Viikon kysymys
A-
A+
Kuvituskuva.
Mika Laine
Kaavoitus on kallista. Siihen käytetään vuosia suunnittelua, selvityksiä, teitä, vesijohtoja ja muuta infraa. Epooseen ja koko Etelä-Porvooseen suunnitellaan nyt kovaa vauhtia uusia rakennuspaikkoja — sekä yksityisiä että kaupungin tontteja. Yleiskaava mahdollistaa kasvun ja alueen kehittämisen.
Epoon entisen vanhainkodin alueelle on suunnitteilla laadukasta pientaloasumista, pihapiirien muodostama viihtyisä kylämiljöö. Puhutaan minitaloista, siirrettävistä hirsitaloista ja jopa rivitaloista ja vuokra-asumisesta. Myös matkailua palvelevaa yrittäjyyttä kaavaillaan alueen historiallisiin rakennuksiin. Todella mielenkiintoinen hanke.
Fagerstan, Voolahden, Grännäsin ja Gäddragin kyläkeskittymän alueille valmistuu tänä vuonna kyläasutusta ja rakentamista ohjaava osayleiskaava. Kaava mahdollistaa 108 uuden asunnon rakentamisen yksityisten omistamille, merellisille tonteille.
Samaan aikaan keskustellaan kuitenkin Epoon koulun lakkauttamisesta. Tästä syntyy aika erikoinen ristiriita. Kuka niitä tontteja oikeastaan ostaa?
Todennäköisesti lapsiperheet.
Ja mikä on yksi ensimmäisistä asioista, joita lapsiperheet katsovat, kun he miettivät rakentamista tai muuttoa?
Koulu ja päiväkoti.
Epoon seudulta on hyvät yhteydet moneen suuntaan. Mahdollinen tuleva, uusi Saaristotie sujuvoittaa pääsyä pääteille entisestään. Juuri parannettu Ylikentie nopeuttaa yhteyttä moottoritien ja Helsingin suuntaan.
Juuri tällaisia alueita kaupungit yleensä yrittävät kehittää: luonnonläheisiä pientaloalueita hyvien yhteyksien päässä.
Siksi nykyinen keskustelu tuntuu monesta vaikealta ymmärtää.
Toisaalla puhutaan uusista asukkaista, kasvusta ja elinvoimasta. Toisaalla ollaan valmiita poistamaan yksi tärkeimmistä syistä, miksi lapsiperhe alueelle ylipäätään muuttaisi.
Koulu ei ole vain rakennus. Se on viesti siitä, uskotaanko alueella olevan tulevaisuutta.
Harva käyttää satojatuhansia euroja talon rakentamiseen alueella, jolla samaan aikaan on epävarmuutta palveluiden jatkuvuudesta. Usein juuri epävarmuus ratkaisee enemmän kuin itse etäisyydet tai palveluiden määrä.
Siksi Epoon koulukeskustelu ei koske vain yhtä koulua. Se koskee sitä, millaista tulevaisuutta Porvoo oikeastaan haluaa rakentaa — ja uskooko se itse niihin alueisiin, joita se samaan aikaan yrittää markkinoida uusille asukkaille.
Ja siinä piilee ehkä koko asian ydin.
Kaavoituksella voidaan piirtää kartalle tontteja, mutta muuttoliikettä ei synny pelkillä viivoilla. Ihmiset muuttavat paikkoihin, joihin myös kaupunki itse teoillaan uskoo.
PORVOON KYLÄT – BORGÅ BYAR RY.
JUHAMATTI MUURAISKANGAS, ILOLA
ANELLA AHOKAS, PIIRLAHTI-EPOO
SANNA ANDERSSON, TEISSALA
EMMA ANTELL-NEEM, KULLO
ERIKA ENGLUND, PELLINGE
ESKO MIKANDER, KERKKOO
LIISA WILSKA, PIIRLAHTI
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot