Viikon kysymys
A-
A+
Yrittäjä Peter Boije af Gennäs (vas.) Illby Plast Ab:stä sekä Paulo Toivonen ja Tiina Ollikainen Atex Ammattiasuista olivat tyytyväisiä hankkeen aloitukseen. – Ensin pitää tiedostaa ja tunnistaa asia sekä keksiä sille ratkaisu, edustamaansa yhtiötä esimerkkinä tilaisuudessa esitellyt tehdaspäällikkö Christer Karlsson Art-Pak Oy:stä korosti.
Marko Wahlström
PORVOO, LÄNSIRANTA Kestävä kiertotalouden matka on vasta alkuvaiheessa niin paikallisesti kuin kansainvälisesti.
– Kiertotaloudessa ollaan aika lailla vasta matkan alkuvaiheessa. Paljon on tehtävää ja keksittävää, Aalto-yliopiston kiertotalousratkaisujen yhteiskehittämisen professori Mikko Jalas arvioi kiertotalouden ja vihreän siirtymän tilannekuvaa.
Hänen mukaan vuosisatoja rakennettu materiaalivarantomme – rakennettu ympäristö ja tavarat – vuotaa ja hajoaa.
– Kiertotaloudessa materiaalivirtojen kierto pitää onnistua sulkemaan ja kierrossa tapahtuva pyöritys tulee tapahtua uusiutuvalla energialla.
Jalas esitteli saksalaismallia, jossa materiaalikierto ensin suljetaan mahdollisimman pieneksi, sitten hidastetaan ja lopuksi kavennetaan.
– Kiertotalouden tavoitteena on pienentää "taloudellista toimintaa" ja "varallisuutta". Autojen romutuspalkkio on hyvä esimerkki saada vanhat autot pois markkinoilta. Sama koskee vanhoja kiinteistöjä ja niiden purkupalkkioita. Tarvitsemme uutta ajattelua.
Kiertotaloutta vauhdittaa EU:n asettama hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Nykyisillä ilmastotoimilla saavutetaan vain 15 prosenttia päästövähennystavoitteista. Kiertotalouden varassa on 85 prosenttia tavoitteesta.
Hankkeen ohjausryhmässä mukana oleva Aalto-yliopiston professori Mikko Jalas iloitsi siitä, että paikalliset yritykset itäisellä Uudellamaalla ovat lähteneet mukaan. – Yritysten tarinoiden varaan hanke rakentuukin, hän sanoi.
Marko Wahlström
"Investoinnit eivät siirry sinne, minne ihmiset"
Voimakkaan väestökasvun paikkakunnilla, kuten Porvoossa, muuttoliike asettaa Jalaksen mukaan haasteita kiertotalouden kannalta.
– Teräs- ja betoni-investoinnit ovat muualla Suomessa. Ne eivät siirry sinne, minne ihmiset, työvoima, haluaisi siirtyä.
– Rakennuskannan tehokas käyttö ja joustavat käyttötarkoituksen muutokset niillä paikoilla, jossa kasvua tapahtuu ovat tosi tärkeitä, hän korosti.
Jalas kuvaili kiertotaloutta, korjaamista ja ylläpitotaloutta hajautetuksi taloudeksi.
– Talouden arvonluonti tulee muuttamaan muotoaan niin, että se on entistä paikallisempaa ja paljon pienempää, hän uskoi.
Hyvin pieni osa päätyy takaisin muovipulloiksi
Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan vain pieni osa muovipulloista päätyy takaisin kiertoon. Talteen saaduista pulloista syntyy pääasiassa kuitua vaateteollisuudelle.
– Hyvin pieni osa päätyy takaisin muovipulloiksi. Materiaalikiertomme muovipulloiksi on aivan alkutekijöissään, Jalas sanoi.
Suomessa ollaan hänen mukaan paremmalla tasolla kuin USA:ssa.
– Suljettu kierto ei täälläkään ole kovin helppo. Meiltä toki löytyy kaupoista kierrätettyjä, harmaita, muovipulloja, Jalas jatkoi.
Suomessa kaatopaikalle menevän jätteen määrää on pystytty pienentämään jätteenpoltolla.
– Poltto ei ole ratkaisu. Kiertotalousmielessä meidän pitää pystyä tekemään materiaaleista arvokkaampaa tavaraa kuin lämpöä ja sähköä, Jalas painotti.
Kehitysyhtiö Posintran kiertotaloushankkeen hanketiimin jäsenet Jenni Juuvinmaa (vas.) ja Hanne Laasonen vaihtoivat ajatuksia Aalto-yliopiston professori Mikko Jalaksen kanssa.
Marko Wahlström
Kaikkiaan 13 paikallista yritystä on lähtenyt mukaan
WeCircle – kestävää kasvua kiertotaloudesta -hanke polkaistiin liikkeelle lokakuun ensimmäisellä viikolla.
– Kaikkiaan 13 paikallista yritystä Loviisasta ja Porvoosta on lähtenyt mukaan, yrityskehittäjä Jenni Juuvinmaa kehitysyhtiö Posintra Oy:stä kertoi hankkeen avaustilaisuudessa.
Noin puolen miljoonan euron suuruinen hanke on kaksivuotinen, jonka mahdollistavat Porvoon kaupunki ja Laurea-ammattikorkeakoulu Euroopan Unionin rakennerahaston tuen turvin.
– Sisältökumppanina on Cambridgen yliopisto, jonka kanssa pilotoimme ensimmäisenä Suomessa Englannissa lähinnä teollisten yritysten käyttöön kehitettyä työkalua, joka on globaalisti käytetty, hanketiimin jäsen Hanne Laasonen Laurea-ammattikorkeakoulusta jatkoi.
Hankeen tavoitteena on lisätä yhteistä ymmärrystä ja osaamista vihreästä siirtymästä ja kiertotaloudesta.
– Teemme konkreettisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät yrityksen vastuullisen liiketoiminnan kehittämissuunnitelman työstämiseen, Juuvinmaa sanoi.
Eniten tarvetta perustamisneuvonnalle
Kehitysyhtiön toimitusjohtaja Fredrik Pressler korosti, että talouden epävarmuudet ja isot trendit luovat aina myös uusia mahdollisuuksia.
– Näín on tapahtunut Porvoossakin aikaisemmin, mikä on mahdollistanut tiikerinloikkia yrityksissä.
Posintra palvelee Porvoossa vuosittain noin 600–700 yritystä. Heidän apuna on toistakymmentä yrityskehittäjää.
– Eniten tarvetta neuvonnalle on yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Myös myynti ja markkinointi sekä kasvu ovat keskeisiä, Pressler jatkoi.
Hän muistutti, että kehitysyhtiön tehtävä yhdessä Porvoon kaupungin kanssa on ollut tasata maata ja luoda kasvualustaa, jotta yritykset voivat luoda uutta liiketoimintaa ja kehittyä suotuisasti tulevia tarpeita varten.
Porvoossa on maan toiseksi pienin lainakanta asukasta kohti
Lähtökohdat menestyksellisen liiketoiminnan rakentamiselle Porvoossa ovat olemassa tilastojen valossa.
– Bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden on kasvanut Porvoon seudulla erittäin voimakkaasti ja merkittävästi muuta Suomea nopeammin vuodesta 2015, Pressler kertoi.
Porvoon kaupungin verotulot ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana; esimerkiksi vuonna 2021 ne olivat vajaa 300 miljoonaa euroa. Kunnallisveroaste oli 7,1 prosenttia, mikä on maan seitsemänneksi pienin.
– Porvoossa on maan toiseksi pienin lainakanta asukasta kohden. Tänä vuonna se tulee olemaan alle 2 000 euroa, apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz sanoi.
Porvoon menestyksen yksi salaisuus on paikkakunnan maantieteellinen sijainti lähellä pääkaupunkiseutua.
– Väestö keskistyy kolmiolle pääkaupunkiseutu–Tampere–Turku, ja me sijoitumme sille alueelle. Porvoon vetovoima asuinpaikkana näkyy väestökasvuna., von Schoultz jatkoi.
Porvoon elinkeinoelämä on polarisoitunut.
– Meillä on isoja yrityksiä ja paljon pieniä yrityksiä. Keskikokoisia ja kasvuhakuisia, tiikerinloikkia maailmalle tekeviä yrityksiä on vähemmän, mikä toisaalta on myös kansallinen trendi, von Schoultz sanoi.
Hanketiimin jäsen, yrityskehittäjä Ari Långsjö (vas.) kuunteli tarkalla korvalla yrityksen mietteitä kiertotaloushankkeen avauksessa.
Marko Wahlström
"Vihreä siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia porvoolaisille"
Porvoon kaupunki on nostanut vihreän siirtymän jo useamman vuoden strategiansa kärkeen.
– Haluamme varmistaa, että vihreä siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia porvoolaisille. Tällä hetkellä Kilpilahdessa toimijat ovat lähteneet vihreän siirtymän polulle. Siellä päivitetään toimintoja ja prosesseja kestävämpään suuntaan, von Schoultz kertoi.
Hän muistutti, että vihreä siirtymä tulee vaikuttamaan koosta riippumatta kaikkien porvoolaisyritysten toimintaan.
– Uskon, että kuluttajat ovat entistä valveutuneempia ja tulevat vaatimaan tuotteita, jotka ovat enemmän kestävästi tehtyjä.
"Osaavan työvoiman saanti saattaa rajoittaa yritysten kasvua"
Samaan aikaan kuntataloudessa ollaan menossa kohti tiukempia aikoja. Edessä on iso muutos 1.1.2025, jolloin työllisyysasiat siirtyvät kokonaan kuntien hoidettavaksi.
– Vaikka Porvoossa eletään väestökasvun alueella, osaavan työvoiman saanti tulee olemaan yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka saattaa rajoittaa yritysten kasvumahdollisuuksia. Jatkossa tulisikin tehdä tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa.
Porvoon kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna, että kaupunki perustaa vihreän siirtymän rahaston. Vuoden tuloksesta rahastoitiin noin 10 miljoonaa euroa.
– Rahaston tarkoituksena on tukea sellaisia hankkeita, jotka edistävät pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää vihreää siirtymää ja kehittää toimintaansa siihen suuntaan.
Rahasto on määräaikainen, ja rahat tulee olla käytetty vuoteen 2035 mennessä. Rahaston sääntöjä ollaan määrittämässä parhaillaan.
– Loppuvuodesta ja ensi vuodenvaihteessa pääsemme käynnistämään ensimmäisen hakukierroksen. Suoria yritystukia rahastosta ei voida myöntää, von Schoultz jatkoi.
"Haluaisin oppia kierrättämään tuotteitani"
Porvoolainen yrittäjä Peter Boije af Gennäs Illby Plast Ab:stä sekä varatoimitusjohtaja Paulo Toivonen ja kehityspäällikkö Tiina Ollikainen porvoolaisesta Atex Ammattiasuista pitivät hankeavausta anniltaan hyvänä.
– Illby Plast on pieni yritys, joka valmistaa erilaisia veitsiä. En ole vielä keksinyt miten kierrätän tavaraa, mutta haluaisin oppia, Boije af Gennäs sanoi.
Tekstiiliteollisuutta edustavien Tiina Ollikaisen ja Paulo Toivosen mukaan alalla on isot paineet vihreän talouden siirtymälle.
– Olemme jo jonkin verran edenneet ja toteuttaneet selvitettyä asioita, Toivonen sanoi.
FAKTA
We Circle -hankkeen yritykset:
» Atex Ammattiasut/Ats-Ammattityökalut Oy, Porvoo, Ölstens
» Brione Oy, Porvoo, Tarmola
» Eilola Logistics Oy, Porvoo, Kulloo
» Helapala Oy, Loviisa, Tesjoki
» Illby Plast Ab, Porvoo, Ilola
» Kajote Oy, Porvoo, Pappilanpelto
» Oy C.E. Lindgren Ab, Porvoo, Ölstens
» Loval Oy, Loviisa, Rauhala
» Muovi-Simola Oy, Porvoo, Kerkkoo
» Porvoon Maske Oy, Porvoo, Kulloo
» Plastoco Oy Ab, Porvoo, Kevätkumpu
» Sessak Oy Ab, Porvoo, Kaupunginhaka
» Suomen EDM Oy Ab, Porvoo, Kevätkumpu
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot