POR­VOO, KIL­PI­LAH­TI Bo­re­a­lis käyn­nis­tää Kil­pi­lah­des­sa mer­kit­tä­vän tut­ki­mus-, ke­hi­tys- ja in­no­vaa­ti­oyh­teis­työn muo­vi­te­ol­li­suu­den kes­tä­vän tu­le­vai­suu­den edis­tä­mi­sek­si.

Yh­ti­ön “Sus­tai­nab­le Plas­tics In­dust­ry Trans­for­ma­ti­on” -oh­jel­mal­le (Spi­rit) on myön­net­ty 20 mil­joo­nan eu­ron ra­hoi­tus Bu­si­ness Fin­lan­din ve­tu­riy­ri­tys­ten haas­te­kil­pai­lus­sa. Raha on EU:n el­py­mis­vä­li­neen ra­hoi­tus­ta (RRF).

–?Va­paas­ti suo­men­net­tu­na pro­jek­ti tar­koit­taa Suo­men muo­vi­te­ol­li­suu­den muut­ta­mis­ta kes­tä­väk­si, toi­mi­tus­joh­ta­ja Sal­la Roni-Po­ra­nen Bo­re­a­lis Po­ly­mers Oy:ltä ker­too.

Bu­si­ness Fin­land on suo­ma­lai­nen jul­ki­nen toi­mi­ja, joka tar­jo­aa in­no­vaa­ti­o­ra­hoi­tus­ta ja kan­sain­vä­lis­ty­mis­pal­ve­lui­ta sekä edis­tää in­ves­toin­te­ja Suo­meen.

Sa­maa ai­kaan Bo­re­a­lik­sen kans­sa Bu­si­ness Fin­land myön­si 20 mil­joo­naa eu­roa Mey­e­rin Tu­run te­la­kan tut­ki­mus- ja ke­hi­tys­hank­keel­le, joka ko­ko­aa tu­le­vai­suu­den te­ki­jät yh­teen ra­ken­ta­maan il­mas­to­neut­raa­lin ris­tei­ly­a­luk­sen.

Borealiksen petrokemian tuotantolaitos sijaitsee Nesteen Kilpilahden laitoksen välittömässä läheisyydessä.

Arkisto/Borealis Polymers Oy

Kaik­ki Suo­men-toi­min­not Kil­pi­lah­des­sa

Kier­to­ta­lous on tär­keä osa koko kon­ser­nin stra­te­gi­aa.

–?Täs­tä hy­vä­nä esi­merk­ki­nä on, et­tä meil­lä on kak­si me­kaa­nis­ta po­ly­o­le­fii­nien kier­rä­tys­lai­tos­ta käyn­nis­sä Eu­roo­pas­sa, Roni-Po­ra­nen jat­kaa.

Yh­ti­ön kaik­ki Suo­men-toi­min­not kes­kit­ty­vät Por­voon Kil­pi­lah­teen, jos­sa si­jait­se­vat po­ly­o­le­fii­ni­tuo­tan­not (po­ly­e­tee­ni ja -pro­pee­ni). Yli 600?000 ki­lo­ton­nin vuo­si­ton­nis­ta vien­tiin me­nee noin 70 pro­sent­tia.

–?Yh­teis­työs­sä bel­gi­a­lai­sen yh­ti­ön kans­sa olem­me ko­ea­ja­neet ke­mi­al­li­ses­ti kier­rä­tet­tyä muo­via myös Por­voos­sa, Roni-Po­ra­nen sa­noo.

"Muo­veil­la on hy­viä omi­nai­suuk­sia"

Roni-Po­ra­nen muis­tut­taa, et­tä po­ly­o­le­fii­ni­muo­vit ovat ja tu­le­vat ole­maan tär­keä osa ta­lou­del­lis­ta kas­vua.

–?Muo­veil­la on hy­viä eri­no­mai­sia omi­nai­suuk­sia, ku­ten kes­tä­vyys ja ke­veys, jot­ka te­ke­vät niis­tä yli­voi­mai­sia ma­te­ri­aa­le­ja mo­nel­la yh­teis­kun­nan alu­eel­la.

Muo­vin avuil­la pys­ty­tään sääs­tä­mään re­surs­se­ja esi­mer­kik­si au­to­jen val­mis­tuk­ses­sa ke­ven­tä­mäl­lä nii­den pai­no­ja ja näin sääs­tä­mään polt­to­ai­neen ku­lu­tus­ta.

–?Toi­nen mer­kit­tä­vä asia ovat muo­vi­pak­kauk­set, joi­den ke­vey­den an­si­os­ta kul­je­tus­kus­tan­nuk­set ja polt­to­ai­ne­ku­lu­tus tu­le­vat edul­li­sem­mak­si. Muo­vi­pak­kauk­sil­la voi­daan vä­hen­tää myös ruo­ka­hä­vik­kiä, joka on mer­kit­tä­vä hii­li­di­ok­si­din­läh­de ny­ky­maa­il­mas­sa, Roni-Po­ra­nen sa­noo.

–?Vii­meis­tään ko­ro­na­pan­de­mi­an ai­ka­na on ha­vait­tu myös se, kuin­ka muo­vi ta­kaa hy­gie­e­ni­set ter­vey­den­hoi­to­tuot­teet.

Toimitusjohtaja Salla Roni-Poranen muistuttaa, että melko myöhäisessä vaiheessa alkanut muovin keräys on Suomessa vielä alkutekijöissään.

Arkisto/Itäväylä/Lukijan kuva

"Muo­vi ei saa pää­tyä ros­kaa­maan luon­toa"

Roni-Po­ra­nen ko­ros­taa, et­tä muo­vien val­mis­tus ja käyt­tö ei ole vie­lä kes­tä­väl­lä ta­sol­la.

–?Tä­hän ha­lu­am­me puut­tua ja rat­kais­ta te­ol­li­suu­de­na­lan haas­teet.

Val­ta­o­sa muo­veis­ta tuo­te­taan edel­leen fos­sii­lis­ta raa­ka-ai­neis­ta.

–?Muo­vin tuo­tan­nos­sa ja myö­hem­min sen pol­tos­sa syn­tyy hy­vin pal­jon hii­li­di­ok­si­di­pääs­tö­jä.

Myös muo­vin kier­rä­tys on vie­lä al­ku­tai­pa­leel­la, mitä pi­tää Roni-Po­ra­sen mu­kaan pa­ran­taa.

–?Muo­vi ei mis­sään ni­mes­sä saa pää­tyä ros­kaa­maan luon­toa.

Koronapandemian aikana muovipakkaukset osoittivat merkityksensä hygieenisinä pakkauksina.

Arkisto/Marko Wahlström

Bo­re­a­lis in­ves­toi it­se 50 mil­joo­naa eu­roa

Muo­vin kier­to­ta­lou­den pa­ran­ta­mi­sek­si tar­vi­taan hy­vin pal­jon in­no­vaa­ti­oi­ta ja ke­hi­tys­pa­nos­tuk­sia koko ar­vo­ket­jus­sa.

–?Ha­lu­am­me ol­la edel­lä­kä­vi­jä ja aut­taa koko eko­sys­tee­miä muu­tok­sen lä­pi­vie­mi­ses­sä, Roni-Po­ra­nen to­te­aa.

Bo­re­a­lis in­ves­toi it­se tut­ki­muk­seen ja tuo­te­ke­hi­tyk­seen 50 mil­joo­naa eu­roa li­sää. Yh­des­sä Bu­si­ness Fin­land ra­hoi­tuk­sen kans­sa sen us­ko­taan vauh­dit­ta­van ke­hi­tys­tä koh­ti ta­voit­tei­ta.

–?Ta­voit­tee­nam­me on muut­taa muo­vi­te­ol­li­suus kier­to­ta­lous­val­tai­sek­si, Roni-Po­ra­nen sa­noo.

Bo­re­a­lik­sen ta­voit­tee­na on­kin kor­va­ta vuo­teen 2030 men­nes­sä 33 pro­sent­tia fos­sii­li­sis­ta raa­ka-ai­neis­ta uu­siu­tu­vil­la tai kier­rä­tet­tä­vil­lä raa­ka-ai­neil­la sekä muut­taa tuo­tan­to hii­li­neut­raa­lik­si vuo­teen 2045 men­nes­sä.

Metsätaloudessa syntyvien sivuvirtojen eli ylijäävän raaka-aineen kartoittaminen nousee keskeiseksi tekijäksi muovintuotannon tulevaisuudessa.

Lukijan kuva/Rita Klemets

Met­sä­ta­lou­den si­vu­vir­to­jen kar­toit­ta­mi­nen kes­ki­ös­sä

Yri­tys käyn­nis­tää laa­ja-alai­sen yh­teis­työn ny­kyis­ten ja uu­sien kump­pa­nei­den kans­sa joh­taak­seen muo­vi­te­ol­li­suu­den muu­tos­ta koh­ti uu­siu­tu­viin raa­ka-ai­nei­siin, kier­rä­tyk­seen ja hii­li­neut­raa­liu­teen pe­rus­tu­vaa muo­vin val­mis­tus­ta ja käyt­töä.

–?Kump­pa­nei­ta on usei­ta kym­me­niä ja nii­den mää­rä voi nous­ta sa­taan. Nes­te on ol­lut ja on jat­kos­sa­kin yk­si kump­pa­neis­tam­me tääl­lä Kil­pi­lah­den alu­eel­la, Roni-Po­ra­nen sa­noo.

Spi­rit-oh­jel­man avul­la Bo­re­a­lis täh­tää Suo­mes­sa sii­hen, et­tä fos­sii­li­set raa­ka-ai­neet kor­va­taan tu­le­vai­suu­des­sa 100-pro­sent­ti­ses­ti uu­siu­tu­vil­la raa­ka-ai­neil­la.

–?Kes­kei­nen te­ki­jä Suo­men osal­ta on esi­mer­kik­si met­sä­ta­lou­den si­vu­vir­to­jen kar­toit­ta­mi­nen yh­des­sä alan yri­tys­ten kans­sa, Roni-Po­ra­nen sa­noo.

Hä­nen mu­kaan Bo­re­a­lis on kes­kus­tel­lut asi­as­ta jo mo­nen suo­ma­lai­sen met­säyh­ti­ön kans­sa.

–?Olem­me hy­vin avoi­mia kai­kil­le. Tyy­pil­li­siä esil­le tu­le­via raa­ka-ai­nei­ta ovat ol­leet esi­mer­kik­si lig­nii­ni ja raa­ka­män­työl­jy, mut­ta tar­jol­la on pal­jon muu­ta­kin, ku­ten so­ke­rei­ta.

Muovien erilliskeräykseen kelpaavat lähes kaikki pakkausmuovit. Ainoastaan PVC-muovia ei tule laittaa keräykseen, mutta sitä ei pakkauksissa juurikaan käytetä.

Arkisto/Roskn' Roll

Muu­tos­mat­ka koh­ti kes­tä­vää tu­le­vai­suut­ta al­kaa

Muo­vin kier­to­ta­lou­des­sa on tar­koi­tus ot­taa jät­ti­loik­ka eteen­päin.

–?Suo­mes­sa muo­vin kier­rä­tys on vie­lä hy­vin al­ku­vai­hees­sa, sil­lä läh­dim­me hy­vin myö­häi­ses­sä vai­hees­sa liik­keel­le, Roni-Po­ra­nen sa­noo.

Bo­re­a­lik­sen Kil­pi­lah­den tuo­tan­to­lai­tok­sel­la ha­lu­taan­kin kat­soa, mi­ten muo­vin kier­to­ta­lous saa­tai­siin mah­dol­li­sim­man te­hok­kaas­ti toi­mi­maan in­teg­roi­dus­ti me­kaa­ni­sen ja ke­mi­al­li­sen kier­rä­tys­kon­sep­tin ke­hi­tyk­sel­lä.

–?Se vaa­tii pit­kä­jän­teis­tä työ­tä. Spi­rit-oh­jel­mam­me on ne­li­vuo­ti­nen, Roni-Po­ra­nen jat­kaa.

Bo­re­a­lik­sel­la on ta­ka­na suo­ma­lai­sen muo­vin­val­mis­tuk­sen pi­o­nee­ri­työ­tä, joka al­koi 50 vuot­ta sit­ten Pe­ke­ma Oy:n käyn­nis­tä­es­sä ko­ti­mai­sen muo­vi­raa­ka-ai­ne­tuo­tan­non Kil­pi­lah­des­sa al­ku­vuo­des­ta 1972.

–?Nyt olem­me läh­dös­sä tär­ke­äl­le muu­tos­mat­kal­le koh­ti kes­tä­vää tu­le­vai­suut­ta si­ten, et­tä muo­vin val­mis­tuk­ses­ta ja käy­tös­tä teh­dään kes­tä­väm­pää sekä taa­taan näin hyvä tu­le­vai­suus Suo­men muo­vi­te­ol­li­suu­del­le, toi­mi­tus­joh­ta­ja Sal­la Roni-Po­ra­nen to­te­aa.

Pekema-yhtiö aloitti polyeteenien valmistamisen Porvoon Kilpilahdessa. Kuva LDPE-laitoksen rakentamisesta vuodelta 1971.

Borealis Polymers Oy

En­sim­mäi­set po­ly­e­tee­ni­muo­vit Por­voos­ta 50 vuot­ta sit­ten

POR­VOO, KIL­PI­LAH­TI Por­voon Bo­re­a­lik­sen his­to­ria al­koi vuon­na 1969, kun yh­tiö ni­mel­tä Pe­ke­ma pe­rus­tet­tiin ja Suo­meen syn­tyi uu­si te­ol­li­suu­den ala, ko­ti­mai­sen muo­vi­raa­ka-ai­neen val­mis­tus.

Sil­loi­sen yh­ti­ön yk­si suu­rim­mis­ta omis­ta­jis­ta oli Nes­te, jon­ka oli päät­tä­nyt ra­ken­taa öl­jyn ja­los­ta­mon yh­tey­teen pet­ro­ke­mi­an yk­si­kön, etee­nik­rak­ke­rin. Pe­ke­man teh­tä­väk­si tuli jat­ko­ja­los­taa etee­ni po­ly­e­tee­nik­si ja PVC-muo­veik­si.

Uu­sien lai­tos­ten ra­ken­nus­työt al­koi­vat vuon­na 1969 ja työt edis­tyi­vät ai­ka­tau­lun mu­kai­ses­ti si­ten, et­tä etee­nik­rak­ke­rin käyn­nis­tyk­seen pääs­tiin jou­lu­kuus­sa 1971. Ja ai­van sa­man vuo­den lo­pus­sa teh­tiin LDPE:llä en­sim­mäi­nen ko­ea­jo.

En­sim­mäi­set po­ly­e­tee­ni­muo­vit toi­mi­tet­tiin asi­ak­kaal­le kar­ton­gin pääl­lys­tyk­seen 15.5.1972.

Krak­ke­rin ja LDPE-lai­tok­sen 50-vuo­ti­sen his­to­ri­an li­säk­si Bo­re­a­lik­sen fe­no­li ja aro­maa­tit -yk­sik­kö on toi­mi­nut 40 vuot­ta.

FAK­TA
Bo­re­a­lis-kon­ser­ni
* Kuu­luu maa­il­man joh­ta­viin edis­ty­nei­den ja kier­to­ta­lou­teen liit­ty­vien po­ly­o­le­fii­ni­rat­kai­su­jen toi­mit­ta­jiin sekä on Eu­roo­pan mark­ki­na­joh­ta­ja pe­rus­ke­mi­kaa­leis­sa, lan­noit­teis­sa ja muo­vin me­kaa­ni­ses­sa kier­rä­tyk­ses­sä.
* Yh­ti­ön pää­kont­to­ri si­jait­see Wie­nis­sä Itä­val­las­sa ja yh­ti­ön hen­ki­lös­tö­mää­rä on 6?900 ja toi­min­taa on yli 120 maas­sa.
* Itä­val­ta­lai­nen, kan­sain­vä­li­ses­ti toi­mi­va öl­jy- ja kaa­su­yh­tiö OMV omis­taa Bo­re­a­lik­ses­ta 75 pro­sent­tia, ja lo­put 25 pro­sent­tia omis­taa Abu Dha­bis­sa si­jait­se­va Mu­ba­da­la in­ves­toin­tiyh­ti­ön­sä kaut­ta.
* Por­voon tuo­tan­to­paik­ka­kun­ta on täy­sin in­teg­roi­tu pet­ro­ke­mi­an kes­kit­ty­mä, joka muo­dos­tuu kuu­des­ta tuo­tan­to­lai­tok­ses­ta. Kil­pi­lah­des­sa val­mis­te­tut muo­vi­raa­ka-ai­neet me­ne­vät pää­a­si­as­sa put­ki­tuot­tei­siin, te­räs­put­ken­pääl­lys­tyk­seen, pak­kauk­siin ja kaa­pe­li­tuot­tei­siin.
* Bo­re­a­lis työl­lis­tää Suo­mes­sa (Por­voos­sa) yh­teen­sä noin 900 hen­ki­löä.