POR­VOO, TOLK­KI­NEN Me­rel­li­set am­ma­tit esit­täy­tyi­vät itä­uus­maa­lai­sil­le toi­sen as­teen opis­ke­li­joil­le Tolk­kis­ten Kug­ge­nis­sa Emä­sa­lon sil­lan ku­pees­sa Por­voos­sa vii­me vii­kon tiis­tai­na. Au­rin­koi­ses­sa sääs­sä pi­det­ty ta­pah­tu­ma jär­jes­tet­tiin nel­jän­nen ker­ran.

– Täl­lä ker­taa pai­kal­la oli noin 290 opis­ke­li­jaa Por­voos­ta. Lo­vii­sas­ta ja Si­poos­ta. Op­pi­lai­tok­sis­ta edus­tet­tui­na oli­vat pai­kal­li­set suo­men- ja ruot­sin­kie­li­set lu­ki­ot sekä Prak­ti­cum, pu­heen­joh­ta­ja Hans-Erik Or­re­nius Ny­lands Bri­gads Gil­le rf:n Itä-Uu­den­maan pai­kal­li­so­sas­tos­ta ker­toi.

Esit­te­li­jöi­tä eri vi­ra­no­mais­ten ja jär­jes­tö­jen pis­teil­lä oli kol­mi­sen­kym­men­tä. Mu­ka­na oli­vat muun mu­as­sa Itä-Uu­den­maan pe­las­tus­lai­tos, Ra­ja­var­ti­o­lai­tos, Puo­lus­tus­voi­mat/Uu­den­maan pri­kaa­ti ja Tul­li. Pai­kal­li­sis­ta yri­tyk­sis­tä mu­ka­na oli Oy Ke­wa­tec Alu­Bo­at Ab.

Ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään kah­den vuo­den vä­lein, ja se on kou­luil­le mak­su­ton.

– Se sai al­kun­sa Thorb­jörn "Toby" Siré­nin ide­as­ta vuon­na 2019. Osal­lis­tu­ja­mää­rä on kas­va­nut joka vuo­si, Or­re­nius ker­toi.

Uu­den­maan Pri­kaa­tin kil­ta on Suo­men toi­sek­si tai kol­man­nek­si suu­rin jouk­ko-osas­to­kil­ta. Drags­vi­kis­sä si­jait­se­va Uu­den­maan Pri­kaa­ti viet­tää tänä vuon­na 400-vuo­tis­juh­la­vuot­taan. Kil­lan teh­tä­vä­nä on tu­kea pri­kaa­tia ja sen va­rus­mie­hiä sekä osal­lis­tua va­paa­eh­toi­seen maan­puo­lus­tus­toi­min­taan.

– Koko kil­las­sa on noin 1 700 jä­sen­tä, jois­tya Itä-Uu­den­maan pai­kal­li­so­sas­tos­sa on noin 350, kil­lan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Chris­tof­fer Häl­l­fors ker­toi.

Kil­ta­yh­dis­tys jär­jes­tää ta­pah­tu­mia, ku­ten mat­ko­ja, ret­kiä ja puo­lus­tu­sai­hei­sia lu­en­to­ja, jä­se­nil­leen niin pai­kal­li­ses­ti kuin alu­eel­li­ses­ti. Kil­ta saa ta­lou­del­lis­ta tu­kea Ak­tia-sää­ti­öl­tä ja Si­poon Sääs­tö­pank­ki­sää­ti­öl­tä.

Uudenmaan Prikaatin killan varapuheenjohtaja Christoffer Hällfors´(vas.) ja Itä-Uudenmaan paikallisosaston puheenjohtaja Hans-Erik Orrenius iloitsivat että Merelliset ammatit -tapahtuma kerää vuosi vuodelta enemmän ja enemmän osallistujia.

Marko Wahlström

Nuo­ret pää­se­vät tu­tus­tu­maan pai­kan pääl­lä

Ny­lands Bri­gads Gil­len jär­jes­tä­mä me­rel­lis­ten am­mat­tien esit­te­ly­ta­pah­tu­ma tar­jo­aa nuo­ril­le mah­dol­li­suu­den tu­tus­tua pai­kan pääl­lä eri toi­mi­joi­hin ja nii­den teh­tä­viin.

Ra­ja­var­ti­o­lai­tos on ol­lut mu­ka­na ta­pah­tu­mas­sa sen alus­ta läh­tien. Suo­men­lah­den me­ri­var­ti­os­ton vies­tin­nän mu­kaan ta­pah­tu­ma on hyvä tapa ta­voit­taa eri­tyi­ses­ti toi­sen as­teen opis­ke­li­joi­ta.

– Kas­vok­kain ta­pah­tu­vas­sa koh­taa­mi­ses­sa nuo­ril­la on mah­dol­li­suus ky­syä suo­raan työs­tä, kou­lu­tuk­ses­ta ja eri­lai­sis­ta ura­vaih­to­eh­dois­ta ta­val­la, jo­hon pelk­kä verk­ko­vies­tin­tä ei ai­na tar­joa sa­man­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia.

Me­ri­var­ti­os­to te­kee myös ri­kos­tut­kin­taa

Ra­ja­var­ti­o­lai­tos esit­te­li ta­pah­tu­mas­sa mo­ni­a­lais­ta toi­min­taan­sa. Esil­lä oli­vat muun mu­as­sa Suo­men­lah­den me­ri­var­ti­os­ton pe­rus­teh­tä­vät ja ka­lus­to sekä ri­kos­tor­jun­ta­yk­si­kön toi­min­ta.

Suo­men­lah­den me­ri­var­ti­os­ton ri­kos­tor­jun­ta­yk­si­kös­sä teh­dään ri­kos­ten en­nal­ta es­tä­mi­seen, pal­jas­ta­mi­seen ja sel­vit­tä­mi­seen liit­ty­viä teh­tä­viä. Ra­ja­var­ti­o­lai­tos on po­lii­sin ja Tul­lin ta­voin esi­tut­kin­ta­vi­ra­no­mai­nen, ja se tut­kii sil­le lais­sa sää­det­ty­jä ri­kok­sia. Ra­ja­var­ti­o­lai­tok­sen tut­kit­ta­vak­si kuu­lu­vat esi­mer­kik­si tie­tyt ra­ja­tur­val­li­suu­teen, lait­to­maan maa­han­tu­loon ja ra­ja­ny­li­tyk­seen liit­ty­vät ri­kok­set sekä eräät me­ri­a­lu­eel­la ta­pah­tu­vat ri­kok­set.

Ra­ja­var­ti­o­mie­hel­lä on Ra­ja­var­ti­o­lai­tok­sen suo­rit­ta­mas­sa esi­tut­kin­nas­sa oi­keus käyt­tää esi­tut­kin­ta­lain mu­kai­sia tut­kin­ta­toi­men­pi­tei­tä ja pak­ko­kei­no­lain mu­kai­sia pak­ko­kei­no­ja lais­sa sää­de­tyis­sä ra­jois­sa.

Ri­kos­tut­kin­ta on yk­si Ra­ja­var­ti­o­lai­tok­sen mo­nis­ta teh­tä­vä­a­lu­eis­ta, ja sii­hen voi ha­keu­tua työs­ken­te­le­mään raja- tai me­ri­var­ti­jan pe­rus­kou­lu­tuk­sen ja teh­tä­väs­sä tar­vit­ta­van li­sä­kou­lu­tuk­sen kaut­ta.

Viranomaisten kalustosta oli esillä niin Porvoon merivartioston kuin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen veneitä.

Marko Wahlström

Kiin­nos­tus meri- ja ra­ja­var­ti­jan am­mat­tia koh­taan kas­va­nut

Ta­pah­tu­maan osal­lis­tu­nei­ta nuo­ria kiin­nos­ti­vat muun mu­as­sa kou­lu­tuk­seen ha­keu­tu­mi­nen ja pää­sy­vaa­ti­muk­set.

Ra­ja­var­ti­jan pe­rus­kurs­sil­le ha­ke­val­ta edel­ly­te­tään muun mu­as­sa Suo­men kan­sa­lai­suut­ta, vä­hin­tään toi­sen as­teen tut­kin­toa sekä aseel­li­sen va­rus­mies­pal­ve­luk­sen tai nais­ten va­paa­eh­toi­sen ase­pal­ve­luk­sen suo­rit­ta­mis­ta en­nen kou­lu­tuk­sen aloit­ta­mis­ta. Ase­pal­ve­lus­ta kos­ke­va vaa­ti­mus ei kos­ke hen­ki­löi­tä, joil­la on Ah­ve­nan­maan ko­ti­seu­tuo­i­keus.

Li­säk­si ha­ki­jan on täy­tet­tä­vä muun mu­as­sa ter­vey­den­ti­laa, fyy­sis­tä kun­toa, luo­tet­ta­vuut­ta ja ajo-oi­keut­ta kos­ke­vat vaa­ti­muk­set sekä lä­päis­tä­vä pää­sy­koe.

Raja- ja me­ri­var­ti­o­kou­lul­la Imat­ral­la jär­jes­tet­tä­vä ra­ja­var­ti­jan pe­rus­kurs­si kes­tää noin vuo­den. Kou­lu­tuk­sen si­säl­töä ja pää­sy­ko­et­ta uu­dis­te­taan vuo­des­ta 2027 al­ka­en, mut­ta kou­lu­tuk­sen kes­to säi­lyy edel­leen noin vuo­den mit­tai­se­na.

– Kiin­nos­tus kou­lu­tus­ta koh­taan on kas­va­nut, min­kä vuok­si myös ha­ki­joi­den vä­li­nen kil­pai­lu opis­ke­lu­pai­kois­ta on li­sään­ty­nyt. Ra­ja­var­ti­o­lai­tos te­kee rek­ry­toin­ti­työ­tä muun mu­as­sa eri­lai­sis­sa nuo­ril­le suun­na­tuis­sa ta­pah­tu­mis­sa ja rek­ry­toin­ti­ti­lai­suuk­sis­sa.

Suomen merivoimien Jehu-luokan maihinnousuvene (U706) on Uudenmaan Prikaatin käytössä.

Marko Wahlström

Sama pe­rus­kou­lu­tus avaa mo­nia ura­vaih­to­eh­to­ja

Ra­ja­var­ti­jan pe­rus­kou­lu­tus an­taa val­miu­det ha­keu­tua mo­ni­puo­li­ses­ti eri­lai­siin teh­tä­viin Ra­ja­var­ti­o­lai­tok­sen si­säl­lä.

Me­ri­var­ti­ja voi työs­ken­nel­lä esi­mer­kik­si me­ri­var­ti­oa­se­mal­la, var­ti­o­lai­val­la, ra­ja­tar­kas­tus­teh­tä­vis­sä, ri­kos­tor­jun­nas­sa, kan­si­mie­he­nä, pin­ta­pe­las­ta­ja­na, koi­ra­noh­jaa­ja­na, su­kel­ta­ja­na tai kou­lut­ta­ja­na. Osa eri­tyis­kou­lu­tuk­sis­ta vaa­tii eril­li­set pää­sy­ko­keet ja eri­kois­vaa­ti­muk­set.

Teh­tä­väs­tä riip­pu­en pe­rus­kou­lu­tus­ta täy­den­ne­tään myö­hem­min eri­lai­sil­la jat­ko-, täy­den­nys- ja eri­kois­kou­lu­tuk­sil­la.

– Työ­teh­tä­vien mo­ni­puo­li­suus on yk­si Ra­ja­var­ti­o­lai­tok­sen eri­tyis­piir­teis­tä. Sa­man työ­u­ran ai­ka­na on mah­dol­lis­ta työs­ken­nel­lä hy­vin eri­lai­sis­sa toi­min­ta­ym­pä­ris­töis­sä ja teh­tä­vis­sä.

Muut­tu­nut tur­val­li­suus­ti­lan­ne nä­kyy kiin­nos­tuk­ses­sa alaan

Ra­ja­var­ti­o­lai­tos kou­lut­taa uu­sia ra­ja­var­ti­joi­ta toi­min­tan­sa ja hen­ki­lös­tö­tar­peen­sa mu­kai­ses­ti. Ra­ja­var­ti­jan pe­rus­kurs­sin hy­väk­sy­tys­ti suo­rit­ta­neil­le on tar­jol­la va­ki­nai­nen ra­ja­var­ti­jan vir­ka.

Suo­men­lah­den me­ri­var­ti­os­ton vies­tin­nän mu­kaan muut­tu­nut tur­val­li­suus­ti­lan­ne voi osal­taan li­sä­tä kiin­nos­tus­ta Ra­ja­var­ti­o­lai­tok­sen teh­tä­viä koh­taan.

– Nuo­ria kiin­nos­ta­vat myös mah­dol­li­suus teh­dä yh­teis­kun­nal­li­ses­ti mer­ki­tyk­sel­lis­tä työ­tä sekä teh­tä­vien mo­ni­puo­li­suus.

Raja- ja me­ri­var­ti­jat ovat mo­ni­o­saa­jia. Työ­hön voi kuu­lua esi­mer­kik­si ih­mis­hen­kien pe­las­ta­mis­ta, ra­jo­jen val­von­taa, ra­ja­tar­kas­tuk­sia, ri­kos­tor­jun­taa, ym­pä­ris­tö­va­hin­ko­jen tor­jun­taa sekä eri­lais­ten ve­nei­den, alus­ten, ajo­neu­vo­jen ja tek­nis­ten jär­jes­tel­mien käyt­töä.

Ra­ja­var­ti­o­lai­tok­sen up­see­rien kou­lu­tus jär­jes­te­tään Maan­puo­lus­tus­kor­ke­a­kou­lus­sa.

Rajavartiolaitoksen alainen merivartiosto työllistää Suomenlahdella noin 600 työntekijää.

Arkisto/Mika Laine

Ra­ja­var­ti­o­lai­tos työl­lis­tää Suo­men­lah­del­la 600 hen­ki­löä

Ra­ja­var­ti­o­lai­tok­ses­sa työs­ken­te­lee va­la­kun­nal­li­ses­ti yli 3 000 hen­ki­löä. Suo­men­lah­den me­ri­var­ti­os­to on yk­si Ra­ja­var­ti­o­lai­tok­sen kah­des­ta me­ri­var­ti­os­tos­ta, ja sen vas­tuu­a­lue ulot­tuu Han­gon ta­sal­ta itäi­sel­le Suo­men­lah­del­le Suo­men ja Ve­nä­jän vä­li­sel­le me­ri­ra­jal­le. Li­säk­si se vas­taa ra­ja­tur­val­li­suus­teh­tä­vis­tä Hel­sin­ki-Van­taan len­to­a­se­mal­la.

Suo­men­lah­den me­ri­var­ti­os­tos­sa työs­ken­te­lee yli 600 hen­ki­löä eri­lai­sis­sa meri- ja ra­ja­tur­val­li­suu­den teh­tä­vis­sä. Hen­ki­lös­töä työs­ken­te­lee muun mu­as­sa me­ri­var­ti­oa­se­mil­la, len­to­a­se­mal­la, Hel­sin­gin sa­ta­mis­sa, ri­kos­tor­jun­nas­sa, var­ti­o­lai­val­la ja me­ri­var­ti­os­ton esi­kun­nas­sa.

Suo­men­lah­den me­ri­var­ti­os­ton alu­eel­la toi­mii usei­ta me­ri­var­ti­oa­se­mia. Itä-Uu­del­la­maal­la Ra­ja­var­ti­o­lai­tok­sen me­rel­lis­tä toi­min­taa edus­taa Por­voon me­ri­var­ti­oa­se­ma, joka vas­taa alu­eel­laan muun mu­as­sa me­ri­pe­las­tus-, val­von­ta- ja muis­ta me­ri­tur­val­li­suus­teh­tä­vis­tä.

Emil Sundström (vas.), Erik Sederlöf, Elliot Eirto ja Linus Martin Sibbo Gymnasiumista tutustuivat merellisiin ammatteihin. Heistä erityisesti Elliot Eirtoa kiehtoo Merivartiosto ammatillisesti. Myös Emil Sundström on kiinnostunut meri- tai rajavartijan työstä. – Me lähdimme mukaan kavereiden takia Sederlöf ja Martin myönsivät.

Marko Wahlström

"Tun­tui­si haus­kal­ta läh­teä te­ke­mään me­rel­lä töi­tä"

Si­poon ruot­sin­kie­li­sen lu­ki­on opis­ke­li­jat Emil Sundst­röm, Erik Se­der­löf, El­li­ot Eir­to ja Li­nus Mar­tin vai­kut­tui­vat Uu­den­maan pri­kaa­tin Jehu-luo­kan mai­hin­nou­su­ve­nees­tä (U706).

– Ta­pah­tu­mas­sa kier­tä­es­sä­ni me­ri­var­ti­os­to kiin­nos­taa am­ma­til­li­ses­ti. kos­ka jo­ten­kin meri ja sii­hen liit­ty­vä kieh­too mi­nua, mel­ko lä­hel­lä mer­ta asu­va ja saa­ris­tos­sa ve­neel­lä liik­ku­nut Eir­to ker­toi.

Por­voo­lai­sen Lin­nan­kos­ken lu­ki­on abi­tu­rient­ti Sak­ri Bergst­rö­miä kiin­nos­taa Ra­ja­var­ti­o­lai­tok­sen työ­teh­tä­vät yh­te­nä am­ma­til­li­se­na vaih­to­eh­to­na.

– Am­ma­tin mo­ni­puo­li­suus kieh­too, sil­lä it­se­ä­ni kiin­nos­taa vä­hän myös so­ti­laal­li­nen puo­li ja am­ma­tis­sa yh­dis­tyy myös po­lii­sin työ. Pe­las­tus­toi­min­ta on jo tut­tua, sil­lä olen mu­ka­na Ha­ma­rin VPK:ssa.

Lin­nan­kos­ken lu­ki­on abi­tu­rient­ti An­na Kil­pe­lä löy­si lu­ki­on jäl­kei­sen jat­ko­kou­lu­tuk­sen yh­dek­si vaih­to­eh­dok­si Kaak­kois-Suo­men am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun (XAMK) me­ri­kap­tee­nin tut­kin­non.

– Tun­tui­si haus­kal­ta läh­teä te­ke­mään me­rel­lä töi­tä.

Linnankosken lukion abiturientit Sakri Bergström ja Anna Kilpelä tutustuivat merellisiin ammatteihin.

Marko Wahlström

Me­rel­li­set am­ma­tit tar­jo­a­vat alu­eel­li­ses­ti mie­len­kiin­toi­sen vaih­to­eh­don

Lin­nan­kos­ken lu­ki­on opin­to-oh­jaa­ja Han­na Iko­la kiit­te­li ta­pah­tu­maa hy­vin jär­jes­te­tyk­si ja tar­jon­nal­taan riit­tä­väk­si.

– Tääl­lä pää­see oi­ke­as­sa työ­ym­pä­ris­tös­sä ta­paa­maan oi­kei­ta am­mat­ti­lai­sia ja ta­paa­maan asi­an­tun­ti­joi­ta. Me­rel­li­set am­ma­tit tar­jo­a­vat yh­den alu­eel­li­ses­ti mie­len­kiin­toi­sen vaih­to­eh­don, kos­ka olem­me me­ren ää­rel­lä. Am­mat­tien kir­jo ja mo­ni­nai­suus on niin laa­ja, et­tä ei nii­tä lu­ki­os­sa yk­si ker­ral­laan voi­da esi­tel­lä.

Opin­to-oh­jauk­sen tun­neil­la kes­kus­tel­laan ylei­ses­ti tu­le­vai­suu­den suun­nit­te­lus­ta ja eri kou­lu­tu­sas­teis­ta.

– Kou­lul­la jär­jes­te­tään ta­pah­tu­ma­päi­viä. Lin­nan­kos­ki-päi­väs­sä alum­nit käy­vät ker­to­mas­sa omas­ta alas­taan ja tam­mi­kuun opin­to­mes­suil­la kor­ke­a­kou­lut esit­täy­ty­vät, Iko­la ker­toi.

Opin­to-oh­jaa­ja vai­kut­tui Ra­ja­var­ti­o­lai­tok­ses­ta.

– Siel­lä on hy­vin mo­ni­puo­li­ses­ti eri­lai­sia teh­tä­viä, joi­ta voi vaih­del­la tar­vit­ta­es­sa. Toi­saal­ta enää en var­mas­ti pää­si­si opis­ke­le­maan, kos­ka int­ti pi­täi­si ol­la suo­ri­tet­tu, ei­kä mi­nua sin­ne enää tai­de­ta huo­lia, Han­na Iko­la nau­rah­ti.

Tullitarkastaja Andreas Hindrén sai vastailla muun muassa nuorten kysymyksiin paljonko tullivene Leo-1 kulkee. Vuonna 2014 käyttöönotetussa veneluokassa on kaksi 300 hevosvoiman perämoottoria. Veneen miehistöön kuuluu neljä henkilöä.

Marko Wahlström

Myös Tul­li tar­jo­aa mo­ni­puo­li­sen teh­tä­vä­ken­tän

Ku­lu­van pur­jeh­dus­kau­den ve­ne­val­von­ta­ryh­mäs­sä työs­ken­te­le­vä tul­li­tar­kas­ta­ja And­re­as Hindrén sai vas­tail­la eni­ten ky­sy­myk­siin sii­tä, mitä Tul­li te­kee ja mi­ten lai­tok­sel­le voi ha­keu­tua töi­hin.

Tul­lin pää­teh­tä­vä on tul­li­val­von­ta me­rel­lä ja maal­la, mut­ta te­kee myös ka­las­tuk­sen ja met­säs­tyk­sen val­von­taa sekä polt­to­ai­ne­val­von­taa.

– Teem­me myös ra­ja­ny­lit­tä­vää val­von­taa eläin­ten ja ta­va­roi­den kul­jet­ta­mi­ses­sa maas­ta toi­seen.

Li­säk­si Tul­li on me­ri­pe­las­tus­vi­ra­no­mai­nen.

– Ve­si­lii­ken­ne­val­von­nan yh­tey­des­sä tar­kis­tam­me, et­tä ve­nees­sä on tur­val­li­suus­va­rus­teet, ve­neen pääl­lik­kö ajo­kun­toi­nen sekä vene on re­kis­te­röi­ty ja nou­dat­taa no­peus­ra­joi­tuk­sia. Teem­me yh­teis­työ­tä Ra­ja­var­ti­o­lai­tok­sen ja po­lii­sin kans­sa, Hindrén ker­too.

Hä­nen ar­vi­on mu­kaan ku­lu­va ke­sä­kau­si on su­ju­nut vii­me vuo­ti­seen tah­tiin.

– Ve­si­lii­ken­net­tä on ol­lut hie­man vä­hem­män kuin vii­mei­sen vii­den vuo­den ai­ka­na. Sii­hen vai­kut­ta­vat var­mas­ti niin sää kuin polt­to­ai­nei­den hin­nat. Me olem­me sii­tä huo­li­mat­ta val­miit ai­na.

Tul­li­vir­kaa voi ha­kea val­ti­ol­le.fi-pal­ve­lun kaut­ta. Useim­piin vir­koi­hin vaa­ti­muk­se­na on toi­sen as­teen pe­rus­kou­lu­tus sekä suo­men tai ruot­sin kie­li­tai­to­vaa­ti­mus.

– Täl­lä het­kel­lä meil­lä on ai­ka mon­ta paik­kaa op­pi­so­pi­muk­sel­la. Teh­tä­vä on usein al­kuun mää­rä­ai­kai­nen ja opis­kel­la voi työn ohel­la. Suu­rin osa on saa­nut sen jäl­keen tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­van vi­ran, HIndrén jat­kaa.

Tul­lis­sa voi työs­ken­nel­lä koi­ra­oh­jaa­ja­na, tul­li­la­bo­ra­to­ri­os­sa, sa­ta­ma­val­von­nas­sa, len­to­ken­täl­lä, liik­ku­vas­sa val­von­nas­sa sekä sä­tei­ly- tai rönt­gen­val­von­nan pa­ris­sa.

Silja Niinivirta (vas.) ja Marianne Nieminen Helsingin Santahaminan sotilaskotiyhdistyksestä tarjoilivat kävijöille sämpylöitä, munkkeja, kahvia ja mehua. – Tällaisia keikkoja on aika paljon. Ne tulevat ryppäittäin, he kertoivat.

Marko Wahlström

Helsingin Santahaminan sotilaskotiyhdistyksen sotilaskotiauto on tuttu näky itäisellä Uudellamaalla niin sotilasharjoitusten kuin eri tapahtumien yhteydessä.

Marko Wahlström

– Tapahtuma alkoi vuonna 2019 ja sen jälkeen se on järjestetty koronavuosia lukuunottamatta joka toinen vuosi, Uudenmaan Prikaatin killan Itä-Uudenmaan paikallisosaston puheenjohtaja Hans-Erik Orrenius kertoi.

Marko Wahlström

Sot­kun mun­kit va­ki­o­herk­ku – mak­ka­ra­pe­ru­nat teh­neet pa­luun

Hel­sin­gin San­ta­ha­mi­nan so­ti­las­ko­tiyh­dis­tyk­sen va­paa­eh­toi­set Sil­ja Nii­ni­vir­ta ja Ma­ri­an­ne Nie­mi­nen muo­nit­ti­vat ta­pah­tu­ma­kä­vi­jöi­tä.

– Munk­kien li­säk­si so­ti­las­ko­din gril­li­an­nok­sis­ta suo­sit­tu­ja ovat mak­ka­ra­pe­ru­nat ja ka­na­ko­ri. Mak­ka­ra­pe­ru­nat ovat tul­leet nyt ta­kai­sin, he ker­toi­vat.

Munk­ki on so­ti­las­ko­tien ja har­joi­tus­lei­rien va­ki­o­herk­ku, jol­la on pit­kät pe­rin­teet.

– Mo­net van­hem­mat mie­het sa­no­vat, et­tä he ovat jo 1970-lu­vul­la syö­neet "sot­kus­sa" munk­ke­ja. He muis­te­le­vat usein, et­tä sa­mal­ta tämä munk­ki mais­tui sil­loin kau­an sit­ten, Ma­ri­an­ne Nie­mi­nen sa­noi.