Viikon kysymys
A-
A+
Porvoolaiset Anneli ja Pertti Viertonen ovat palvelutalo Hongaksen uusimpia asukkaita. Vierellä toiminnanjohtaja Miia Romppainen (2. vas.) ja sairaanhoitaja AMK Anna-Kaisa Helander.
Marko Wahlström
PORVOO, VECKJÄRVI Porvoolainen Pertti Viertonen hörppii iltapäiväkahvia palvelutalo Hongaksen ruokasalissa. Paikalle saapuu myös Anneli-vaimo.
Pariskunta muutti Veckjärvellä sijaitsevaan taloon viime keväänä. Viertosen asuivat aiemmin omakotitalossaan Haikkoossa.
– Täällä on erittäin ystävällinen henkilökunta ja olemme saaneet myös uusia ystäviä. Kaikki on sujunut oikein hyvin, he kertovat.
Porvoolaista Hongasta pyörittää voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka arvoissa korostuvat vapaaehtoisuus ja yhteinen hyvä.
Pertti Viertonen kertoo viihtyvänsä palvelutalossa hyvin ja saaneensa myös uusia ystäviä. Taustalla asukas Sirkka Vento ja sairaanhoitaja AMK Anna-Kaisa Helander.
Marko Wahlström,
"Tärkeintä, että asukkaat viihtyvät täällä"
Palvelutalon toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja AMK Miia Romppainen muistuttaa, että talo on ennen kaikkea asukkaiden koti.
– Olemme panostaneet asumisviihtyvyyteen muun muassa järjestämällä erilaisia tapahtumia.
Hongasta ylläpitää voittoa tavoittelematon Vanhustenhuollon tuki ry.
– Vaikka hoitohenkilökunnalla on vastuu talon asukkaiden hyvinvoinnista ja sairaanhoidosta, tärkeintä on se, että asukkaat viihtyvät täällä.
"Tänä päivänä asiakkaillamme on suuri hoivan tarve"
Yhdistyksen 8-henkisen hallituksen puheenjohtajana toimii talossa työskentelevä sairaanhoitaja AMK Anna-Kaisa Helander.
– Palvelutalo on toiminut vuodesta 1995. Toiminnan aloittivat Ari Kovero ja Merja Tammi yksityisesti, kunnes palvelutalo siirtyi yhdistyksen ylläpitämäksi vanhuspalvelulain myötä.
Yksikkö muuttui tehostetun palveluasumisen yksiköksi 2008–2009.
– Ennen sitä täällä saattoi asua myös kevyempää hoitoa saavat vanhukset, jotka muuttivat Omenamäkeen.
Talon perustamisen aikoihin asiakaskunta koostui hyväkuntoisista senioreista.
– Tänä päivänä asiakkaillamme on suuri hoivan tarve vuorokauden ympäri. Asiakkaat tarvitsevat niin hygienian hoidossa kuin kaikessa päivittäisissä toiminnoissa apua ja tukea. Osalla asiakkaista on liikkumisen rajoitteita ja osalla muistisairauksia, Miia Romppainen sanoo.
Palvelutalo Hongas on toiminut Veckjärvellä vuodesta 1995 lähtien.
Marko Wahlström
Asiakkaita on koko ajan jonossa
Hongaksen omistaa ja toimintaa ylläpitää voittoa tavoittelematon Vanhustenhuollon tuki ry.
– Meillä on 21 asiakaspaikkaa, ja talo on täynnä. Tarjoamme ympärivuorokautista palveluasumista, Romppainen kertoo.
Palvelutalolla on ostopalvelusopimus Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Hyvinvointialue valitsee palvelutaloon tulevat asukkaat, joista suurin osa porvoolaisia.
– Hyvinvointialueelle siirtyminen ei ole aiheuttanut isoa muutosta meillä, mutta asiakkaita on koko ajan jonossa ja paikat täyttyvät hyvin nopeasti, Romppainen sanoo.
Hyvinvointialue laskuttaa asiakasmaksut, jotka perustuvat asiakkaiden tuloihin.
– Me laskutamme asiakkailta vuokrat, Romppainen jatkaa.
Hongas työllistää 17 henkilöä
Hongas työllistää yhteensä 17 työntekijää kolmessa vuorossa.
– Yöaikaan täällä työskentelee yksi yöhoitaja, mikä on toistaiseksi riittänyt, Anna-Kaisa Helander kertoo.
Talon on tunnettu hyvästä ruoasta.
– Meillä on oma keittiö, jossa työskentelee henkilökuntaa seitsemän päivänä viikossa, Romppainen jatkaa.
– Täällä on kaikki sujunut hyvin, Anneli Viertonen sanoo toiminnanjohtaja Miia Romppaiselle (vas.) ja sairaanhoitaja AMK Anna-Kaisa Helanderille.
Marko Wahlström
"Tavoitteenamme ei ole tehdä voittoa"
Palvelutalon tausta – voittoa tavoittelematon yhdistys – näkyy toiminnanjohtajan mukaan Hongaksen arvoissa ja toiminnassa.
– Olemme aika pieni yksikkö, emmekä mikään iso toimija nykytrendien sijaan. Täältä myös puuttuu laitosmaisuus, sillä olemme kodinomainen 1990-luvun talo, jossa on melko avaraa.
Yli 1 500 neliömetrin kokoisessa palvelutalossa on 18 asuntoa, joista kolme on kaksioita. Asunnot on sijoitettu kolmeen siipeen (A, B ja C). Talon yksiöt ovat kooltaan 41 neliömetriä.
– Täällä on melko paljon neliöitä käytettävissä suhteessa asukasmäärään, sillä yhteiset tilat ovat isot.
Hongaksen arvoissa ympäristö ja kodinomaisuus ovat todella tärkeitä asioita.
– Teemme myös yhteistyötä omaisten ja läheisten sekä muiden yhteistyötahojen ja vapaaehtoisten kanssa. Toimintamme perustuu yhteiseen hyvään ja vapaaehtoisuuteen hyvien puolella, Helander sanoo.
– Tavoitteenamme ei ole tehdä voittoa ja luoda tiliä ihmisten kustannuksella. Se, mikä tulee, on jäämässä jollakin tavalla taloon, Romppainen jatkaa.
Julkisivu ja katto on saatu kunnostettua
Yhteiskunnalliset haasteet heijastuvat Hongaksenkin toimintaan.
– Esimerkiksi talon ulkopuolelta ostettujen palveluiden, kuten kiinteistönhoito, työterveyshuolto ja ruokatukku, hinnannousu näkyy meilläkin, Romppainen sanoo.
Hänen mukaan talossa joudutaan puntaroimaan sitä, miten sopimushinnat saadaan nivoutumaan palvelutalon talousarvioon niin, että rahat riittävät eteenpäin.
– Olisi helpompaa säästää rahaa, mutta voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen toiminta asettaa omat raaminsa. Yksi meille tärkeä arvo on suosia hankinnoissa paikallisia palveluntuottajia.
Hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaisa Helanderin mukaan oman haasteensa tuo lähes 30-vuotiaan kiinteistön peruskorjaus.
– Julkisivu ja katto on saatu viimeisen kahden vuoden aikana kunnostettua. Sisätilojen remontointi kestävästi ja asiakaslähtöisesti sekä sen rahoittaminen tuleville vuosille ovat vielä edessä.
Toiminnanjohtaja Miia Romppainen (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja, sairaanhoitaja AMK Anna-Kaisa Helander kiittävät vapaaehtoisia toimijoita, jotka käyvät palvelutalo Hongaksessa säännöllisesti.
Marko Wahlström
"Meillä käy täällä aika paljon vapaaehtoisia toimijoita"
Talon toiminta poikkeaa myös muista hoivayksiköistä.
– Meillä käy täällä aika paljon vapaaehtoisia toimijoita järjestämässä viihdykettä ja virikkeellisyyttä asukkaille, Romppainen kertoo.
Hongaksessa on vieraillut erilaisia musiikkikokoonpanoja, asukkaiden ulkoiluttajia ja pienryhmätoiminnan järjestäjiä.
– Koko viime kesän meillä oli työkokeilussa henkilö, joka piti seuraa asiakkaille. Lisäksi meillä käy välillä alan opiskelijoita työharjoittelussa, Romppainen sanoo.
Hongas tekee yhteistyötä myös Porvoon seurakuntayhtymän kanssa.
– Vapaaehtoisten toimesta meillä käy vuosittain joulupukki, Helander jatkaa.
Luonnonkauniilla paikalla sijaitsevan palvelutalon ympäristö pidetään kunnossa pihatalkoilla keväisin ja syksyisin. Talkoisiin osallistuvat myös asukkaiden omaiset.
– Se on perinne, joka on toistunut jo vuosia. On hienoa, että meillä paljon sellaisia omaisia, jotka tykkäävät tulla laittamaan pihaa kuntoon, Helander iloitsee.
Palvelutalo Hongasta ylläpitävän hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaisa Helander pussittaa mausteita tulevan viikonlopun syysmyyjäisiin.
Marko Wahlström
Hongaksen syysmyyjäisissä on myynnissä muun muassa sieniseossuolaa, kuivattuja omenalastuja ja kuivattuja suppilovahveroita.
Marko Wahlström
Syysmyyjäiset saivat alkunsa viime vuonna
Talolla järjestetään syysmyyjäiset tulevana viikonloppuna.
– Ne saivat alkunsa viime vuonna tarpeesta hankkia talolle omaan käyttöön pesulaveri, Romppainen kertoo.
Myyjäisten tuotolla palvelutalo sai kasaan noin puolet laverin hankintahinnasta.
»» Myyjäistapahtuma palvelutalo Hongaksessa (Staffaksentie 30) perjantaina 10.11. kello 14–18 ja lauantaina 11.11. kello 11–15. Herkkutorilla on myynnissä oman keittiön tuotteita, kuten kuivattuja ja säilöttyjä sieniä ja kurpitsaa, leipää, leivonnaisia ja mausteita. Vapaa pääsy.
FAKTA
Palvelutalo Hongas
» Palvelutalo Hongas on saanut nimensä Hongaksen kartanon mukaan. Naapureina ovat Hongaksen kulttuurikeskus ja Staffaksen kartano.
» Vanhin merkintä Hongaksen tilasta on vuodelta 1543. Hongaksen kartano on rakennettu 1700-luvun alkupuolella ja taloa on laajennettu moneen kertaan. Tilaa hallitsi pitkään Hongellin suku ja sen jälkeen Erikssonin suku naimakaupan kautta. Kartanossa asui muutaman vuoden Pischowin perhe, jonka jälkeen Hongas siirtyi Porvoon maalaiskunnan omistukseen.
» Ari Kovero ja Merja Tammi ostivat Hongaksen tilan vuonna 1990.
» Palvelutalo Hongas on rakennettu arkkitehdit Anneli Naukkarisen ja Jussi Pfeifferin piirustusten mukaan vuosina 1994–1995. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon heinäkuussa 1995.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot