Viikon kysymys
A-
A+
Arkeologinen inventointi tuotti kattavan kuvan Itäradan linjausvaihtoehtojen vaikutusalueella sijaitsevasta arkeologisesta kulttuuriperinnöstä.
Museovirasto
ITÄ-UUSIMAA Itäradan suunnittelualueella tehty arkeologinen selvitys on valmistunut. Museoviraston arkeologisten kenttäpalvelujen toteuttama inventointi tuotti kattavan kuvan radan tämänhetkisten linjausvaihtoehtojen vaikutusalueella sijaitsevasta arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Selvityksessä löytyi muun muassa hiilimiiluja, rajamerkkejä ja vesimyllyjen jäänteitä.
Itäradan arkeologisessa selvityksessä löydettiin 101 uutta arkeologista kohdetta ja tarkastettiin 78 ennestään tunnettua kohdetta. Selvityksen löydöksiin kuuluvat muun muassa kivikautinen asuinpaikka tuhansien vuosien takaa, hiilimiiluja, rajamerkkejä, vesimyllyjen jäänteitä, varasto- ja säilytyskuoppia sekä kellarijäänteitä.
Uusia esihistoriallisia kohteita löytyi vain muutama: Porvoon hautaröykkiön lisäksi kivikautiset asuinpaikat Porvoossa ja Loviisassa.
– Uudet löydökset olivat pääosin tyypillisiä. Porvoosta löytynyt pronssikautinen hautaröykkiö oli harvinaisempi tapaus, sillä monet hautaröykkiöt tunnetaan jo 1800-luvulta lähtien. Saimme Ali-Vekkoskella sijaitsevasta hautaröykkiöstä ilmoituksen paikalliselta asukkaalta. Karlsbergin hautaröykkiö on hyvin selkeä ja halkaisijaltaan noin kymmenmetrinen, Museoviraston arkeologisten kenttäpalvelujen tutkija Vesa Laulumaa sanoo.
Maastotutkimuksissa etsittiin ja paikannettiin uusia arkeologisia kohteita ja tarkastettiin ennestään tunnetut kohteet.
Itärata Oy
Arkeologinen selvitys tukee ratasuunnittelua
Arkeologinen selvitys on osa Itäradan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Se toteutettiin 340 kilometrin matkalla Keravalla, Sipoossa, Porvoossa, Lapinjärvellä, Myrskylässä, Loviisassa ja Kouvolassa. Tarkastelualue ulottui 200 metriä suunniteltujen vaihtoehtoisten ratalinjausten molemmin puolin. Työn toteutti Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut.
Arkeologinen inventointi koostui esiselvityksestä, maastotutkimuksista ja loppuraportista. Esiselvityksessä koottiin laaja aineisto alueen ennestään tunnetuista arkeologisista kohteista, ympäristöhistoriasta, historiallisista kartoista ja ilmalaserkeilausaineistosta. Maastotutkimuksissa etsittiin ja paikannettiin uusia arkeologisia kohteita ja tarkastettiin ennestään tunnetut kohteet.
– Arkeologinen inventointi tuotti kattavan kuvan Itäradan linjausvaihtoehtojen vaikutusalueella sijaitsevasta arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Nyt kerätty tieto auttaa vertailemaan eri linjausvaihtoehtoja ja arvioimaan, miten ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia voidaan minimoida. YVA-selostus luo tietopohjan hankkeen merkittävistä vaikutuksista ja on siksi tärkeä asiakirja tarkempaa ratalinjaa päätettäessä, Itäradan suunnittelujohtaja Minna Weurlander kertoo.
Selvitys tuotti aivan uutta tietoa
Suurin osa löytyneistä kohteista on pinta-alaltaan pieniä, ja ne on helpompi huomioida ratasuunnittelussa kuin laajat esihistorialliset asuinpaikat, joiden pinta-ala voi olla useita hehtaareja.
– Erityisesti pienemmissä kunnissa edelliset arkeologiset inventoinnit on tehty jopa 1960–70-luvuilla. Silloin historiallisen ajan kohteita ei tutkittu muinaisjäännöksinä lainkaan, toisin kuin nyt. Siksi tervahautoja, asuinpaikkoja ja hiilimiiluja ei ole inventoitu aiemmin. Nyt ne nähdään osana kulttuuriperintöä, ja on arvokasta, että niitä löytyi, Porvoon museon arkeologi Riikka Mustonen sanoo.
Arkeologiset selvitykset täydentävät kuvaa alueen historiasta.
– Ne auttavat ymmärtämään, missä ihmiset ovat asuneet ja miten alue on kehittynyt. On hienoa, että selvityksessä löydettiin todella vanhoja esihistoriallisia kohteita.
»» Itäradan linjausvaihtoehtojen arkeologinen inventointi
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot