Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
– On erittäin tärkeää, että kirkko elää vuoropuhelussa niin yhteiskunnan kuin jäsentensä kanssa. Meidän pitää olla kuulolla mitä ihmiset ajattelevat ja mitä he haluavat, millainen kirkko on tulevaisuudessa, Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand sanoo Piispantalossa.
Marko Wahlström
PORVOO Maamme evankelis-luterilaisen kirkon kaikkien ruotsinkielisten seurakuntien hallinnollinen elin, Porvoon hiippakunta, täyttää ensi vuonna 100 vuotta.
– Juhlamessu pidetään Porvoon tuomiokirkossa uudenvuodenpäivänä kello 12.15, jonka jälkeen Piispantalossa on avoimet ovet kahvitarjoiluineen kello 17:ään asti, hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand kertoo.
Juhlavuoden valmistelut ovat jo täydessä käynnissä.
Hiippakuntaan kuuluvat maamme ruotsinkieliset seurakunnat
Sata vuotta sitten koettiin tärkeäksi, että suomenruotsalaisilla seurakunnilla tuli olla oma hiippakuntansa.
– Muut instituutiot ovat jo täyttäneet tai täyttämässä sata vuotta. Siihen aikaan oli jonkinlainen liikehdintä siitä, että suomenruotsalaiset saisivat omat instituutionsa, Åstrand kertoo.
Porvoon hiippakunta on maamme yhdeksästä hiippakunnasta ainutlaatuinen, sillä se kattaa maamme rannikon ruotsinkieliset ja Ahvenanmaan seurakunnat.
– Maantieteellisesti hiippakunta on hajanainen ulottuen Kokkolasta Hankoon ja Loviisasta Ahvenanmaan Eckeröhön. Tällä hetkellä hiippakuntaan kuuluu 47 seurakuntaa, Åstrand kertoo.
Evankelis-luterilaisen kirkon muut hiippakunnat ovat yhtenäisiä keskuskaupunkinsa ympärillä.
Hiippakunnan jäsenistä 75 prosenttia kuuluu kirkkoon
Porvoon hiippakunnan erikoispiirre on se, että alueen seurakuntien jäsenistä 75 prosenttia kuuluu kirkkoon.
– Yksi selitys on varmasti se, että kieli yhdistää maamme vähemmistönä olevia suomenruotsalaisia, Åstrand arvelee.
Hiippakunnan seurakunnissa on noin 225 000 jäsentä. Suurimmat seurakunnat ovat Espoon ruotsalainen seurakunta ja Johanneksen seurakunta Helsingissä.
– Porvoon ruotsalainen seurakunta on myös melko iso jäsenmäärältään, Åstrand sanoo.
Piispantalo on Porvoon kaupungin rakennuttama ja edelleen omistama rakennus kirkonmäellä tuomiokapitulin ja tuomiokirkon naapurissa.
Marko Wahlström
Porvoon kaupunki omistaa Piispantalon
Erikoinen on myös syy, miksi ruotsinkielinen hiippakunta perustettiin Porvooseen.
– Vielä loppusuoralla ennen kuin päätökset oli tehty, sijoitusvaihtoehtona oli vahvasti Turku. Kun porvoolaiset huomasivat, että hallinto on keskittymässä Turkuun, kaupunginvaltuusto lähetti kirjelmän maan hallitukselle, Åstrand kertoo.
Kirjeessä kaupunginvaltuusto totesi, että mikäli uuden hiippakunnan pääkaupunki sijoitetaan Porvooseen, niin kaupunki rakennuttaa Piispantalon.
– Porvoon kaupunki omistaa rakennuksen edelleen ja kirkko vuokraa sitä pitkällä sopimuksella
Kirkonmäellä sijaitsevat tuomiokirkko, Piispantalo ja tuomiokapituli muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden.
Vanha Porvoon hiippakunta siirtyi Tampereelle
Ennen ruotsinkielisten seurakuntien omaa hiippakuntaa Porvooseen siirrettiin vuonna 1723 Viipurin suomenkielinen luterilainen hiippakunta, joka oli perustettu vuonna 1554.
– Tämä suomenkielinen hiippakunta siirtyi sata vuotta sitten – vuonna 1923 – Tampereelle. Näin nykyinen Tampereen hiippakunta on vanha Porvoon hiippakunta, piispa Bo-Göran Åstrand taustoittaa.
Myöhemmin Uudenmaan suomenkieliset seurakunnat liittyivät Helsingin hiippakuntaan, joka perustettiin vuonna 1959 jakamalla silloinen Tampereen hiippakunta kahtia.
Juhlavuosi huipentuu yhteiseen juhlaan Taidetehtaalla
Tulevan vuodenvaihteen lähtölaukauksen jälkeen nykyisen Porvoon hiippakunnan 100-vuotisjuhlavuosi tulee näkymään kaikissa seurakunnissa.
– Olemme pyytäneet seurakuntia tallentamaan järjestettävät tapahtuman yhteiselle verkkosivustolle. Näin hiippakuntamme kirkollinen elämä tulee näkymään koko juhlavuonna, jota vietämme yhdessä, Åstrand kertoo.
Ensi syksynä hiippakunta julkaisee juhlakirjan, joka ei ole historiikki.
– Juhlakirja koostuu 12 artikkelista, jotka peilaavat enemmän nykytilannetta kuin menneisyyttä – ja luovat ajatuksia tulevaisuuteen.
Vuosi huipentuu juhlaan, joka pidetään Taidetehtaalla Porvoossa lokakuun viimeisenä viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin.
– Toivottavasti saamme paikalle Ruotsin arkkipiispan, joka pitää juhlapuheen. Paikalle on kutsuttu myös oma arkkipiispamme ja kaikki muut piispat. Lisäksi kaikki hiippakuntamme seurakunnat lähettävät omat edustajansa.
Luvassa on paljon musiikkia yhteislaulujen, kuorojen ja solistien voimin.
– Juhla on rakennettu musiikin ja yhdessäolon ympärille. Se on merkki siitä miten elämme hiippakunnassa iloiten, kun kokoonnumme yhteen.
Juhlaistunto juhlavuoden päätteeksi
Juhlavuoden päätteeksi pidetään juhlaistunto tuomiokapitulin juhlasalissa perjantaina 1.12.2023. Porvoon hiippakunnan ensimmäinen istunto pidettiin tuomiokapitulissa 1.12.1923.
– Juhlaistuntoon kutsutaan kirkkoministeri ja ruotsinkielisen eduskuntaryhmän kansanedustajat sekä hiippakunnan muut elossa olevat piispat, Åstrand kertoo.
Ennen nykyistä piispaa hiippakuntaa ovat johtaneet nykyiset emeritus-piispat John Vikström, Erik Vikström, Gustav Björkstrand ja Björn Vikström.
– Kirkon työntekijöiden pitää avata ovet niin, että jäsenet mahtuvat mukaan – ei vain sanoin, vaan myös tekoina, Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand sanoo työhuoneessaan Piispantalossa.
Marko Wahlström
"Kirkon asema ei ole itsestäänselvyys"
Piispa Bo-Göran Åstrandin mukaan Porvoon hiippakunnassa seurakuntia ja sen jäseniä yhdistää Kristus ja kieli. Hiippakuntaan kuuluu myös kaksikielisiä seurakuntia.
– Niin kauan kuin seurakunnat pystyvät olemaan kasassa ja suunta on yhteinen, meillä on edessä hyvä tulevaisuus. Se ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan sitä varten on tehtävä yhdessä työtä.
Hän muistuttaa, että kirkon asema yhteiskunnassa – ei vain Porvoon hiippakunnassa – on muuttumassa.
– Se ei ole niin itsestäänselvä asia kuin se oli ennen. Yksi avainkysymys on se, että pystymmekö olemaan vuoropuhelussa jäsentemme kanssa.
Pietarsaaren kirkkoherran virasta piispan tehtävään vuonna 2019 valittu Åstrand pitää tärkeänä, että kirkon työntekijät antavat riittävästi tilaa seurakuntalaisille olla mukana suunnittelemassa ja tehdä valintoja täysivaltaisina jäseninä.
– Se tuntuu jo ilmapiirissä. Meidän työntekijöiden pitää avata ovet niin, että jäsenet mahtuvat mukaan – ei vain sanoin, vaan myös tekoina.
Pohjanmaalla syntynyt, nykyisin Porvoossa asuva 58-vuotias Bo-Göran Åstrand vihittiin papiksi vuonna 1991, jonka jälkeen hän on työskennellyt Pietarsaaren ruotsinkielisessä seurakunnassa pastorina, kappalaisena ja kirkkoherrana.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot