Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Outi Avikainen (vas.) ja Irene Montonen kannustavat omaishoitajia mukaan Itä-Uudenmaan omaiset ja läheiset ry:n toimintaan.
Tarja Honkkila
ITÄ-UUSIMAA Itä-Uudenmaan omaiset ja läheiset ry on pieni yhdistys, joka toimii vapaaehtoisvoimin.
– Omaishoitajaviikolla 25.11.-1.12. on tarkoitus kuitenkin tarkoitus tempaista niin, että lähes jokaisessa Itä-Uudenmaan kunnassa tapahtuu jotakin, kertoo Outi Avikainen Itä-Uudenmaan omaiset ja läheiset ry:stä.
Omaishoitajaviikolla järjestetään usealla paikkakunnalla kakkukahvit ja muuta ohjelmaa.
– Tapahtumat ovat suunnattu kaikille omaishoitajille ja tilaisuudet ovat matalan kynnyksen tapahtumia, joissa on mahdollisuus tavata yhdistyksen jäseniä. Siellä voi myös esittää toiveita ja tarpeita yhdistyksen toiminnan suhteen, sanoo Avikainen.
Avikaisen mukaan tällä hetkellä on menossa kysely, johon voi vastata anonyymisti. Kyselyssä kartoitetaan toiveita ja tällä hetkellä vastauksia on 43.
– Kyselyssä on noussut korkealle erityisesti virkistystoiminta ja vertaistuki. Tiedon tarve on myös noussut esille.
Suunnitteilla on tietopaketti omaishoitajille, joka auttaisi alkuun siinä vaiheessa, kun omaishoitajasopimus tehdään omaishoitajan ja hyvinvointialueen kanssa.
– Tiedonhaku on raskasta ja siinä tilanteessa kaiken byrokratian kanssa toimiminen on uuvuttavaa. Yritetään tehdä jotain materiaalia, jota sitten voitaisiin jakaa uusille ja vanhoille omaishoitajille.
Omaishoidosta voi saada palkkiota
Omaishoitajatilanteet ovat erilaisia; hoidettava voi olla oma lapsi tai nuori, työikäinen, oma puoliso tai oma vanhempi. Usein ensimmäiseksi haetaan tietoa sairaudesta ja vasta myöhemmin haetaan tietoa omaishoitajuudesta. Avikainen arvioi, että omaishoitajia on Itä-Uudenmaan alueella noin kuusi sataa ja he ovat sopimusomaishoitajia. Kaiken kaikkiaan omaishoitajia on paljon enemmän kuin tämä luku, sillä kaikki eivät tee sopimusta hyvinvointialueen kanssa.
– Kaikki eivät välttämättä tiedä, että omaishoidosta voi saada palkkiota. Nyt kun hyvinvointialueella on taloudellisesti tiukkaa, niin kriteerit omaishoitajuudelle ovat aika kovat. Kaikki omaishoitajat eivät välttämättä täytä näitä kriteerejä.
Avikainen toivoo, että yhdistyksen toiminta tavoittaisi myös nämä hoitajat, joiden pisteet eivät riitä täyttämään kriteerejä.
– Pisteytyksessä kysytään kuinka paljon hoidettava tarvitsee sitä apua ja omaishoitajan sitoutuneisuutta. Siinä kysytään hygieniasta, syömisestä, pukeutumisesta, liikkumisesta ja raha-asioiden hoidosta, sanoo omaishoitaja Irene Montonen.
Näistä vastauksista saa pisteitä, jotka sitten täyttävät omaishoitajuuden kriteerit tai eivät. Montonen epäilee, että monet omaishoitajat eivät kehtaa sanoa, kuinka paljon he oikeasti tekevät töitä hoidettavan eteen.
– Omaishoidon palkkio on jaoteltu eri luokkiin riippuen siitä omaishoidon tarpeesta ja sitovuudesta, sanoo Avikainen.
Omaishoitajalle virkistystoiminta ja vertaistuki tärkeää
Avikaisen mukaan monelle omaishoidossa palkitsevinta on se, että omainen saa olla kotona.
– Tämän takia omaishoitajat haluavat jaksaa pitkälle ja moni omaishoitaja ei tohdi sanoa, että nyt en jaksa, sanoo Avikainen.
Avikaisen mukaan juuri tämän takia omaishoitajat kaipaavat virkistystapahtumia ja vertaistoimintaa, kun tilaisuuksissa pääsee hetkeksi irti arjen kuormittavasta tilanteesta ja toisaalta tulee ymmärretyksi muiden vastaavassa tilanteessa olevien puolesta.
– Saa sitä kuormaa vähän purettua niiden samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa, sanoo Montonen.
– Kokemusperäistä tietoa saa parhaiten toisilta samassa tilanteessa olevilta ihmisiltä, sanoo Avikainen.
Netistä löytyy kyllä paljon tietoa, mutta sieltä on vaikea löytää juuri sitä tarvittavaa asiaa. Avikainen huomauttaa myös, että omaishoitajissa on paljon yli 65-vuotiaita ja myös heidän hoidettavansa on yli 65-vuotiaita. Nämä ihmiset eivät välttämättä ole tottuneita käyttämään nettiä.
Yhteistapahtumat ovat kysyttyjä
Tapahtumiin osallistumiselle voi olla esteenä se, että hoidettavalla ei ole paikkaa täksi ajaksi. Tämä on otettu huomioon järjestämällä myös sellaisia tapahtumia, joihin hoidettava voi osallistua. Montonen muistelee, että he ovat käyneet leffassa ja Fazerilla yhdessä hoidettavien kanssa.
– On tullut toiveita siitä, että kun omaishoitajille on joku tapahtuma, niin samaan aikaan hoidettaville järjestettäisiin jotain ohjelmaa. Parhaillaan tätä selvitellään, että jos pystyisimme järjestämään näin. Tarvittaisiin joku henkilö, joka ottaisi omaishoidettavat siipiensä suojaan, sanoo Avikainen.
Osa hoidettavista on riittävän hyväkuntoisia osallistumaan tapahtumiin, mutta kaikki eivät ole. Tällöin omaishoitaja voi käyttää vapaitaan osallistuakseen tapahtumiin.
Montonen omaishoitajana tyttärelleen
Montonen on omaishoitaja tyttärelleen ja hän on ryhtynyt omaishoitajaksi vuonna 2016. Hän on tehnyt siitä lähtien osittaista työaikaa. Tyttärellä on hyvin harvinainen geenivirhe, joka aiheuttaa tuen tarvetta.
– Suurin ongelma tyttärellä on oman toiminnan ohjauksen puute eli hän tarvitsee aina ihmisen, joka aloittaa toiminnan, pitää sitä yllä ja lopettaa toiminnan, kertoo Montonen.
Ongelmat tulivat esiin jo kolmen kuukauden iässä. Kehitys ei kulkenut käyrien mukaan, mutta tytär sai diagnoosin vasta 19-vuotiaana. Tällöin tyttäreltä löydettiin geenivirhe.
Tällä hetkellä hän käy hyvinvointialueen toimintakeskuksessa töissä joka päivä ja siellä hän tekee pääasiassa käsitöitä ja helppoja töitä kuten pihan haravoimista tai toimiston siivousta. Töissä on aina ohjaaja mukana ja työntekijät eivät omatoimisesti vastaa töiden sujumisesta.
Tytär pystyy kotona tekemään asioita, mutta tarvitsee rinnalleen vanhemman.
– Ei voi sanoa esimerkiksi, että teepä makaronilaatikko. Ei onnistu, sanoo Montonen.
Montosen mukaan omaishoitajuus vaatii sitoutuneisuutta ja omista harrastuksista ja menoista on joutunut tinkimään, mutta tähän on vuosien kuluessa tottunut.
– Haastavinta tulee todennäköisesti olemaan, kun lapsi muuttaa pois kotoa. Jonkin verran on ollut puhetta, että tytär haluaisi itsenäistyä, mutta mitään aikaa ei ole lyöty lukkoon, sanoo Montonen.
Sekä Montonen että Avikainen sanovat, että tällaisia asuntoloita on, mutta niihin voi olla vaikea päästä.
– Näissä asuntoloissa asuvien pitää olla samoista ongelmista kärsiviä ja suunnilleen yhtä paljon hoitoa vaativia henkilöitä, sanoo Montonen
Montonen toteaa vielä, että tyttärellä on mahdollisuus rikkaampaan elämään, kun hän asuu kotona. Tytär on käynyt 16 vuotta taidekoulua ja tykkää tehdä käsitöitä ja on erikoistunut pehmolelujen tekemiseen.
TARJA HONKKILA
tarja.honkkila@itavayla.fi
Omaishoitajaviikon tapahtumia
» Ma 25.11. klo 16.30-18.00 tilaisuus Porvoon kirjastolla, jonne on luvassa myös musiikkia.
» Ti 26.11. klo 17-19 Loviisassa Kumppanuustalo Kulmalla kakkukahvit, sairaanhoitaja ja aluevaltuutettu Markus Pietikäinen kertoo ajankohtaisista omaishoidon asioista.
» Ke 27.11. klo 16.30-18.00 kakkukahvit Lapinjärvellä Kappalaisentalolla.
» To 28.11. klo 17-19 kakkukahvit Sipoossa LillaVillanissa, Markus Pietikäinen kertomassa ajankohtaisista omaishoidon asioista.
» La 30.11. klo 13-14.30 kakkukahvit Pukkilassa, Hyvinvointikeskus Onnissa.
» La 30.11. klo 14-17 farmijuhlat Hutkon tilalla.
» Su 1.12. klo 14-16 kakkukahvit Myrskylässä, Nuokussa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot