Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
Minna McLean ja Antti Litja vastaavat Porvoon ja Loviisan vastaanottokeskuksen toiminnasta. Molemmat olivat mukana vastaanottokeskustoiminnassa vuonna 2015–2018, jolloin maahamme tuli pakolaisia Lähi-Idästä. – Ukrainalaisille on melko samanlaiset elämäntavat ja tottumukset kuin suomalaisilla. Enemmän nyt on hämmästyttänyt se, kuinka ukrainalaiset odottavat vuoroaan rauhallisesti jonossa, eikä synny yleistä "torikokousta", Litja sanoo.
Marko Wahlström
ITÄ-UUSIMAA Itäisen Uudenmaan vastaanottokeskukset tekevät viranomaistyötä, mutta keskusten työntekijöiltä riittää inhimillistä ymmärtämystä ukrainalaisille pakolaisille.
Itäisen Uudenmaan vastaanottokeskuksissa on alkuvuodesta ollut rauhallisempaa. Seudulle on tullut yksittäisiä ukrainalaisia perheiden yhdistämisten ja maamme sisäisen maahanmuuton myötä.
–?Ihmisiä toki tulee Ukrainasta edelleen ja siirtyy sitten muihin paikkoihin, yksikönjohtaja Antti Litja Loviisan vastaanottokeskuksesta kertoo.¨
Varsinainen tulijavirta rajalta on ohjautunut Keski-Suomeen vuoden alussa avattuihin vastaanottokeskuksiin.
–?Migri on yrittänyt ohjata tulijoita niin, että uusiin keskuksiinkin riittää väkeä ja keskuksia saadaan tasaisesti täytettyä, yksikönjohtaja Minna McLean Porvoon vastaanottokeskuksesta jatkaa.
Itäisen Uudenmaan vastaanottokeskusten toiminnasta vastaa vuonna 2013 perustettu yksityinen sosiaalialan yritys Hemcare Oy, jonka kotipaikka on Jyväskylä. Vastaanottokeskukset toimivat Maahanmuuttajaviraston (Migri) valvonnassa.
Loviisan vastaanottokeskus avasi ensimmäisenä
Loviisan vastaanottokeskus avattiin Ruotsinpyhtään ruukissa toisessa aallossa viime vuoden heinäkuussa.
–?Lapsiperheitä meillä on suurin osa, noin 40 prosenttia. Lapset ovat päässeet kouluun loppuvuodesta ja heille on järjestynyt päiväkotipaikkoja hyvin, Litja kertoo.
Hänen mukaan Loviisan kaupunki on pystynyt hyvin ottamaan vastaan ukrainalaisia pakolaisia.
–?Kaikin puolin olemme olleet tyytyväisiä siihen, miten kunta on auttanut pakolaisia. Meillä ei ole ollut sen ihmeellisempiä ongelmia.
Loviisaan ukrainalaisia on sijoitettu tällä hetkellä noin 300, joista puolet – lähinnä äitejä ja pieniä lapsia – asuu Ruotsinpyhtään ruukin Koivulanmäentien kerrostaloissa. Puolet Loviisan ukrainalaisista – yläkouluikäiset, yksinäiset aikuiset ja vanhuksia – asuu Eteläharjulla, Määrlahdessa, keskustassa ja Rauhalassa.
–?Kapasiteettimme on 370. Otamme koko ajan vastaan uusia pakolaisia ja lisää ihmisiä tulee vielä ennen kesää.
Tällä hetkellä meille tulee nykyisten ukrainalaisten tuttavia ja sukulaisia.
–?Täällä asuvat viestittelevät Ukrainaan, ja kehottavat tulemaan Suomeen, jossa on turvallista. Vuoden alussa meille tuli esimerkiksi isoäitejä, Litja kertoo.
Pakolaiset ohjataan rajalta Maahanmuuttoviraston transit-keskukseen.
Porvoon vastaanottokeskus toimii Rauhankadulla.
Marko Wahlström
Porvoon vastaanottokeskus aloitti marraskuussa
Porvoon vastaanottokeskus aloitti toimintansa kolmannessa aallossa Rauhankadulla viime marraskuun alussa.
–?Viime vuoden puolella meille tuli kaksi bussilastillista, mutta sen jälkeen Porvooseenkin on tullut Loviisan tapaan yksittäisiä perheitä ja sukulaisia tai siirtoja muiden vastaanottokeskusten alueilta.
Porvoon kapasiteetti on ottaa vastaan 400 pakolaista.
–?Meillä on tällä hetkellä keskusmajoituksessa vajaa 300 ihmistä. Lisäksi meillä on kuntamalli-asiakkaita ja yksityismajoitusasiakkaita. Asiakasmäärä on yhteensä reilu 300, Minna McLean kertoo.
Ukrainalaiset on asutettu eri puolilla kaupunkia Kevätkummusta Haikkooseen sijaitseviin vuokra-asuntoihin.
Sipooseen vastaanottokeskus marraskuun lopulla
Keskusmajoitus tarkoittaa vastaanottokeskuksen vuokraamia asuntoja.
–?Asuntojen hankinta on ulkoistettu vastaanottokeskusten asiakaskapasiteetin mukaan Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa yhteistyökumppanillemme Vaspa Oy:lle, Antti Litja selvittää.
Helsinkiläinen Luona Oy tuottaa Maahanmuuttoviraston kumppanina vastaanottopalveluja turvapaikanhakijoille ja tilapäistä suojelua saaville henkilöille pääkaupunkiseudulla.
–?Jonkin verran Luonan yksityismajoittujia on siirtynyt Porvoon vastaanottokeskuksen asiakkaiksi, Minna McLean kertoo.
Sipooseen vastaanottokeskus perustettiin marraskuun lopulla ja kunnassa asuu tällä hetkellä noin 160–170 ukrainalaista. Vastaanottokeskus palvelee asiakkaita Nikkilässä.
Seurakunta ilmoittelee tapahtumista vastaanottokeskuksen ilmoitustaululla.
Marko Wahlström
"Arkipäivisin voi tulla kysymään neuvoja, apua ja ohjausta"
Loviisan vastaanottokeskus palvelee maahanmuuttajia kahdessa pisteessä: Ruotsinpyhtään ruukissa toimistossa on kahtena päivänä viikossa ohjaajien ja sairaanhoitajien vastaanotto sekä Loviisan keskustan toimisto on avoinna Kuningattarenkatu 22:ssa joka arkipäivä kello 9–10.
–?Arkipäivisin voi tulla kysymään neuvoja, apua ja ohjausta kaikissa asioissa ja eri tilanteissa. Asiakkaidemme ikähaitari on vauvoista vanhuksiin, Antti Litja kertoo.
Porvoon vastaanottokeskus palvelee Rauhankadulla kello 9–11.
–?Tänne tullaan erilaisissa asioissa maan ja taivaan väliltä. Isoimmat kysymykset koskettavat työntekoa sekä aikuisten opiskelua, lasten koulunkäyntiä ja varhaiskasvatusta, Minna McLean sanoo.
Tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa
Ukrainalaisilla on kova into tehdä töitä ja opiskella suomea. Hemcare Oy tekee Loviisan ja Porvoon kaupunkien kanssa yhteistyötä asioiden edistämiseksi.
–?Meillä on niin Porvoon työllisyyspalveluiden kuin kaupungin opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden kanssa hyvä yhteistyö, McLean kertoo.
Maahanmuuttajien kotoutumista tukevan alueellisen yhteistyöryhmän kanssa vastaanottokeskusten väki pitää joka toinen viikko palaveria.
–?Olemme olleet tiiviissä yhteistyössä yhdessä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa suunnittelemassa sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamista ukrainalaisille, kun heille ensimmäisen vuoden jälkeen tulee mahdollisuus hakea kuntalaisuutta, Antti Litja sanoo.
Sairaanhoitaja on tavattavissa vastaanottokeskuksessa.
Marko Wahlström
Kuntalaiseksi hakeutuminen on ukrainalaisille vapaaehtoista
Ensimmäisessä aallossa maahamme saapuneet tilapäistä suojelua tarvitsevat ukrainalaiset saattoivat maalis–huhtikuun vaihteessa hakea kuntalaisuutta uudesta kotimaastaan. Porvoossa heitä oli noin 60 ja Loviisassa 20–30.
–?Kuntalaiseksi hakeutuminen on ukrainalaisille vapaaehtoista, Antti Litja sanoo.
Hänen mukaan itäisellä Uudellamaalla asuvat ukrainalaiset ovat omatoimisia, itsenäisiä ja toimintakykyisiä.
–?He järjestelevät asioitaan, liikkuvat ja ottavat selvää kaikesta, eivätkä vain passiivisesti odota, sitä mitä heille järjestetään. Näin he pääsevät elämässään eteenpäin kaikesta traumasta ja ikävistä kokemuksesta huolimatta, Litja kiittää.
Hän muistuttaa, että täällä asuvat ukrainalaiset ja heidän omaisensa Ukrainassa elävät raskasta aikaa.
–?Pakolaisuus on raskas koettelemus.
Itäisen Uudenmaan vastaanottokeskusten toiminnasta vastaa Hemcare Oy.
Marko Wahlström
"Asuttamisessa huomioidaan eri-ikäiset"
Ukrainalaiset ovat löytäneet hyvin tiensä myös SPR:n Porvoon osaston Juttukololle ja seurakuntien Peace Caféhen.
–?Ne auttavat pakolaisten integroitumista yhteiskuntaan sekä he tutustuvat suomalaisiin ja muihin ulkomaalaisiin, McLean iloitsee.
Loviisan keskustan alueella toimii kielikahvila ja Ruotsinpyhtään ruukissa aktiiviset suomalaiset vapaaehtoiset järjestävät toimintaa (muun muassa ulkoilua ja kokkikerho).
–?Monella ukrainalaisella on myönteisiä kokemuksia siitä, miten Suomeen tulo järjestyy ja onnistuu. Litja sanoo.
Kaikki maamme vastaanottokeskukset tarjoavat pakolaiselle Maahanmuuttoviraston määrittämän peruspaketin eli asunnon sänkyineen, ruokapöytineen ja tuoleineen sekä astioineen, lakanoineen ja pyyhkeineen.
–?Lisäksi tulijat saavat ruokakassin, jossa on kuivaelintarvikkeita. On hienoa, että vapaaehtoiset auttajat, McLean sanoo.
Litjan mukaan jääkaapin jakaminen on sujunut mutkattomasti.
–?Asuttamisessa huomioidaan eri-ikäiset varsinkin soluasuntoihin sijoitettaessa. Oma rauha ja yksityisyys sekä eri elämäntilanteessa olevat otetaan näin huomioon, hän sanoo.
Vastaanottorahaa keskimäärin 300 euroa aikuiselta
Pakolaiset saavat vastaanottorahaa perheen koosta riippuen keskimäärin 300 euroa aikuiselta ja 200 euroa lapselta kuukaudessa.
–?Vastaanottorahaa korotettiin viime vuodenvaihteessa. Antti Litja kertoo.
Raha on verrattavissa toimeentulotukeen, ja sitä maksetaan niin kauan kuin on tarvetta.
–?Asiakkaistamme noin 10 prosenttia on työssäkäyviä. Kun pakolaiset löytävät töitä, vastaanottoraha jää heiltä pois, Litja kertoo.
Hänen mukaan suomalaisten työnantajien suhtautuminen ukrainalaisia kohtaan on ollut todella positiivista.
–?Odotamme ja varaudumme siihen, että kesän kausitöiden alkaessa ukrainalaisille löytyy töitä, Kotoutumisessa parasta lääkettä on se, että ukrainalaiset pääsevät töihin ja lapset kouluun Litja sanoo.
Hänen mukaan työn suola on se, että vastaanottokeskusten väki pystyy auttamaan pakolaisia.
–?Ylipäätään voimme olla ylpeitä, että meillä on tällainen järjestelmä käytössä ja voidaan tarvittaessa auttaa isoa määrää ihmisiä. On iso ponnistus tarjota peruspalvelut eli sosiaali- ja terveyspalvelut pakolaisille niin, että emme kuormita kuntien omia terveyspalveluita, eivät kantasuomalaisten palvelut häiriinny Litja kertoo.
Tulijoita kannattaa tervehtiä ja ottaa osaksi taloyhteisöä
Kantasuomalaisille vastaanottokeskuksen vetäjillä on yksi viesti.
–?Samoissa taloissa asuttaessa kannattaa tulijoita tervehtiä ja ottaa heidät näin osaksi taloyhteisöä. Rohkeasti vain! McLean kannustaa.
Suomalaisia vapaaehtoisia tarvitaan myös kolmannen sektorin toimijoissa eli yhdistyksissä, jotka tekevät työtä ukrainalaisten hyväksi.
–?Porvoossa on paljon muun muassa urheiluseuroja, jotka voivat tuoda meille esimerkiksi omia esitteitään. Näin he saisivat ukrainalaisia lapsia ja nuoria mukaan toimintaansa, McLean vinkkaa.
Vastaanottokeskukset jatkavat toimintaansa niin kauan toiminnalle on tarvetta.
–?Mikään päivä ei ole erilainen, McLean sanoo.
FAKTA
Itäisellä Uudellamaalla lähes 800 ukrainalaista
» Suomi myönsi viime vuonna noin 45?000:lle Ukrainasta paenneelle oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella.
» Tänä vuonna Ukrainasta on arvioitu saapuvan 25?000–30?000 uutta tilapäisen suojelun hakijaa. Suomeen on tullut tämän vuoden alusta asti noin 500 ukrainalaista ihmistä joka viikko.
» Hemcare Oy:llä on yhteensä yhdeksän vastaanottokeskusta, joista itäisellä Uudellamaalla kolme vastaanottokeskusta, jotka ovat Porvoossa (kapasiteetti 400 asiakasta), Loviisassa (370) ja Sipoossa (300). Niiden asiakkaista 95 prosenttia on ukrainalaisia.
» Koko maassa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia toimii noin 100.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot