LO­VII­SA Lo­vii­san kau­pun­gin maa­seu­tu­toi­men vuo­den 2025 kam­pan­ja "Maa­seu­tu on mah­dol­li­suus" nos­taa esiin ajan­koh­tai­sia ja tu­le­vai­suu­teen suun­tau­tu­via tee­mo­ja, jot­ka edis­tä­vät maa­seu­dun elin­voi­mai­suut­ta ja kes­tä­vää ke­hi­tys­tä. Kam­pan­jan en­sim­mäi­ses­sä tie­dot­tees­sa kä­si­tel­lään tur­ve­pel­to­jen käyt­töä il­mas­to­ys­tä­väl­li­sel­lä ta­val­la – ai­het­ta, joka kiin­nos­taa val­ta­kun­nal­li­ses­ti ja jon­ka vai­ku­tuk­set ulot­tu­vat ym­pä­ris­töön ja maa­ta­lou­teen.

Tur­ve­pel­to­jen mer­ki­tys ja haas­teet

Vaik­ka Uu­si­maa ei ole Suo­men tur­ve­pel­to­val­tai­sim­pia alu­ei­ta, maa­kun­nas­sa on sil­ti yli 2 200 heh­taa­ria tur­ve­pel­to­ja, jois­ta noin 1 200 heh­taa­ria on ak­tii­vi­ses­sa vil­je­lys­sä. Tur­ve­pel­to­jen pääs­töt muo­dos­ta­vat yli kym­me­nen pro­sent­tia Suo­men vuo­tui­sis­ta kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tä, jo­ten nii­den kes­tä­vä käyt­tö on kes­kei­nen il­mas­to­te­ko, kau­pun­gin tie­dot­tees­sa ker­ro­taan.

Tur­ve­pel­lot si­säl­tä­vät suu­ria mää­riä hiil­tä ja typ­peä. Suon kui­va­tus ja vil­je­ly­toi­met, ku­ten maa­pe­rän muok­kaus, käyn­nis­tä­vät ke­mi­al­li­sia pro­ses­se­ja, joi­den seu­rauk­se­na nämä va­ras­tot al­ka­vat va­pau­tua. Osa ra­vin­teis­ta si­tou­tuu kas­vei­hin, mut­ta mer­kit­tä­vä osa kul­keu­tuu sade- ja va­lu­ma­ve­sien mu­ka­na ym­pä­ris­töön tai haih­tuu il­ma­ke­hään hii­li­di­ok­si­di­na (CO₂) ja typ­pi­ok­si­duu­li­na (N₂O), jot­ka ovat voi­mak­kai­ta kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja.

Maaseutu on mahdollisuus -kampanja haastaa viljelijät ilmastoystävällisempiin toimiin.

Loviisan kaupunki

Il­mas­to­vii­saat vil­je­ly­käy­tän­nöt tur­ve­pel­loil­la

Il­mas­to­vii­sai­den vil­je­ly­käy­tän­tö­jen ta­voit­tee­na on hi­das­taa tur­peen ha­jo­a­mis­ta ja vä­hen­tää kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä. Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen (Luke) tie­kar­tan mu­kaan tur­ve­pel­to­jen pääs­tö­jä voi­daan vä­hen­tää jopa 28 pro­sent­tia ja sa­mal­la vä­hen­tää ve­sis­tö­kuor­mi­tus­ta koh­tuul­li­sin kus­tan­nuk­sin. Kes­kei­siä muu­tos­pol­ku­ja ovat vet­tä­mi­nen ja kos­tei­kot, sää­tö­sa­la­o­ji­tus, mo­ni­vuo­ti­set kas­vit sekä py­sy­vät nur­met ja ke­san­not.

– Tur­ve­pel­to­jen mo­ni­vuo­ti­nen nur­mi­vil­je­ly on yk­si hyvä mah­dol­li­suus vä­hen­tää kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä ja si­ten hi­das­taa il­mas­ton­muu­tos­ta, sa­noo lo­vii­sa­lai­nen vil­je­li­jä Ket­til Fred­riks­son.

Fred­riks­son on saa­nut neu­voa tur­ve­pel­to­jen vil­je­lyyn tuot­ta­ja­jär­jes­tö­jen MTK:n ja SLC:n maa­ti­lo­jen vä­hä­hii­li­syys­tie­kart­ta -hank­keen kaut­ta. Hän kan­nus­taa­kin tu­tus­tu­maan vä­hä­hii­li­syys­hank­kee­seen, tu­kieh­toi­hin sekä mah­dol­li­suu­teen myy­dä kor­jat­tu hei­nä­sa­to he­vos- tai lam­mas­ti­lal­le.

Kes­tä­vä ke­hi­tys ja maa­ta­lou­den tu­le­vai­suus

Lo­vii­san kau­pun­gin maa­seu­tu­toi­mi ha­lu­aa kan­nus­taa vil­je­li­jöi­tä ja maa­no­mis­ta­jia hyö­dyn­tä­mään näi­tä il­mas­to­vii­sai­ta vil­je­ly­me­ne­tel­miä tur­ve­pel­loil­la. Kes­tä­väl­lä maa­ta­lou­del­la voim­me vä­hen­tää ym­pä­ris­tö­kuor­mi­tus­ta, li­sä­tä luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta ja tur­va­ta maa­seu­dun elin­voi­mai­suu­den tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le.

Li­sä­tie­to­ja tur­ve­pel­to­jen kes­tä­väs­tä käy­tös­tä löy­tyy Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen (Luke) jul­kai­suis­ta.

»» Tur­ve­pel­to­jen käy­tön tie­kart­ta

»» Il­mas­to­vii­saam­pia tur­ve­pel­to­jen vil­je­ly­käy­tän­tö­jä