Viikon kysymys
A-
A+
Panelistit Malin Lönnroth (rkp), Robin Lybeck (vihr.), Jussi Mannerberg (kok.) ja Leo Kylätasku (vas.) kertoivat ajatuksiaan Porvoosta ja maalailivat sille unelmien tulevaisuutta.
Merja Forsman
PORVOO Jos saisit päättää, miltä Porvoo näyttää vuonna 2040, millaisen tulevaisuuden sille maalaisit?
Porvoon Kylät – Borgå Byar ry järjesti viime viikon keskiviikkoiltana Porvoon pääkirjastossa tilaisuuden, johon kutsuttiin asukkaita, yhdistyksiä, luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja kaikkia, joita kiinnostaa Porvoon tulevaisuus keskustelemaan kaupungin kehittämisestä rakentavassa ja ratkaisukeskeisessä hengessä.
– Viime aikoina on puhuttu paljon säästötoiminepiteistä. Tänään emme keskustele niistä, vaan toivottavista tulevaisuuksista. Keskitytään positiivisiin asioihin ja siihen, mitä haluaisimme kehittää Porvoossa, Porvoon Kylät - Borgå Byar ry:n puheenjohtaja Juhamatti Muuraiskangas alusti.
Porvoon toivottavat tulevisuudet -keskustelutilaisuuden järjesti Porvoon Kylät - Borgå byar ry. Kuvassa Erika Englund ja Juhamatti Muuraiskangas.
Merja Forsman
Tilaisuuden aluksi käytiin läpi tuloksia Porvoon Kylät ry:n toteuttamasta asukaskyselystä, jossa selvitettiin porvoolaisten näkemyksiä kotikaupungistaan. Vastauksia kertyi 337 eri puolilta Porvoota. Vastaajista 43 prosenttia oli kylistä, 20 prosenttia saaristosta, 20 prosenttia taajamista ja 15 prosenttia keskustasta.
Vastauksissa Porvoon veto- ja pitovoimatekijöiksi nostettiin luonto, meri, kylät ja vanha kaupunki.
– Porvoota tulisi arvostaa enemmän sellaisena kuin se on: tunnistaa vahvuudet ja kehittämiskohteet. Vastaajista 94 prosenttia koki saariston merkittävänä voimavarana ja 87 prosenttia kylien identiteetin ja palvelut merkittäväksi osaksi Porvoon elinvoimaa. Vastaukset olivat yhteneviä asuinpaikasta riippumatta, Muuraiskangas sanoi.
Vastaajat toivoivat kehittämiskohteiksi Porvoossa vanhaa kaupunkia, jokirannan suojelua, keskustan ja torin elävöittämistä, kulttuuripalveluja sekä lapsiperheiden palveluja keskustassa. Myös liikkumiseen ja saavutettavuuteen toivottiin parannuksia. Esiin nostettiin muun muassa junayhteys Helsinkiin, joukkoliikenne ja pysäköintipaikat.
Vain 26 prosenttia vastaajista piti kylien ja saariston palveluja riittävinä arjen tarpeisiin ja 15 prosenttia koki, että asukkaiden ja yritysten ideoita kuunnellaan kaupungin kehittämisessä. Vain 29 prosenttia uskoi Porvoon kehittyvän hyvään suuntaan tulevaisuudessa.
– Ehkä viimeaikainen keskustelu säästöistä on saanut ihmiset takajaloille, olemmeko menossa oikeaan suuntaan Porvoossa, Muuraiskangas analysoi.
Porvoon pääkirjastossa juteltiin Porvoosta ja sen kehityskohdista harvinaisen rauhalliseen ja positiiviseen sävyyn.
Merja Forsman
Porvoolla on hyvä maine
Mitä ajattelee Porvoosta paikan päälle kutsuttu paneeli? Tasavertaisuuteen ja rakentavaan keskusteluun tähtäävässä Erätauko-tyylisessä keskustelussa paneelistit Malin Lönnroth (r.), Robin Lybeck (vihr.), Jussi Mannerberg (kok.) ja Leo Kylätasku (vas.).nostivat esiin muun muassa Porvoon hyvän maineen ja vetovoiman sekä Porvoon hyvän palvelutason muihin kuntiin verrattuna.
Panelistit näkivät positiivisena myös Porvoon monipuolisen kulttuuritarjonnan ja kulttuurikaupunki-identiteetin.
– Emme ole pieni kylä emmekä taajamakaan. Meillä on oma identiteetti ja olemme kansainvälisestikin vetovoimainen kaupunki, Lybeck sanoi.
Paneelisteille toivoa tuovat muun muassa Porvoon fiksut lapset ja nuoret, positiiviset talousuutiset kuten Nesteen tulos sekä alueelle sijoittuvien yritysten luomat työpaikat, jotka vahvistavat elinvoimaa. Toivoa lisää myös se, että suuria kriisejä ja haasteita tarkastellaan realistisesti ja tiedemyönteisesti. Lisäksi perspektiivin ottaminen auttaa: historiallisessa katsannossa moni asia on kehittynyt parempaan suuntaan.
– Emme voi ennustaa tulevaisuutta, mutta jos voimme kuvitella positiivisia tulevaisuuksia, olemme ottaneet jo askeleen siihen suuntaan. Tulevaisuuskuvat ohjaavat päätöksiämme, siksikin niitä on tärkeä pohtia, juontaja–fasilitoija Lotta Grönroos painotti.
Panelistit nostivat esille vahvat kylät
Panelistit maalasivat vuoden 2040 Porvoosta kuvaa yhdenvertaisena ja inspiroivana kaupunkina, jossa on turvallista elää ja joka olisi ilmastokestävä ja puhdas. Tulevaisuuden Porvoossa teknologinen kehitys olisi ihmislähtöistä, ja vihreä siirtymä luonut uusia työpaikkoja.
– Tulevaisuuden Porvoossa olisi Porvoonkorpi, ja Ilolanjoki ja Porvoonjoki virtaisivat niin kirkkaana, että näkisin pohjan, Lybeck haaveili.
Panelistit nostivat esiin myös vahvat kylät ja päätöksenteon, jossa kuunnellaan asukkaita ja yrityksiä sekä vaalittaisiin viisaammin eri kulttuuritaustoista tulevien yhteenkuuluvuutta ja nähtäisiin kaksikielisyys tärkeänä kaupungin identiteetille.
Myös yleisö osallistui tulevaisuuden Porvoon rakentamiseen. Esiin nousivat muun muassa töherrysten puuttuminen ja ränsistyneiden rakennusten purkaminen.
Tilaisuuden juontanut Lotta Grönroos muistutti, että se, millaisia tulevaisuuksia suunnittelemme, ohjaa päätöksiämme. Positiiviset suunnitelmat luovat positiivista tulevaisuutta.
Merja Forsman
Kuuntele, älä tuomitse
Keskustelu sujui hyvässä hengessä, muutamaa yleisöstä kuuluvaa soraääntä lukuun ottamatta.
– En muista, koska olisin ollut viimeksi mukana näin rakentavassa keskustelussa, jossa verenpaine ei nouse lainkaan. Toivon, että tulevaisuuden Porvoossa tällaisesta tulisi yleinen toimintatapa, Erika Englund Porvoon kylät – Borgå Byar ry:stä sanoi.
Lönnroth pohti, että tällaista kommunikointitapaa tulisi treenata kouluissa mutta myös aikuisten parissa. Hän nosti esiin “I listen, I don’t judge” -tyylisen puhetavan, jota hän on kuullut nuorten käyttävän.
I listen, I don’t judge viittaa keskusteluun, jossa kuuntelija vastaanottaa viestin ilman arvostelua ja antaa puhujan ilmaista itseään vapaasti.
– Lisää tällaista niin nuorille kuin meille aikuisillekin, Lönnroth sanoi.
MERJA FORSMAN
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot