POR­VOO Itä-Uu­den­maan kä­rä­jä­oi­keus on tuo­min­nut ra­ken­nu­sa­lan vi­ro­lai­sen yri­tyk­sen 7 000 eu­ron yh­tei­sö­sak­koon sekä sen joh­ta­jan 75 päi­vä­sa­kon sak­ko­ran­gais­tuk­siin työ­tur­val­li­suus­ri­kok­ses­ta ja kuo­le­man­tuot­ta­muk­ses­ta.

Ky­sei­sen ra­ken­nus­koh­teen pää­to­teut­ta­ja tuo­mit­tiin sa­mal­la 75 päi­vä­sa­kon sak­ko­ran­gais­tuk­seen sa­mois­ta ri­kok­sis­ta. Ky­sees­sä oli hä­nen oman asuin­ta­lon­sa ra­ken­ta­mi­nen.

Kä­rä­jä­oi­keus an­toi tuo­mi­on­sa vii­me vii­kon per­jan­tai­na. Tuo­mio ei ole lain­voi­mai­nen eli tuo­mi­ol­le ase­tet­tu muu­tok­sen­haun mää­rä­ai­ka on vie­lä voi­mas­sa.

Työ­ta­pa­tur­ma ta­pah­tui mar­ras­kuus­sa 2019

Tuo­mio liit­tyi Por­voos­sa mar­ras­kuus­sa 2019 sat­tu­nee­seen va­ka­vaan työ­ta­pa­tur­maan, jos­sa kak­si työn­te­ki­jää pu­to­si maa­han ra­ken­teil­la ol­leen oma­ko­ti­ta­lon ka­tol­ta.

Työn­te­ki­jä oli al­ka­nut liu­kua alas ra­ken­teil­la ol­leel­ta pel­ti­ka­tol­ta, jol­loin toi­nen työn­te­ki­jä oli tart­tu­nut hä­neen es­tääk­seen pu­to­a­mi­sen sii­nä kui­ten­kaan on­nis­tu­mat­ta. Toi­nen pu­don­neis­ta me­neh­tyi ta­pah­tu­ma­pai­kal­la. Työ­ka­ve­rin­sa pe­las­ta­mis­ta yrit­tä­nyt sai va­ka­via vam­mo­ja.

– Mat­kaa maa­han ka­ton räys­tääl­tä oli pu­to­a­mis­koh­das­ta noin seit­se­män met­riä. Ta­pah­tu­man ai­kaan ka­tol­la ei ol­lut kai­tei­ta ei­kä muu­ta­kaan ra­ken­teel­lis­ta pu­to­a­mis­suo­jaus­ta, ei­kä kum­pi­kaan työ­te­ki­jöis­tä käyt­tä­nyt val­jai­ta, Alu­e­hal­lin­to­vi­ras­ton tä­nään kes­ki­viik­ko­na jul­kai­se­mas­sa tie­dot­tees­sa to­de­taan.

Ta­pa­tur­man joh­dos­ta käyn­nis­tyi tut­kin­ta, jos­sa työ­suo­je­lu­vi­ra­no­mai­nen ha­vait­si eri­lai­sia tur­val­li­suus­puut­tei­ta. Ta­paus joh­ti esi­tut­kin­taan ja syyt­tee­seen.

Ta­pah­tu­ma­het­kel­lä kat­to oli jo vii­meis­te­ly­vai­hees­sa

Kä­rä­jä­oi­keus kat­soi pää­to­teut­ta­jan rik­ko­neen työ­tur­val­li­suus­mää­räyk­siä. Hän oli lai­min­lyö­nyt huo­leh­tia sii­tä, et­tä työ­maal­la on pu­to­a­mi­sel­ta suo­jaa­vat ra­ken­teet ja asi­an­mu­kai­set val­jas­tyyp­pis­ten hen­ki­lön­suo­jain­ten köy­sien kiin­ni­tys­pis­teet sekä sii­tä, et­tä en­nen töi­den aloit­ta­mis­ta laa­di­taan kir­jal­li­nen työ­tur­val­li­suut­ta kos­ke­va suun­ni­tel­ma.

Toi­sen tuo­mi­tun hen­ki­lön kä­rä­jä­oi­keus kat­soi työ­nan­ta­jan edus­ta­ja­na lai­min­lyö­neen vel­vol­li­suu­ten­sa huo­leh­tia sii­tä, et­tä ve­si­kat­to­työn ai­ka­na työ­ta­po­jen tur­val­li­suut­ta jat­ku­vas­ti tark­kail­laan ja sii­tä, et­tä työ­maal­la on pu­to­a­mi­sel­ta suo­jaa­vat ra­ken­teet ja asi­an­mu­kai­set val­jas­tyyp­pis­ten hen­ki­lö­suo­jain­ten köy­sien kiin­ni­tys­pis­teet.

Kum­man­kin me­net­te­lyn kat­sot­tiin li­säk­si ole­van syy-yh­tey­des­sä toi­sen työn­te­ki­jän kuo­le­maan.

Ta­pah­tu­ma­het­kel­lä kat­to oli jo vii­meis­te­ly­vai­hees­sa.

– Usein ne niin sa­no­tut vii­mei­set pik­ku­hom­mat ovat nii­tä kaik­kein vaa­ral­li­sim­pia, kun ha­lu­taan no­pe­as­ti val­mis­ta ja tin­gi­tään tur­val­li­suu­des­ta, työ­suo­je­lun la­ki­mies Mat­ti Nis­si­nen Ete­lä-Suo­men alu­e­hal­lin­to­vi­ras­tos­ta huo­maut­taa.