VAN­HA-POR­VOO Fin­lan­dia-pal­kit­tu kir­jai­li­ja Ul­la-Lena Lund­ber­gin, 78, muo­to­ku­va pal­jas­tet­tiin Ru­noi­li­ja­ko­dis­sa Por­voos­sa vii­me vii­kon kes­ki­viik­ko­na. Sa­mal­la käyn­nis­tet­tiin haku, jos­sa et­si­tään kir­jai­li­ja­ko­din seu­raa­vaa asu­kas­ta.

Lund­berg on il­moit­ta­nut muut­ta­van­sa pois ke­vääl­lä 2026. Hä­nen mu­kaan­sa Ru­noi­li­ja­ko­dis­sa asu­va kir­jai­li­ja on omal­la ta­val­laan suo­men­ruot­sa­lai­sen kir­jal­li­suu­den lä­het­ti­läs.

– Muo­to­ku­van pal­jas­tus on pe­rin­ne, joka to­teu­te­taan ai­na edel­li­sen asuk­kaan muut­ta­es­sa pois ta­los­ta, Svens­ka lit­te­ra­tur­säl­ls­ka­pe­tin pu­heen­joh­ta­ja Åsa von Schoultz sa­noi.

Kah­dek­san vuot­ta Por­voos­sa asu­nut kir­jai­li­ja val­mis­tau­tuu muut­toon Ah­ve­nan­maal­le.

– Hai­keus ta­los­ta luo­pu­mi­ses­ta hel­pot­taa, kun ajat­te­lee yh­den ai­ka­kau­den tul­leen pää­tök­seen­sä, hän sa­noi.

Ru­noi­li­ja­ko­din omis­taa Svens­ka lit­te­ra­tur­säl­ls­ka­pet i Fin­land r.f. (SLS).

– Ru­noi­li­ja­ko­dis­sa ei asu­ta vain kir­jal­lis­ten an­si­oi­den ta­kia, vaan myös jon­kin tär­ke­äm­män ta­kia. It­se kut­sun sitä ar­mok­si. On ol­lut val­ta­va etuo­i­keus saa­da asua tääl­lä, Lund­berg sa­noi kii­tos­pu­hees­saan.

Hän ko­ros­ti talo he­rät­tää kiin­nos­tus­ta vilk­kaas­sa mat­kai­lu­kau­pun­gis­sa. – On vaa­ti­nut työ­tä se­lit­tää, et­tä tämä ei ole jul­ki­nen ra­ken­nus, en­kä ole "in­ten­dent­ti".

– Runoilijakoti on symboli sille, kuinka tärkeää ruotsinkielinen kirjallisuus on suomenruotsalaiselle identiteetille. Siksi tämän kohteen ylläpitäminen on SLS:lle erittäin merkityksellistä, puheenjohtaja Åsa von Schoultz (vas.) sanoi. Vierellä Finlands svenska författareföreningin puheenjohtaja Hannele Mikaela Taivassalo.

Marko Wahlström

Muotokuvan maalanneen ruotsinaustralialaisen, nykyisin Ahvenanmaalla asuvan taiteilija Danelle Bergstromin tervehdyksen julkistustilaisuudessa luki porvoolainen kuvataiteilija Åsa Hellman, jonka isä Åke Hellman (1915–2017) on maalannut Christer Kihlmanin muotokuvan.

Marko Wahlström

Svenska litteratursällskapetin järjestämä muotokuvan paljastustilaisuus Runoilijakodissa (Diktarhemmet) toi päätökseen Ulla-Lena Lundbergin (etualalla) kunnian saada asua Flensborgintörmä 2:ssa. Samalla tilaisuus oli lähtölaukaus uuden kirjailijavieraan etsinnälle.

Marko Wahlström

SLS:n puheenjohtaja Anna von Schoultz (vas.) ja FSF:n puheenjohtaja Hannele Mikaela Taivassalo (oik.) asettuivat Ulla-Lena Lundbergin kanssa yhteiskuvaan muotokuvan paljastuksen jälkeen. Taustalla on Åke Hellmanin maalaus.

Marko Wahlström

"Otat paik­ka­si mies­ten jou­kos­sa"

Uu­si muo­to­ku­va on ruot­si­naust­ra­li­a­lai­sen, ny­kyi­sin Ah­ve­nan­maal­la asu­van tai­tei­li­ja Da­nel­le Bergst­ro­min maa­laa­ma. Te­ok­sen ovat ti­lan­neet SLS ja Fin­lands svens­ka för­fat­ta­re­fö­re­ning (FSF).

– Olen syn­ty­nyt ja kas­va­nut Kö­ka­ris­sa, joka on pik­ku­le­pin­käis­ten re­vii­riä. Tun­nen suur­ta yh­teen­kuu­lu­vuut­ta nii­den kans­sa, Ul­la-Lena Lund­berg to­te­si muo­to­ku­van pal­jas­tus­ti­lai­suu­des­sa ja viit­ta­si tai­tei­li­jan hä­nen ni­met­tö­mäl­leen maa­laa­maan­sa lin­tuun.

Hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa ter­veh­dyk­ses­sään tai­tei­li­ja Da­nel­le Bergst­rom ku­va­si Lund­ber­gin ai­kaa Ru­noi­li­ja­ko­dis­sa kään­ne­koh­dak­si.

– Tu­let ole­maan mies­ten jou­kos­sa, mut­ta otat paik­ka­si omal­la ta­val­la­si. Teet sen ar­vok­kaas­ti, tyy­lik­kääs­ti ja vah­val­la it­se­luot­ta­muk­sel­la. Mi­kään si­nus­sa ei ole ujoa tai ve­täy­ty­nyt­tä. On tär­ke­ää, et­tä muo­to­ku­va hei­jas­taa tätä to­tuut­ta.

Tau­lu ri­pus­tet­tiin Ru­noi­li­ja­ko­din vih­re­ään huo­nee­seen mui­den muo­to­ku­vien jouk­koon. Ru­noi­li­ja­ko­din muut asuk­kaat ovat ol­leet mie­hiä, jo­ten tam­mi­kuus­sa 2018 ta­loon muut­ta­nut Lund­berg kut­suu hei­tä ”seit­se­mäk­si vel­jek­seen”.

Lund­berg on jul­kais­sut 21 te­os­ta. Hän sai vuon­na 2012 Fin­lan­dia-pal­kin­non ro­maa­nis­taan "Is", joka on suo­men­net­tu ni­mel­lä "Jää".

SLS:n kiinteistöpäällikkö Hans Wiljanen ripusti kirjailija Ulla-Lena Lundbergin muotokuvan Runoilijakodin vihteän huoneen seinälle.

Marko Wahlström

Runoilijakoti (Diktarhemmet) rakennettiin vuosina 1764–1765 linnoitusrakennusmestari ja kaupunginarkkitehti Gotthard Flensborgin toimeksiannosta. Vuonna 1921 Holger ja Mathilda Schildt lahjoittivat rakennuksen Finlands svenska författareföreningille, jotta siitä tulisi suomenruotsalaisille kirjailijoille omistettu koti.

Marko Wahlström

Runoilijakoti Flensborgintörmä 2:ssa on ollut kirjailija Ulla-Lena Lundbergin koti vuodesta 2018.

Marko Wahlström

Ru­noi­li­ja­ko­dis­sa on kah­dek­san huo­net­ta ja 275 ne­li­ö­met­riä

Ruot­sin­kie­li­nen kir­jai­li­ja­yh­dis­tys eli Fin­lands svens­ka för­fat­ta­re­fö­re­ning (FSF) luo­vut­ti Ru­noi­li­ja­ko­din 100 vuo­den omis­tuk­sen jäl­keen SLS:lle vuon­na 2021.

Ra­ken­nuk­ses­sa on kol­me ker­ros­ta ja kah­dek­san huo­net­ta sekä sen pin­ta-ala on 275 ne­li­ö­met­riä. Talo si­jait­see isol­la kol­mi­on­muo­toi­sel­la ton­til­la, jota ra­jaa­vat Flens­bor­gin­tör­mä, Kir­kon­tör­mä ja Vä­li­ka­tu. Ton­til­la on kak­si pi­ha­ra­ken­nus­ta; pie­ni tupa ja ta­lon­mie­hen asun­to.

Ta­los­sa on teh­ty edel­li­sen ker­ran pe­rus­kor­jaus vuon­na 2017.

– Kiin­teis­tön läm­mi­tys­tä pa­ran­net­tiin muun mu­as­sa il­ma­läm­pö­pum­puin. Sa­moin keit­tiö uu­sit­tiin, SLS:n hal­lin­nol­li­nen joh­ta­ja An­ja Hon­ge­lin ker­toi.

Osa ta­lon huo­ne­ka­luis­ta kuu­luu ka­lus­toon, osa on kir­jai­li­joi­den omaa ir­tai­mis­toa.

SLS:n pääjuristi pääjuristi, varatuomari Jonas Lång ja hallinnollinen johtaja Anja Hongelin kertoivat paikallismedialle uuden asukkaan hakuprosessista.

Marko Wahlström

Kun­nia-asun­to, jos­sa saa asua il­mai­sek­si

Va­li­tut kir­jai­li­jat saa­vat asua kun­nia-asun­nos­sa il­mai­sek­si niin kau­an kuin ha­lu­a­vat. Tä­hän men­nes­sä Ru­noi­li­ja­ko­dis­sa on asu­nut kah­dek­san kir­jai­li­jaa.

– Asuk­kaak­si va­li­taan an­si­oi­tu­nut suo­men­ruot­sa­lai­nen kir­jai­li­ja. Muu­tos­ta so­vi­taan erik­seen uu­den asuk­kaan kans­sa, SLS:n pää­ju­ris­ti ja va­ra­tuo­ma­ri Jo­nas Lång ker­toi.

Kir­jai­li­jat voi­vat il­moit­taa kiin­nos­tuk­sen­sa Ru­noi­li­ja­ko­dis­sa asu­mis­ta koh­taan 31. tam­mi­kuu­ta 2026 as­ti.

– Edel­li­sel­lä ker­ral­la saim­me noin 30 ha­ke­mus­ta, jois­ta puo­let täyt­ti va­lin­tak­ri­tee­rit. Us­kom­me, et­tä kiin­nos­tus­ta tu­lee ole­maan. Talo on en­nen kaik­kea koti, jos­sa kir­jai­li­ja voi myös työs­ken­nel­lä, Lång jat­koi.

Pää­tök­sen seu­raa­vas­ta asuk­kaas­ta te­kee ko­mi­tea. Sii­hen kuu­lu­vat pu­heen­joh­ta­ja Åsa von Schoultz, pro­fes­so­ri Kris­ti­na Mal­mio ja pro­fes­so­ri Mat­ti­as Pir­holt Svens­ka lit­te­ra­tur­säl­ls­ka­pe­tis­ta sekä kir­jai­li­jat Pe­ter Sandst­röm, Mi­ka­e­la Ström­berg-Scha­lin ja kir­jai­li­ja, pu­heen­joh­ta­ja Han­ne­le Mi­ka­e­la Tai­vas­sa­lo Fin­lands svens­ka för­fat­ta­re­fö­re­nin­gis­ta.

FAK­TA
Ru­noi­li­ja­ko­dis­sa asu­neet kir­jai­li­jat:
» Hjal­mar Pro­copé 1923–1927 (4 vuot­ta)
» Ber­tel Gri­pen­berg 1928–1932 (4 vuot­ta)
» Jarl Hem­mer 1933–1944 (11 vuot­ta)
» Rolf La­ger­borg 1945–1959 (15 vuot­ta)
» Rab­be Enc­kell 1959–1973 (14 vuot­ta)
» Lars Huldén 1973–1993 (20 vuot­ta)
» Chris­ter Kihl­man 1993–2017 (24 vuot­ta)
» Ul­la-Lena Lund­berg 2018– (8 vuot­ta)

»» Ru­noi­li­ja­ko­din uu­den asuk­kaan ha­kuil­moi­tus on jul­kais­tu Svens­ka lit­te­ra­tur­säl­ls­ka­pe­tin verk­ko­si­vuil­la.