Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
Sano se!
A-
A+
Jukolan seurantalolla kokoontuvat sekä nuoret että vanhat.
Tarja Honkkila
PORVOO–ASKOLA Seurantalojen tulevaisuus näyttää huolestuttavalta. Taloille löytyy kyllä käyttöä, mutta määrärahoja talojen korjaukseen on vaikea saada. Ilman riittäviä varoja korjaukseen talot ränsistyvät pikku hiljaa.
Suomen Kotiseutuliiton mukaan tänä vuonna haettiin korjausavustuksia noin 6,6 miljoonaa euroa. Avustuksiin on varattu 1,7 miljoonan euron määräraha, joten määrärahat kattoivat noin 25 prosenttia haetuista avustuksista.
Porvoossa tilanne korjausavusten suhteen on ollut aika hyvä. Viime vuonna haettiin avustusta kuuteen kohteeseen ja näistä neljä sai avustusta.
– Viime vuosina avustusta on saanut kaikkiaan noin puolet hakijoista, joten Porvoossa on ollut hankkeita, jotka ovat olleet keskimäärin tärkeämpiä avustaa, neuvonta-arkkitehti Lasse Majuri sanoo.
Tänä vuonna määrärahat ovat riittäneet ainoastaan kahteen kohteeseen. Porvoon Palokunnantalo sai avustusta 20 000 euroa ja Hamarin työväentalo sai 30 000 euroa.
– Korjaushankkeiden laadusta kertoo se, että tätä vuotta lukuunottamatta yli puolet hakemuksista on johtanut avustamiseen, Majuri kertoo.
Seurantaloja käytetään muun muassa juhlapaikkoina. Lisäksi taloilla järjestetään harrastustoimintaa. Pienillä paikkakunnilla seurantaloilla on suuri merkitys alueen asukkaille. Taloja käytetään päivähoidon ja koululaisten tarpeisiin, terveydenhuoltoon sekä äänestämispaikkoina.
– Avustus- ja neuvontakohteemme ovat kyllä todella erilaisia niin Porvoossa kuin koko maassa. Brandkårshuset i Borgå on todella arvokas rakennus keskustassa, ja sen vesikaton uusimista olemme avustaneet viime vuosina. Maaseudun talot ovat toki yhtä arvokkaita, vaikka arkkitehtuuriltaan vaatimattomampia. Jokaisella vanhalla rakennuksella on oma kulttuurihistoriansa, Majuri sanoo.
Jukolan seurantalolla ei remonttitarpeita näillä näkymin
Taloja ylläpidetään pääasiassa talkoovoimin, kun rahoitusta on vähän saatavilla. Talkoovoimin toimii myös Jukolan seurantalo, jonka omistaa Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseura, ja joka sijaitsee Särkijärvellä, Askolassa.
Talo on kaunis vanha rakennus, jolle on myös löytynyt käyttöä pienellä paikkakunnalla. Talo on rakennettu vuonna 1926 ja talon vihkitilaisuus oli 1.1.1927.
– Jukolan talolla järjestetään kansalaisopiston kursseja kuten näytelmäpiiri ja senioriliikuntaa. Senioriliikunta sisältää venyttelyä ja tasapainoilua, sihteeri Kaija Toivonen sanoo.
Kansalaisopistolta saadaan vuokratuloja ja lisäksi lippu- ja kahvilatulot näytelmän esityksistä.
Jukolan seurantaloa voi vuokrata monenlaisiin juhlatilaisuuksiin.
Mika Laine
Talolla voidaan järjestää myös juhlatilaisuuksia ja sen voi vuokrata viikonlopuksi 350 eurolla ja lyhytaikaisiini tilaisuuksiin 20 euroa/tunti.
– Tänä vuonna talolla on ollut kolmet häät, Toivonen kertoo.
Myös nuoret ovat kokoontuneet talolla.
– Olemme päässeet osaksi Nuorisoseuraliiton Vintiöt-hanketta. Hanke on toisella jaksolla ja kolmatta haetaan ehdottomasti, sillä toiminta on ollut hyvin vastaanotettu ja kaivattu. Liiton työntekijä Laura Anttila toimii nuorten kanssa, lähinnä ohjaa ja pitää toiminnan kasassa, mutta ideana on, että nuorten omista ideoista jalostetaan yhdessä konkreettisia toimintoja omalla kylällä. Jos jokin toiminta vaatii rahoitusta, sitä haetaan yhdessä, nuoret opettelevat tekemään suunnitelmia, hahmottamaan kuluja ja hakemaan avustuksia Anttilan ohjauksessa. Illassa voi olla vapaata yhdessäoloa, napostelua, leikkejä ja sitten niitä nuorten suunnittelelima toimia. He ovat tutustuneet Skaf-rahan hakemiseen ja ensimmäinen erityinen aihe olisi korujen tekeminen. Illoissa on ollut mukana 5–13 nuorta, puheenjohtaja Sari Vainio kertoo.
Talon taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hyvä, eikä taloa olla sulkemassa lähiaikoina.
– Suuremmat korjaukset tehtiin vuosina 2002–2008 ja tällä hetkellä talolla ei ole suurempia remontointitarpeita, kertoo Toivonen.
Vuonna 2002 talosta korjattiin vesikatto, jolloin tiilikatto purettiin ja tehtiin peltikatto tilalle. Vuonna 2004 poistettiin ulkolaudoitus ja laitettiin uudet laudat tilalle ja maalattiin ne. Myös näyttämön ja parven lattia sekä salin ja eteisen lattia on uusittu.
– Korjauksiin saatiin EU:n, valtion ja Silmu ry:n avustusta kaiken kaikkiaan noin 65 prosenttia kaikista kustannuksista, Toivonen sanoo.
Kesällä talolla järjestetään useampi kesätori, jossa on paikallisia ja muualtakin tulleita myymässä tuotteitaan. Myynnissä on kasviksia, käsitöitä ja leivonnaisia. Jos sataa, niin tori järjestetään talon sisätiloissa, muuten ulkona.
Kaiken kaikkiaan talon tulevaisuus näyttää hyvältä ja talon toiminnalle on jatkoa tulevaisuudessakin.
Hamarin työväentaloa on korjattu paljon viime vuosina
Hyvältä näyttää myös Hamarin työväentalon tulevaisuus. Porvoolainen poliitikko Mirja Suhonen on ollut talon toiminnassa mukana 1990-luvulta lähtien.
Hamarin työväentalolle on tehty paljon korjauksia vuosien saatossa.
– Talossa on korjattu melkein kaikki, Suhonen sanoo.
Seinien ulkolaudoitus on uusittu. Salin, kahvion ja keittiön lattia on uusittu. Näyttämö on purettu ja rakennettu uudestaan. Vessat ja narikka uusittu kokonaan. Viimeisimpänä remontointikohteena on ollut lämmitysjärjestelmä, joka vaihtui maakaasusta maalämpöön.
– Lämmitysjärjestelmä oli pakko uusia, kun tuli korona-aika, joka vei meiltä tuloja. Kaikkein pahin oli kuitenkin Ukrainan sota, kun meillä oli maakaasulämmitys. Maakaasun hinta pompsahti niin korkealle, että siitä ei olisi millään selvitty, ellei olisi muutettu lämmitysjärjestelmää. Korkeimmillaan yhtenä kuukautena maakaasulasku oli 2 500 euroa, Suhonen kertoo.
Hinta on niin kova, että talon käyttöasteella ei pystytä tällaisia laskuja maksamaan.
Mirja Suhonen on ollut työväentalon toiminnassa 1990-luvulta lähtien.
Mika Laine
Talon tulopuolesta Suhonen mainitsee kansalaisopiston tanssikurssit. Lisäksi taloa käytetään juhlatilaisuuksiin kuten häihin, hautajaisiin ja ristiäisiin. Yhdistykset järjestävät tiloissa kokouksia ja seminaarejakin on ollut.
– Vuokratuloilla pyritään kattamaan talon käyttökustannukset, Suhonen kertoo.
Välillä on ollut tiukkaa saada rahat riittämään. Talo on saanut myös lahjoituksen, joka on antanut pääomaa ja jonka avulla on pystytty tekemään kaikki tarvittavat remontit. Tulevista remonteista Suhonen mainitsee vesikaton uusimisen ja pihatyöt. Uusi vesikatto pitäisi kestää seuraavat sata vuotta.
Hamarin työväentaloa on remontoitu paljon vuosien kuluessa.
Mika Laine
Talolla on 120-vuotisjuhlat syyskuun lopussa. Juhlaa varten valmistuu 72-sivuinen historiikki talon menneistä vuosista. Suhosen mukaan taloa on käytetty aikoinaan muun muassa Elannon myymälänä ja ilmahälytyskeskuksena sota-aikana.
Kaiken kaikkiaan Hamarin työväentalon tulevaisuus näyttää turvatulta. Suhonen toivoo, että taloja käytettäisiin ja pidettäisiin yllä jatkossakin, sillä ne ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.
TARJA HONKKILA
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot