Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Jalkaterapeutiksi opiskelevat Sanna Laurila (vas.) ja Katja Tuovinen tarkastivat toimittajan jalkojen kunnon. – Pikkuvarpaassa on harjannekovettuma ja pikkuvarvas kääntyy sisäänpäin. Muutamia kovettumia jalkapohjissa. Terveet jalat, he sanoivat.
Marko Wahlström
PORVOO Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla työskentelevä jalkaterapeutti tutkii, hoitaa ja kuntouttaa kaikenikäisten ihmisten erilaisia alaraajojen vaivoja.
Jos silmät ovat sielun peili, jalat ovat ihmiskerhon terveyden mittari. Jalat kertovat, mikäli kehossa ei kaikki ole kunnossa. Merkkejä pitää vain osata lukea.
–?Väestön ikääntymisen myötä usein myös jalkaongelmat lisääntyvät, jalkaterapeutiksi opiskelevaa ja omaa jalkahoitolaa viime vuoden toukokuusta asti pyörittänyt Sanna Laurila sanoo.
Ihmisillä saattaa olla esimerkiksi muutoksia alaraajojen biomekaniikassa, vaikeuksia liikkua, urheilu- tai rasitusvammoja, korkean riskin sairauksia kuten diabetes tai nivelreuma.
–?Usein asiakkaat saattavat tarvita erilaisia alaraajojen apuvälineitä, kuten varvasortooseja, tukipohjallisia tai erityisjalkineita, Laurila jatkaa.
"Moni saattaa painella liian pienillä kengillä"
Jalkojen hyvinvoinnissa oleellista on millaisilla jalkineilla tallustamme.
–?Moni saattaa painella liian pienillä kengillä, Laurila toteaa.
Hänen mukaan on todella yleistä, että ihmiset ottavat kaupan hyllystä kengät, jotka ajattelee entuudestaan sopivan itselleen.
–?Vaikka kenkää kokeillessa se puristaisikin, moni uskoo, että kenkä asettuu ja elää. Niillä talsitaan vuoden verran, jonka jälleen taas ihmetellään, kun tulee kynsivallin tulehdusta, varpaanpäät ovat kipeät ja kipristelevät.
Laurila korostaa, että kengännumeron perusteella kenkää ei kannata ostaa.
–?Kannattaa mitata omat jalat ja vaikka piirtää paperille tai pahville. Kenkä kannattaa ottaa käteen ja tunnustella saako oman nyrkin päkiään. Jos nyrkki ei mahdu läpi, kenkä on ahdas.
Kenkien sovittamiseen tulisi käyttää aikaa.
–?Piirrettyä jalan mallia kannattaa kokeilla kenkään kärjestä alkaen: rypistyykö paperimalli tai nousee pohjan yli, Laurila vinkkaa.
Kenkäostoksille kannattaa suunnata aina iltapäivisin.
–?Iltaa kohti jalkojen turvotus saattaa lisääntyä, niinikään jalkaterapeutiksi opiskeleva Katja Tuovinen perustelee.
Jalan pituus mitataan lattialla seisten mahdollisimman suorana ja katse eteenpäin, jotta kehon paino jalalle on tasainen. Katja Tuovinen mittaa ja Sanna Laurila toimii mallina.
Marko Wahlström
Vaivaisenluut yleistyneet länsimaisen kenkämuodin takia
Nykyään on yleistä, että kengät ostetaan nopeasti verkossa.
–?Silloin ei pääse yhtään fyysisesti testaamaan kenkiä ja onko niissä esimerkiksi korkea kärkikäynti. Kärkikäynti on tila, joka jää kengän kärkeen.
–?Jos se on kovin korkea, varpaiden toiminta blokkautuu ja ihminen astuu tyviluun kärjellä. Tällöin seurauksena voi olla esimerkiksi känsiä. Liian kapeat ja ahtaat kengät aiheuttavat vaivaisenluita, kun isovarvas lähtee kääntymään, Laurila kertoo.
Muodissa olevissa paljasjalkakengissä olevat leveät lestit saavat jalkojenhoidon ammattilaiset hymyilemään.
–?Vaivaisenluut ovat yleistyneet länsimaisen kenkämuodin takia etenkin naisilla. Toki perintötekijätkin vaikuttavat asiaan, Tuovinen sanoo.
Ennen vanhaan mentiin muodin mukaan
Moni ikäihminen on kertonut, ettei heidän nuoruudessaan jalka-asioihin kiinnitetty huomiota.
–?Silloin mentiin muodin ja kenkien näyttävyyden mukaan. Moni heistä on saattanut saada isoveljensä tai -siskonsa kengät, Sanna Laurila jatkaa.
Kotikäynneillä on paljastunut, että vanhuksilla saattaa olla todella huonot, jopa liian pienet umpinaiset muovijalkineet.
–?Niissä jalka hautuu samalla tavalla kuin kumisaappaissa, Katja Tuovinen sanoo..
Jaloissa saattaa olla esimerkiksi haavauma, jota ei enää tunne esimerkiksi diabeteksen aiheuttaman tuntopuutoksen vuoksi.
–?Omaiset voisivat ottaa kengät ja sukat pois, ja katsoa miltä jaloissa näyttää. Haisevien jalkojen lähteeksi voivat paljastua esimerkiksi kynsisienen irroittamat kynnet, Tuovinen jatkaa.
Katja Tuovinen (vas.) mittaa Sanna Laurilan jalan pituutta. – Suurimmalla osa ihmisistä toinen jalka on noin sentin toista lyhyempi, Laurila kertoo.
Marko Wahlström
Ammattilaiset huolissaan erityisesti diabeetikoista
Jalkojenhoidon ammattilaiset ovat erityisesti huolissaan diabeetikoista. Suomessa on diagnosoitu noin 450?000 hoidossa olevaa diabeetikkoa, joista noin 50?000 tyypin 1 ja noin 400?000 tyypin 2 henkilöä. Lisäksi arviolta 50?000–100?000 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta.
Diabeetikoille syntyy jalkavammoja herkemmin kuin muille, koska diabetes aiheuttaa myös muutoksia hermostossa, verisuonissa ja sidekudoksessa. Lisäksi korkea verensokeritaso lisää tulehdusriskiä.
Yli puolet diabeettisista jalkahaavoista tulehtuu, ja jopa joka viides kohtalainen tai vaikea jalkainfektio johtaa amputaatioon.
–?Yksikin amputaatio, jonka jalkaterapeutti ehkäisee, säästää hänen vuoden palkan verran rahaa, Laurila muistuttaa ammattiryhmän tarpeesta maassamme väestön vanhetessa.
Julkisessa terveydenhuollossa yksi jalkaterapeutti
Jalkaterapeuteille olisi Tuovisen ja Laurilan mielestä tarvetta koko Suomessa, kun väestö vanhenee. Esimerkiksi Porvoon sairaalassa ei enää työskentele jalkojen hoidon ammattilaista.
–?Julkisen terveydenhuollon palveluksessa toimii yksi jalkaterapeutti Näsin terveyskeskuksessa Porvoossa. Yksityisellä puolella Porvoossa toimii ilmeisesti yksi jalkaterapeutti.
Jalkaterapeutti hoitaa myös tavallisia iho- ja kynsimuutoksia. Hoitoon tarvitaan lähete, jonka saamisessa on tietyt kriteerit. Yksityisellä puolella voi kaikissa alaraajavaivoissa kääntyä jalkaterapeutin puoleen.
Jalkaterapeutit ovat Valviran rekisteröimiä.
Sanna Laurila piirtää toimittajan jalan mukaista kenkämallia. Katja Tuovinen seuraa vierellä. Hyvässä kengässä tulee olla kärjessä tilaa varpaille ja kantapään pitää saada tukea.
Marko Wahlström
Liikkuminen pitää yllä jalkojen kuntoa
Ikäihmisille on todella tärkeää pysyä liikkeessä.
–?Liike on lääke, ja vaikka on nivelrikkoa, siltikin pitäisi liikkua, Laurila sanoo
–?Liikkuminen pitää yllä jalkojen kuntoa ja hyvä jalkaterveys pitää yllä liikkumista, Tuovinen jatkaa ja muistuttaa kaikkia.
Hänen mukaan usein jalkoihin kiinnitetään huomiota vasta ongelmien ilmaantuessa
–?Siten valistus, ennaltaehkäisy ja ohjaus ovat myös tärkeässä osassa, jotta ihmiset oppisivat jo lapsesta ja nuoresta oikeat tavat. Itse olen sanonut tyttärille, että korkokengät ovat juhlia varten, Tuovinen jatkaa.
–?Vanhempien olisi hyvä olla katsomassa, kun lapset ja nuoret tekevät vaikkapa urheilukauden alussa kenkäostoksia, jotta heillä olisi oikeat välineet jalassa, Laurila lisää.
Jalkaterapeutiksi opiskellaan 3,5 vuodessa
Askolalaiset lähihoitaja Sanna Laurila ja sairaanhoitaja Katja Tuovinen opiskelevat parhaillaan jalkaterapeuteiksi Metropolia-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Jalkaterapeutiksi Suomessa voi opiskella myös Savonlinnassa. Koulutus kestää 3,5 vuotta.
–?Olemme suorittaneet myös terveydenhoidon ammattilaisille tarkoitetun jalkojenhoidon ammattitutkinnon (AT) Careeriassa, Tuovinen kertoo.
Jalkojenhoidon ammattilaisia tulee lisäksi lähihoitajakoulutuksen erikoistumisjaksolta. Myös kosmetologit hoitavat jalkoja.
–?Vanhan koulukunnan edustajat ovat suorittaneet jalkojenhoitajakoulutuksen, joka on korvautunut ammattikorkeakoulun jalkaterapeutti-nimikkeellä, Laurila kertoo.
Silikonista muovailtava varvasortoosi auttaa tiukoista varvasväleistä kärsiviä.
Marko Wahlström
Jalkojen terveystarkastus lauantaina
Osana koulutusta askolalaiset järjestävät kaikille avoimen Jalkojen terveystarkastus -päivän Sanna Laurilan Eheä Askel -jalkahoitolassa (Raatihuoneenkatu 8c) lauantaina 6.5. kello 12 alkaen.
–?Ideana on tarkistaa ihmisten jalkoja ja niiden kuntoa sekä antaa vinkkejä jalkojen hoitoon. Käytössämme on silloin jalkapeili, jonka avulla katsomme painon kuormitusta jalalle, Laurila kertoo.
Tapahtuman aikana kävijät saavat kenkäreseptin, joka on Diabetesliiton lanseeraama toimintamalli oikeanlaisten kenkien hankkimiseksi.
FAKTA
Jalkojen omahoito-ohjeet:
» Puhtaus: Jalat tulisi pestä päivittäin pelkällä vedellä tai miedosti happamalla pesunesteellä (pH 3,5–5,5). Varvasvälit kuivataan aina pesujen jälkeen. Tiiviisiin varvasväleihin kannattaa käyttää lampaanvillaa, joka ehkäisee varvasvälihautumien syntyä.
» Kynnet: Kynnet kannattaa leikata pesun jälkeen. Kynsi leikataan varpaan pään muotoisesti, reunoja ei pyöristetä. Kynsi on sopivan pituinen, kun kynnen vielä tuntee varpaan päätä painettaessa. Teräviä reunoja voi siistiä viilalla.
» Kosteutus: Tee jalkojen rasvaus päivittäin. Sopiva rasvapitoisuus on 30–60 prosenttia. Älä rasvaa varvasvälejä. Kynsiin kannattaa levittää öljy tai voide.
» Tiesitkö: Valitse sukat aina kokoa isompana, koska ne kutistuvat pesussa. Suosi sukissa sekoitemateriaaleja ja keinokuituja. Luonnonmateriaalit, kuten puuvilla, ei siirrä kosteutta iholta pois.
» Lähde: Sanna Laurila ja Katja Tuovinen
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot