Viikon kysymys
A-
A+
Porvoon Pappilanmäellä asuvasta Pirjo Vuosmaasta, 80, tuli kertaheitolla kerrostalon emäntä. – Olen tähän asti luullut asuvani omakotitalossa, hän naurahtaa saamaansa ja maksamaansa hulevesilaskua tarkastellessaan.
Marko Wahlström
PORVOO, PAPPILANMÄKI Porvoolainen Pirjo Vuosmaa, 80, istuu kotinsa tupakeittiön pöydän äärellä ja tavaa saamaansa hulevesilaskua. Omituiseksi tilanteen tekee se, että lasku on kirjattu kerrostalomaksuna.
– Tähän mennessä olen luullut asuvani omakotitalossa, Pappilanmäellä asuva rouva hymähtää.
Laskun seliteosassa kerrotaan, että lasku koskee kaikkia kyseisen kiinteistön omistajia tai haltijoita.
– Lasku on lähetetty vain yhdelle omistajalle/haltijalle. Omistajien/haltijoiden pitäisi keskenään sopia laskun jakamisesta, koska kaupunki ei jaa laskuja, Vuosmaa lukee.
Hän ei asu asunto- tai kiinteistöosakeyhtiössä. Samalla tontilla sijaitsevan naapuritalon, Vuosmaan entisen kotitalon, omistavat hänen edesmenneen sisarensa perilliset.
– He ovat saaneet oman erillisen, 100 euron suuruisen laskun.
"Sinne nyt on jäänyt sellainen hassu lause"
Vuosmaan soittaessa laskulla mainittuun HPK Palvelut Oy:n asiakasnumeroon hänelle vähäteltiin laskulla kerrottua informaatiota.
– Sinne nyt on jäänyt sellainen hassu lause, minulle todettiin.
Vanhalla Kuninkaantiellä asuva porvoolaisrouva sai 12.12.2025 päivätyn 200 euron arvoisen laskun postilaatikkoonsa 20.12.2025. Laskun eräpäivä oli 26.12.2025. Laskun mukana lähetettiin asiakaskirje joka on päivätty 1.10.2025.
– Maksoin laskun heti ajattelematta ensin mitään sen tarkemmin. Kun sain kirjeen ihmettelin, mitä kaupunki oikein lähettää. Ennen laskua en ollut saanut mitään ennakkotietoa, Vuosmaa sanoo.
Porvoolaisrouvan vaaleanpunainen omakotitalo sijaitsee samalla tontilla hänen lapsuudenkotinsa naapurissa. Talot ovat toisistaan erillisiä ja molempien kiinteistöjen omistajat ovat saaneet omat, erilliset hulevesilaskunsa.
Marko Wahlström
"Asia on harmittanut ja tullut myös uniin"
Ystäviensä kehotuksesta rouva ei jättänyt asiaa siihen. Hän otti laskun mukana tulleen kirjeen perusteella yhteyttä kaupungin rakennusvalvontaan.
– Halusin saada selvyyden, mitä minun oikein pitäisi tehdä. Sen verran asia on harmittanut ja tullut myös uniin.
Rakennustarkastajalta saamansa tekstiviestin mukaan hänen omakotitalonsa oli muuttunut kerrostalosta pienkerrostaloksi.
Vuosmaan saamien ohjeiden mukaan hänen pitäisi toimittaa rakennusvalvontaan alkuperäiset pääpiirustukset, joista selviää, että kyseessä on yhden asunnon omakotitalo. Rakennusvalvonnan arkistosta ei alkuperäisiä piirustuksia löydy, joten niitä tulisi tiedustella Kansallisarkistosta.
Jos alkuperäisiä pääpiirustuksia ei löydy, mistä selviäisi, että rakennus olisi yhden asunnon omakotitalo, rouvaa kehotettiin hakemaan rakentamislupaa rakennuksen käyttötarkoituksen muutokselle pienkerrostalosta omakotitaloksi, jotta sen käyttötarkoitus saadaan rakennusrekisterissä muutettua.
Mahdollisen rakennuslupahakemuksen laatimisessa neuvotaan tarvittaessa konsultoimaan rakennusalan ammattilaista.
"Onhan tässä kerroksia: maa- eli perunakellari, asuinkerros ja vintti"
Vuosmaa ei aio lähteä Kansallisarkistoon etsimään pääpiirustuksia, eikä aio hakea rakentamislupaa.
– Minun voimani eivät riitä sellaiseen, hän sanoo.
Rouva omistaa noin 100 vuotta vanha talon, jonka hänen isänsä osti 1930-luvulla.
– Ei voinut silloinen rakentaja tietää rakentavansa kerrostaloa. En voi ymmärtää ollenkaan, miten tämä voi olla mahdollista. Jos pääpiirustuksia ei ole, niin ehkä pitää todeta, että tämä on kerrostalo. Onhan tässä kerroksia kolme: maa- eli perunakellari, asuinkerros ja vintti. Ehkä perilliseni voivat aikanaan myydä tämän pien- tai kerrostalotonttina, Vuosmaa naurahtaa.
Pappilanmäen alueella sijaitsevissa vanhoissa omakotitaloissa asui aikoinaan paljon vuokralaisia pienissä tiloissa.
– Tämänkin talon kolme huonetta olivat niinsanottuja hellahuoneita. Vastaavia oli käytössä sotien jälkeen koko maa täynnä, kun asunnoista oli pulaa, Vuosmaa sanoo.
Varsinaisten hellahuoneiden aika päättyi, kun puuceet kiellettiin kaupunkialueilla.
– Vuokralaisia ei voinut sen jälkeen ottaa. Aiemmin lehdet olivat täynnä ilmoituksia, joissa tarjottiin vuokralle hellahuoneita. Lapsena me kurkimme, että millaiset vuokralaiset saimme pihapiiriin, Vuosmaa muistelee.
Hänen mielestä viranomaisten on enää turha vedota siihen, että hänen talossa on ollut joskus aikoinaan vuokralaisia.
Tämäkö on kerrostalo? Porvoolainen Pirjo Vuosmaa asuttaa Pappilanmäellä omistamaansa idyllistä taloa, joka on rakennettu noin 100 vuotta sitten.
Marko Wahlström
"Vettähän on tullut taivaalta maailmansivu"
Hulevesimaksun käyttöönottokin pistää miettimään.
– Vettähän on tullut taivaalta maailmansivu ja nyt on keksitty tällainen maksu. Onko tämäkin vain keino kerätä lisämaksuja kaupunkilaisilta?
Hulevedestä osa ohjautuu kaupungin viemäriverkkoon.
– Kotikadullani joitakin vuosia sitten korjattiin viemäriputkia, jonka yhteydessä kaupunki veti kadulla olevasta putkesta tontilleni pienen hulevesiputken. Tuumasin silloin, että pitäisikö hulevesieni tietää menevän tontin kulmalla olevaan pieneen reikään, Vuosmaa hymähtää.
Hulevesimaksu otettiin Porvoossa käyttöön 1.1.2025 alkaen
Porvoolaisrouva haluaa oman laskuepisodinsa kertomalla herätellä niin viranhaltijoita kuin päättäjiä.
– Näin muutkin osaavat kiinnittää huomiota oman hulevesilaskun oikeellisuuteen, Vuosmaa sanoo.
Porvoon kaupunki on saanut kymmenittäin muistutuksia virheellisistä hulevesimaksulaskuista. Kaupunki voi myöntää maksuvapautusta tai -huojennusta. Kaupunki-infrajohtaja Kari Hällströmin tekemissä viranhaltijapäätöksissä vapautuksen on saanut kuusi yleishyödyllistä yhdistystä ja organisaatiota.
Kaupunki lähetti laskun hulevesimaksusta asemakaava-alueen kaikille kiinteistöille viime syksynä. Hulevesimaksun summa perustuu kiinteistökategoriaan ja kiinteistön pinta-alaan. Lasku on maksettava, vaikka kiinteistö ei olisi liittynyt hulevesijärjestelmiin, -putkiin tai -verkostoihin. Maksulla rahoitetaan hulevesien hallintajärjestelmän suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa.
Porvoon kaupunginvaltuusto päätti alueidenkäyttölain nojalla ottaa käyttöön kiinteistön pinta-alaan perustuvan hulevesimaksun 1.1.2025 alkaen. Päätös tehtiin syyskuussa 2024.
FAKTA
Hulevedestä lyhyesti
» Hulevesi on sitä sade- ja kuivatusvettä, joka johdetaan pois pihoilta ja kaduilta. Hulevettä syntyy erityisesti siellä, missä maan pinta on katettu asfaltilla tai kivetyksellä.
» Hulevedet johdettiin ennen samaan viemäriputkeen kuin jätevedet. Kaupunkien vanhoissa viemäriverkostoissa virtaa edelleen sekaisin jäte- ja hulevettä. Uusille asuinalueille on rakennettu erilliset jäte- ja hulevesiverkostot.
» Huleveteen voi kertyä kaduilta likaa: tiesuolaa, öljyä, raskasmetalleja tai eläinten jätöksiä.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot