Lin­na­mä­el­lä, Niit­ty­po­lul­la ja Pääs­ky­pel­lol­la, joka vaih­tuu en­si syk­sy­nä Ylä-Nä­sin Rat­su­mie­hen au­ki­oon.