Viikon kysymys
A-
A+
– Oikein hyvää naisten päivää teille kaikille ja onnea kaikille naisille! Kiitetään ja onnitellaan toisiamme kaikesta siitä työstä, mitä olette Zonta-järjetössä tehnyt tai henkilökohtaisesti omassa elämässä tehneet niin, että teidän ja läheisten yhteisön naisten ja tyttöjen turvallisuus on kehittynyt, SPR:n puheenjohtaja, professori Elli Aaltonen totesi Porvoon Zontakerhon perinteisessä naistenpäivän aamukahvitilaisuudessa.
Marko Wahlström
VANHA-PORVOO Kansainvälinen naistenpäivä alkoi aamukahveilla ja iloisella puheensorinalla, kun noin 75 naista kokoontui porvoolaiseen ravintolaan kuuntelemaan Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja, professori Elli Aaltosen puheenvuoroa.
–?Tänään vietämme naistenpäivää erityisesti siten, että meillä on syytä onnitella itseämme myös Suomessa siitä, että asioita on niin paljon hyvin.
Hän puhui naisten ja tyttöjen turvallisuudesta, erityisesti Suomessa, mutta myös tämän hetken eriarvoisessa maailmassa.
–?Turvallisuus luo yhtäläisiä elämän mahdollisuuksia kaikille naisille kotona, työpaikoilla ja eri alueilla. Se lisää myös luottamusta ja demokratiaa eri instituutioihin niin rauhan kuin kriisien aikana, hän sanoi.
Hän kertoi myös, miten SPR omilla toimillaan tukee ja edistää naisten ja lasten turvallisuutta.
Kelan pääjohtajan tehtävästä eläkkeelle vuonna 2019 jäänyt Elli Aaltonen valittiin SPR:n puheenjohtajaksi syyskuussa 2020. Hän toimii osa-aikaiserna työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa.
Marko Wahlström
Kohtaus junanvaunussa herätti
Aaltonen aloitti puheensa erittäin ajankohtaisella tarinalla, joka hiljensi kuulivat ja vei ajatukset talvisen lumituiskun keskeltä tämän hetken maailmanpolitiikan kriisin ytimeen.
–?Kun muutama päivä sitten tulin junassa Itä-Suomesta. Vaunu oli aivan tyhjä Lappeenrantaan saakka, jonka jälkeen vaunu täyttyi. Sinne tuli naisia, tyttöjä ja lapsia sekä yksi tomera isoisä, joka järjesti matkustajia paikoilleen.
Kyse oli ukrainalaisista, jotka laukkuineen ja reppuineen istuivat äärimmäisen hiljaa kantamukset sylissään ja toppatakit päällään hiljaa paikoillaan. Isoisä istuutui käytävän toiselle puolelle.
–?Kysyin mistä päin he olivat tulleet ja minne he menevät, Porvoossa asuva Aaltonen sanoi.
Isoisä kertoi, että ukrainalaiset olivat matkalla vastaanottokeskukseen Vantaalle ja sieltä kuntiin. He olivat tulossa Harkovasta, jossa Aaltonen työskenteli kolme vuotta.
–?Silloin vaunussa nousi seisomaan nainen, joka äänekkäästi, tunteenomaisesti ja kyyneleet valuen sanoi syntyneensä Harkovassa, kuten myös hänen äitinsä ja isänsä. Hän kertoi sekä synnyttäneensä lapsensa että työskennelleensä kaupungissa, jota häneen mukaan ei enää maailman päällä ole.
–?Se oli äärimmäisen emotionaalinen hetki, joka käynnisti jonkinlaisen itsereflektion mielessäni. Ehkä näin naistenpäivänä voi sanoa, että me SPR:ssä teemme samaa työtä kuin tekin (Zontat): me autamme. Järjestössämme sanotaan usein, että "kun autat, myös saat".
Elli Aaltonen kertoi puheenvuoronsa aluksi kohtaamisestaan ukrainalaisten pakolaisten kanssa junanvaunussa.
Marko Wahlström
"Meillä naiset ovat johtaneet kriisejä hallitusti"
Kohtaus junanvaunussa jäi vaivaamaan Elli Aaltosen mieleen.
–?Se sai aikaan tunnetilan, joka muistutti siitä elämme maassa, jossa on vallalla kolme tärkeää asiaa. Tärkein niistä on rauha, jonka jälkeen tulevat luottamus ihmisiin ja demokratia. Näillä muistutuksilla ehkä voimme myöskin tänään ajatella suomalaista naista hyvinvoivassa Suomessa.
Aaltonen oli edellisen kerran puhumassa Zonta-naisille Suomen itsenäisyyden juhlavuonna, jolloin Porvoossa järjestettiin Zonta International piiri 20:n kokous.
–?Silloin Suomessa oli hallitus, jonka hallituspaikoista naiset oli täytetty perinteisesti (sosiaali- ja terveys- sekä opetusministeri). Kaikki muut ministerit olivat miehiä, kuten myös kaikki eduskuntaryhmien puheenjohtajat.
–?Nyt naiset ovat olleet hallituksessa viemässä läpi kauden, joka on ollut täynnä kriisejä. Voimme nostaa suomalaisen naisen kriisinjohtamisen kyvykkyyttä myös hallitustyössä upeasti eteenpäin. Meillä naiset ovat vetäneet tätä hallitusti.
Aaltosen mielestä myös kaksi muuta tasa-arvon aluetta eli elinkeinoelämä ja osakeyhtiöiden hallitukset ovat huomattavasti paremmassa tilanteessa kuin vuonna 2017. Pörssiyhtiöiden hallitusten naisten paikkojen määrä lähenee 30 prosenttia.
–?Upeaa on se, että meillä ei ole maailmassa enää yhtään sellaista parlamenttimaata, jonka parlamentissa ei olisi vähintään yksi nainen.
Professori Elli Aaltonen puhui turvallisuudesta sosiaalipolitiikan näkökulmasta.
Marko Wahlström
"Turvallisuus ei ole tasaisesti puuskuttava höyryjuna"
Aaltonen näkee naisten ja tyttöjen turvallisuudessa kolme osatekijää, joista hänen mukaan tulee kantaa huolta.
–?Ne ovat koulutus, terveys ja perhe. Näistä jokainen lisää meidän tasa-arvoa, mutta luo myös turvallisuutta. Jonkun osatekijän puute heikentää meidän tasa-arvoa sekä luo epätasa-arvoa ja turvattomuutta, hän totesi sosiaalipolitiikan näkökulmasta.
Hän myönsi, että asioista on äärimmäisen hyvä puhua yhteiskunnassamme, kun vertaamme olosuhteita esimerkiksi Iraniin tai Afganistaniin tällä hetkellä.
–?Niissä maissa lapsikuolleisuus on korkealla ja lapsiavioliitot täysin hyväksyttyjä. Tyttöjen koulutuksen puute on lähes totaalinen ja sitä yritetään vielä tietoisesti heikentää.
Aaltonen muistutti, että turvallisuus ei ole höyryjuna, joka puuskuttaa tasaisesti eteenpäin ilman, että mitään yllättävää tapahtuu.
–?Se on enemmän heiluri, jota täytyy koko ajan seurata.
Lapsikuolleisuus oli suurta ja lapsityövoiman käyttö oli myös Suomessa läsnä 150 vuotta sitten.
Porvoon Zontakerhon puheenjohtaja Anneli Holmberg (kesk.) ja naisten oikeudet -toimikunnan jäsen Margaretha Jämbäck kukittivat Elli Aaltosen.
Marko Wahlström
Naiset korkeammin koulutettuja kuin miehet
Koulutuksen osalta tilanne Suomessa on hyvä.
–?Tytöillä on samat mahdollisuudet peruskoulutukseen, toisen asteen koulutukseen, korkeampaan koulutukseen ja korkeakoulutukseen kuin pojilla.
Naiset ovat tällä hetkellä jo korkeammin koulutettuja kuin miehet.
–?Tyttöjä on jo yli puolet sekä lukio- että ammatillisen toisen asteen koulutuksessa. Tytöt näyttävät edelleen Pisa-arvioinnissa pärjäävän paremmin Suomessa kuin pojat, Aaltonen sanoi.
Hän kantoi erityisesti maahanmuuttajanaisten ja -tyttöjen koulutuksesta sekä köyhyydessä elävien suomalaislasten koulutuksesta.
–?Ukrainalaiset ovat hyvin työhaluisia ja koulutuksellisia ihmisiä. Heillä koulutuksen esteenä ei ole kulttuuritausta – kuten yleensä maahanmuuttajilla – vaan kieli. Ukrainalaisten naisten on helpompi työllistyä Suomessa matalampiin ammatteihin, joissa kielitaito ei ole ensimmäinen määrittävä tekijä, vaikka heillä on kyvykkyyttä erilaisiin muihinkin aloihin.
Köyhyydessä elävien lapsiperheiden kohdalla tyypillistä Suomessa näyttää olevan sen, että heikko taloudellinen tilanne tuo mukanaan koulutuksen syrjinnän.
–?Tämä voi olla yhden sukupolven kysymys, mutta myös siirtyä sukupolvelta seuraavalle. Siksi maksuton koulutus kaikille asteille Suomessa on ehdoton edellytys sille, että emme eriarvoista näitä perheitä lisää.
Asennevamma vaivaa perheissä miehiä
Aaltonen pitäisi itse huolen siitä, että jokainen Suomessa asuva saa peruskoulun päästötodistuksen.
–?On ihan ilmeistä, jos sitä ei ole, ei ole työtä ja sen jälkeen alkaa muu hyvinvoinnin kehä, sosioekonominen tilanne ja terveys heikentyä.
Naisten terveystilanne Suomessa on koulutuksen tavoin parempi kuin miesten.
–?Naisten elinajanodote kasvaa kaiken aikaa. Viimeisen 30 vuoden aikana olemme saaneet keskimäärin viisi vuotta lisävuosia elämään. Työikäisinä kuolleista huomattava osa on miehiä, Aaltonen jatkoi.
Hänen mukaan perhevapaauudistus toisaalta mahdollistaa perheiden sisäistä tasa-arvoa ja turvallisuutta.
–?Meillä on selkeästi miehillä nähtävissä asennevamma nähdä perhevapaauudistus erinomaisena perheiden tasa-arvon ja yhteisen tekemisen paikkana. Asennevammaa on ehkä nähtävillä vähän myös työpaikoillakin.
Porvoon Zontakerhon puheenjohtaja Anneli Holmberg iloitsi, että koronavuosien jälkeen naistenpäivän aamukahvitilaisuus jälleen keräsi ison joukon naisia yhteen.
Marko Wahlström
Zontien aamukahveilla jo pitkä perinne
Naistenpäivän aamukahvit ovat hyväntekeväisyystapahtuma, jolla kerätään varoja tyttöjen ja naisten auttamiseksi.
Porvoon Zontakerho on järjestänyt tapahtumia vuosittain eri teemojen ympärille. Tänä vuonna turvallisuus oli keskiössä.
–?Tämä on jo noin 20 vuotta jatkunut perinne. Olemme iloisia, että tapahtumaan tuli näin paljon väkeä. Koronapandemian takia emme ole kahteen vuoteen voineet järjestää tilaisuutta, puheenjohtaja Anneli Holmberg iloitsi.
Arpajaisten myynnillä saatu aamukahvien tuotto käytetään ukrainalaisten pakolaisten tukemiseen Porvoossa. Toinen avustuskohde on Madagaskarissa, jossa tuetaan tyttöjen koulutusta.
Kaksikielinen Porvoon Zontakerho täyttää ensi vuonna 70 vuotta.
–?Kerhon 50-vuotishistoriikissa todettiin, että kerho on kielikylpykerho, Holmberg kertoi.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot